Maallikot arvostelee

[Viisveisaaja]

Aholansaarella maallikkopäivät.

Puh, huh ja huh huh.

Siis niinku. Tuntuu oudolta, et miks, siellä tulee nuoret ja jotkut ihan hirveellä tulevat paatoksella sanomaan, et tulis noin ja noin?

Kuitenkaan ei seuroissa noita samoja arvostelijoita ole puhumassa, vaikka sana ois ihan vapaaata?

Joka puolelta lyödään. ku vierasta sikaa.
 Jos tiiätte mikä ois hyvää, ni tulkaa ja tehkää.
Ordet er fre.
Kyllä mua pikkasen rassaa nää nykyajan nuoret, ku tietää kaiken kaikesta, mut sitten kun heitä pyytää aloittamaan ja alkaan heidän uusi voimakas muutos, ni sit nössöily alkaa.

[PekkaV]

   Se kuuluu nuoruuteen. Itsenäistymisvaihe edellyttää kokonaisvaltaista irtautumista. Myöhemmin, kun oma tila on raivattu, tulee rakentamisen vuoro. Rakennuksen on oltava omansa näköinen.

[Mauno]

Tervehdys! En tarkkaan osaa hahmottaa, mitä Viisveisaaja pohtii.

Minua vaivaa joskus, että maallikkopäivillä alustajina on paljon pappeja. Itseäni haluttaisi kuunnella kokeneita maallikkopuhujia maallikkopäivillä. Harvoin tosin olen päässyt mukaan päiville, vaikka mieli tekee.

Nuorisotyöntekijänä arvostan myös nuorten mielipiteitä, ajatuksia ja toiveita. Usealla nuorella on pohdittuja, perusteltuja ja maanläheisiä, elämänmakuisia mielipiteitä.

Itse koin suurena asian, kun Paavo Maunula pysyi minua kirjoittamaan 1970-luvun alussa Hengellisen Kuukauslehden "Heräävä nuoriso"-palstalle kirjoituksen "Toivomuksia papille."

Ajattelen että seuroissa, herännäisyydessä ja maallikkopäivillä on tilaa kaikille, etupenkistä seinänvieriin saakka ja eteisessä lissää!