Itselläni on perusdemariasenne mutta vaikka minulla nuorena oli SNK:n jäsenkirja, niin eipä ole puolueen. Ja se asennekin alkaa olla kunnioitusta historiaa kohtaan. Kapinanajoista lähtien. Kieltäytyivät oikeaan aikaan aseista ja sanoivat Talvisodan syttyessä, että anteeksi tämä epäkohtelias vastaanotto, mutta olemme ajatelleet että venäläisiksi emme tule... Samoin monin tavoin ovat olleet heikomman puolella. Viime aikoina vain niin pontevasti että ne joskusheikot alkavat olla koko lailla vahvimpia - eli muutama SAK-lainen liitto sanelee nyt tuntuvasti liikaa. Linnalta räätäli Halmetta mukaillen: Aate alkaa olla varjoaan heikompi.
Ja äänestyskäyttäytymistäni en ole halunnut sitoa. Se on henkilökysymys varsinkin presidenttiä valittaessa.
Mitä sitä tuosta perimästä... iikollia ja kommunistia löytyy. Kotona sai korvilleen jos oli jotakin poliittista mieltä, minkä oikeastaan käsitän vasta isona - ja kunnioitan kovasti vanhempiani - kuin ne lutvivat ja erityisesti sukujensa kanssa, eli olin kyllä luvalla mitä olin, mutta en ääneen kotona. Äidinmaitoakaan en saanu kun ei äidillä ollu tarjota, eli kepulaista olen kai nauttinut. Ei ollut vielä Tuttelia. Oli lehmää vain.
Aina kun joku lähtee äärilaitaan, menen yhdellä äänellä toiselle puolen.