Kaste on uudestisyntymisen paikka ja siinä synnit pestään henkilökohtaisesti pois, pukien kastettavan päälle Kristuksen puhtaus.
Siksi ihmisen tulee syntyä uudesti ylhäältä, Hengestä koska liha on synnin turmelema.
Joidenkin mielestä seuraava menee heresian puolelle, mutta en malta olla kirjoittamatta sitä, mitä henkilökohtaisesti olen löytänyt Uudesta Testamentista. Ja totean olevani "harhaoppinen" kaikkien tuntemieni uskonsuuntien virallisten oppikäsitysten kanssa, mikäli ne on määritelty.
UT erottaa selkeästi vesikasteen ja ns. henkikasteen. Itse samaistan henkikasteen siihen hetkeen, kun ihminen uudestisyntyy. Pietari julisti ekahelluntaina: "Tehkää parannus(1) ja ottakoon kukin teistä kasteen(2), niin te saatte Pyhän Hengen lahjan(3)." Kannattaa painaa mieleen tuo järjestys.
Samariassa tapahtui niin, että ihmiset ottivat vesikasteen ja Pyhä Henki tuli vasta myöhemmin.
Korneliuksen kodissa tapahtui päinvastoin, ensin tuli Pyhä Henki ja vesikaste tapahtui vasta sitten.
Voi hyvin olettaa, että ekahelluntaina joissakin tapauksissa saattoi olla niin, että vesikaste ja Pyhän Hengen saaminen tapahtuivat samanaikaisesti.
Paavali kirjoitti, että jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa (Room. 8:9).
Kun nuo edelliset vedän yhteen, niin tulen siihen johtopäätökseen, että opetuslapseus ja Jumalan lapseus ovat kaksi eri asiaa. Siihen on viittauksia Raamatussa (esim. Joh. 6:66 ja Matt. 18:3).
Lähetyskäskyssäkin käsketään tekemään opetuslapsia kastamalla ja opettamalla (Matt. 28:19, 20). Eihän ihminen voi tehdä Jumalan lapsia, mutta kylläkin opetuslapsia. Totean tähän lopuksi vielä senkin, että esim. ev.lut. kirkossa on ollut ainakin yksi huomattavia julistaja, joka on tullut samaan johtopäätökseen. Ehkä joku jo arvaa, ketä tarkoitan.
Joillekin vapaiden suuntien ihmisille edellinen on sietämätöntä, koska se merkitsee sitä, että alkuseurakunta kastoi pääosin uudestisyntymättömiä, eli niitä, joilla ei vielä ollut Pyhää Henkeä. Jos tämä käsitykseni saisi kristikunnassa enemmän tilaa, niin se merkitsisi kasteriitojen loppumista suurelta osin.