Kun oli helle, perustelin sillä, etten saa mittään tehtyä...nyt perustelen samaa tekemättömyyttäni matalapaineella...
Taitaa olla ihan vaan lorvikatarri, mikä miuta vaivaa. Voi olla kyllä sekkii, että toukokuussa oli ihan liikaa kaikkea ja nyt vasta alkaa ressi laukeamaan ja henkisesti raskaasta vaikkakin äärimmäisen mukavasta ja antoisasta harjottelusta toipumaan...kyllähän ne opettajat varottelikii, että väsymys iskee viiveellä. Ens viikolla alkaa työt ja sitten olen totaalisen väsynyt sen tähden koko loppu kesän...oe voe...hirvitää jo nyt...
Mutta onneks tuo toinen puolisko on varustettu lehmänhermoilla ja rehevällä huumorilla...
Ja aivan maagisella kyvyllä saaha järkeä miun päähän silloinkin ku hepuloin ja hypin seinille...
Eloa helpottaa varsinkin tässä muuttolaatikko-jätesäkki labyrintissa sekin, että meillä on sama käsitys siisteydestä...(eli sitä ei ole), joten kumpikaan ei ahdistu siitä, että kaikki tavara ei vielä mahdu paikoilleen.
se ei toisaalta kyllä jouduta tätä projektia....
Tänään kuitenkin roudataan tavaroita ja saadaan taas tätäkin suljua vähä väljyytettyä...kyllä tästä ihan kodin näkönen saahaan viimeistään jouluun mennessä...
Eikä rapusta ole toistaiseksi kuulunut posteljoonin hysteeristä naurua, vaikka ovessamme onkin nyt nimiyhdistelmä, joka kuulostaa aivan kebab-pizzerialta...