Täytyy vähän säikähtää, jotta huomaa. Optikko tutkaili kun olin laseja ostamassa ja löysi minusta kummankin kaihin. No, sinä iltana minä todella näin kaiken. Oli harmaa syysilta, satoi vettä, ja kaikki oli kaunista, vain siksi että näin. Sain hätäisesti ajan silmälääkärille joka peruutti molemmat diagnoosit ja totesi että nojaaa, jos tuossa nyt pieni täplä on mykiössä niin et se ole harmaakaihi vielä sataan vuoteen, ja tuo silmänpainekin huitelee normaalin rajoilla, joten unohda koko juttu. Mutta sen jälkeen olen tajunnut mitä on, että näkee.
Tylyintä oli kun sisareni kehitti silmähermontulehduksen. Se pysähtyi, toiseen silmään jää heikompi näkö mutta vastoin odotuksia toinen säästyi kokonaan. Ne jotka muistivat kun olin levoton, saavat kiittää...