Varhaisella aamulenkillä joukoittain hanhia jälleen saapasteli sänkipellolla. Olivat harmaankirjavasiipisiä, mustakaulaisia ja -päisiä ja valkeaposkisia. Ilmassa ne huutelivat käheämmin, ja maalla joku päästeli kuin koiranhaukkumaääntä. Eilen puoli yhdeksältä kun sauvajuoksin ohitse, pelto oli tyhjä. Niitä kaarteli siinä auroittain, olivatko poikenneet murkinalla, muutama suunnisti jo poispäin ja aurana he etenivät.
En ole nähnyt ennen yhtä komeaa.