Heipä hei öppiäinen, miunkii puolestain!
Mie olen vielä tän vuoden loppuun Kotkassa ja työtön ja ensi vuonna muuttuu status opiskelijaksi ja "karjalan heili" suuntii "isolle kirkolle". Saas nähdä kuin karjalaisen voimanaisen Stadin hulinassa käy...mahtaa tulla ikävä hiljaisuutta...
Mie höläjän täällä miten riennoiltani jou'an, eli säännöllisen epäsäännöllisesti... Rakastan musiikkia (laaja maku), syömistä (vaikken kovin iso olekaan...vielä...
) ja elukoita...itellä oli fretti nimeltä Vinha, mutta se on ollu jo viime talvesta frettien taivaassa ja miun vasemmassa käjessä on muistona hillerin hyppyaskelta kuvaava tatuointi. Kissat ovat myöskin kovasti rakkaita, vanhempien Jehki ja poikaystävän Välkky ovat tällä hetkellä läheisimmät katit. Kissa, joka sanoo "möy" tai "bräy" kuulostaa ihanalta...Jehki naukuu ja maukuu, Välkky karjuu tavalla joka muistuttaa erehdyttävästi vauvan/pikkulapsen huutoa, joka tulee suoraan sydämestä....
(miten kissasta voi edes lähteä niin korvia huumaava ja paha ääni?)