Kirjoittaja Aihe: Linnut osa 14  (Luettu 43902 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #90 : 01.02.13 - klo:07:25 »
Jossain lehdessä osui silmiini että maakotkia olisi reilusti lisääntynyt.

No ei kovin reilusti, mutta hieman kuitenkin. Tässä maa- ja merikotkan tilanteet viimeisessä Lintuatlas-kartoituksessa.

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/maakotka

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/merikotka

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #91 : 05.02.13 - klo:15:49 »
Näin palokärjen  :109: . Lensi krii-krii ääntä pitäen sairaalalle päin ja näytti laskeutuvan ilmeisesti Tapionkadun takana olevaan metsikköön. Siellä on vanhoja puita.

Pihapinna nro 79.

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #92 : 07.02.13 - klo:22:53 »
Varmaan ainakin joku on huomannut taannoisen Ilta-Sanomien jutun, joka käsitteli urpiaisia tappavia ja syöviä talitiaisia. Jutun tekijä on lintuja harrastava IS:n toimittaja, joka sai uutisensa BirdLifen Lintuverkossa olleesta kirjoituksesta.

Menemättä sen kummemmin itse juttuun, niin ilmiö ei ole uusi. Jotkin talitiaiset on oppineet saalistamaan itseään huomattavasti pienempiä urpiaisia ruokintapaikoilta. Urpiaiset liikkuvat parvissa ja suhtautuvat luottavaisesti muihin pikkulintuihin ja arvellaan, että joku sairas lintu on ensimmäisenä joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Siitä talitiainen on oppinut tavan ja ehkä useampikin lintu tiettyä ruokintapaikkaa kohden. Tämä ei ole periytyvää vaan oppimiseen perustuvaa.

Monesti esim. kotkille raahatuilla sian ruhoilla näkyy kuvissa talitiainen tai useampikin. Se on siis myös lihansyöjä (toki syö siasta myös ihraa). Ihmiselle tämä tietenkin on kauhistus ja outoa, koska tätä jokapaikan tiaista on totuttu pitämään harmittoman mukavana pikkulintuna. Sitä se onkin; toteuttaa vain vaistojaan niin kuin muutkin saalistajat luonnossa.

Vitsi: pitäisiköhän talitiaisten rengastajaa alkaa kutsua petolinturengastajaksi.

  

« Viimeksi muokattu: 07.02.13 - klo:23:01 kirjoittanut myyrä »

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #93 : 08.02.13 - klo:07:40 »
 :107: Lintu joka näyttää hymiöltä: http://www.youtube.com/watch?v=nS1tEnfkk6M

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #94 : 08.02.13 - klo:07:55 »
:107: Lintu joka näyttää hymiöltä: http://www.youtube.com/watch?v=nS1tEnfkk6M

Paratiisilinnuista oli muutama päivä sitten telkkarissa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22737
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #95 : 08.02.13 - klo:08:29 »

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #96 : 10.02.13 - klo:16:44 »

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #97 : 10.02.13 - klo:22:34 »

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #98 : 12.02.13 - klo:10:15 »
Käytiin kaverin kanssa bongaamassa mustakaularastas!. Hyvin oli näytillä yhdellä omakotitaloalueella J-suun Noljakan kaupunginosassa. Lintu on ollut paikalla jo pari päivää viimeisiä, mustuneita pihlajanmarjoja syömässä. Mustakaularastas on itäinen laji Siperiasta, ja niitä aina muutamia nähdään Suomessa, pääasiassa talvisin. Minulle elämänpinna (elis)!!! JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!  :109:

Nyt keitän pinnakahvit!  :)


Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34948
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #99 : 12.02.13 - klo:10:41 »
Onnittelen !

Meillä raakkuvat korpit joka päivä. Variskin vetää jo kosiovirttä.

Keitän madekeittoa.    :eusa_clap:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #100 : 12.02.13 - klo:10:55 »
Onnittelut!

Vihkiytymättömät voivat perehtyä Wikipedian avustuksella bongauksen ja yleisemminkin lintuharrastuksen peruskäsitteistöön. Viimeksi mainitussa artikkelissa on hyvä kirjallisuusluettelo, josta suosittelen etenkin Matti Koivulan ja Jan Södersvedin humoristista, mutta ehdottoman asiantuntevaa kirjaa Ornimisen sietämätön keveys. Toinen mukava lintuharrastusta kuvaava kirja on kirjailija Lars Sundin kirja Aamu-unisen lintubongarin tunnustukset.

Mt

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #101 : 12.02.13 - klo:11:22 »
Kiitos onnittelijoille!

Molemmat mt:n suosittelemat kirjat on hyviä.

Mustakaularastaasta on kaksi erinäköistä alalajia. Mustakaulainen (Turdus atrogularis) pesii Siperian taigalla Uralin länsirinteille asti ja harhautuu silloin tällöin Länsi-Eurooppaan. Punakaulainen (Turdus ruficollis) pesii idempänä ja etelämpänä ja on hyvin harvinainen Euroopassa.

Näkemämme lintu oli mustakaulainen ja ilmeisesti toisen kalenterivuoden (2kv) koiras. Laji on nähty Suomessa vuoden 2011 maaliskuuhun mennessä 42 kertaa.

(Lähteet: Killian Mullarney - Lars Svensson - Dan Zetterström yhteistyössä Peter J.Grantin kanssa: Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut (Otava 1999) ja Suomen lintujen lajiluettelo 11.painos (Lintuvaruste 2011).

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21785
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #102 : 12.02.13 - klo:12:19 »
Onnittelut myyrälle lintuharvinaisuuden bongaamisesta  :eusa_clap:

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #103 : 12.02.13 - klo:13:22 »
Kiitos!

Suomen lintukirjallisuus listattuna nettiin.

www.roimalanpisara.com/lintukirjat/

Ensimmäinen listalla näyttää olevan A.J.Malmbergin Fauna Fennica Suomen eläimistö, nuorisolle vuodelta 1872.

myyrä

  • Vieras
Vs: Linnut osa 14
« Vastaus #104 : 19.02.13 - klo:00:17 »
Mustakaularastaan punakaulainen muoto on splitattu (erotettu) omaksi lajikseen. Aikaisemmin kerroin, että se olisi vielä alalaji. Erottamiseen on täytynyt löytyä pätevät tieteelliset syyt. En tiedä, onko DNA-testin lisäksi muita tutkimusmenetelmiä, luultavasti on?

*

Azorientulkku on julistettu myös jo toisen kerran omaksi lajikseen. Sitä on pidetty välillä punatulkun alalajina. Päätöksen on tehnyt eurooppalaisten rariteettikomiteoiden yhteiselin (AERC TAC). Punatulkun näköinen (molemmat sukupuolet naaraspunatulkun näköisiä harmaita) azorientulkku on luokiteltu maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi lajiksi. Se elää ainoastaan Sao Miguelin saarella Azorien saariryhmällä ja sielläkin vain pienellä alueella. Kanta on noussut suojelun ansiosta 300 yksilöstä vähän yli 1000 yksilöön.

Tällaisia pienellä alueella eläviä lintuja kutsutaan endeemisiksi lajeiksi.