Tämä on oikein hyvä aihe.
Yleensäkin Raamattua tulkitaan niin erilailla ja jos toinen näkee esimerkiksi kasteen tai sukupuolisen suuntautumisen tai pukeutumisen tai, tai, tai ja tai erilailla kun toinen, niin alkaa huuto sinussa ei ole Pyhää henkeä, tai et oikein usko,
tai jotenkin sitenkin.
Raamattua tulkitaan niin monella eritapaa ja toiset asiat on toisille rakkaampia kuin toiselle.
Ainainen kristittyjen kinastelu johtunee juuri tavasta tulkita Raamattua.
Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että edes lähimmäisen rakastaminen ei ole kaikille yhtä selvää Raamatun pohjalta. On tulkintoja, että sitten kun kääntyy hyväksytään veljeksi tai siskoksi ja joku äiti Theresah näkee kristuksen kaikissa ihmisissä ja lestadiolaiset vain toisessa lestadiolaisessa, muut kaikki on ulkopuolella olevia, jotka eivät pääse taivaaseen, vaikka kuolisivat marttyyreinä.
Raamattu on kyllä sellainen tekele, että se eroittaa vaikka sen tulisi muuttaa ihmistä kristuksen kaltaiseksi.
Milloin mitäkin kohtaa ja opetusta siellä otetaan ja siitä aletaan vääntämään.
Varmaankin suurinosa riidoista johtuu siitä kun Raamattua tulkitaan niin kummallisesti.
Ehkä körtit kun useimmat viitaten edellisiin keskusteluihimme pitävät Raamattua muunakin kuin Jumalan sanana ovat löytäneet jonkunlaisen yhteyden keskenään?
Ne jotka pitävät Raamattua Jumalan erehtymättömänä sanana ja tulkitsevat sitä kirjaimellisesti joltain osin tosi tiukasti eivätkä anna muunlaisille tulkinnoille tilaa saavat aikaan ainaista riitaa ja kinaa?
Vaikka kyllä körtitkin saavat varmaan kinaakin aikaan, mutta kun on kyselevällä mielellä ja armona kerjäävänä, niin antaa tilaa enemmän?