Ratkaisu kouluhäiriköintiin

[Pena]

Peruskoulu on jokaisen lapsen oikeus. Se tarkoittaa sitä, että koulun velvollisuus on opettaa jokaista lasta. Ulos ei saa heittää ketään, saati ampua kuuhun.

Työrauha pitää toki luoda ja pitää yllä, muuten ei opettamisesta tule mitään. Konsteja on kyllä, jos niitä vain viitsitään käyttää viisaasti. Se puute on kyllä ilmeinen, että hyvän toiminnan palkitseminen on välillisempää kuin huonon rankaiseminen. Jälki-istunto rapsahtaa heti, mutta stipedit jaetaan vasta toukokuussa niille, joille jaetaan.

[Pirska]

Peruskoulu on jokaisen lapsen oikeus. Se tarkoittaa sitä, että koulun velvollisuus on opettaa jokaista lasta. Ulos ei saa heittää ketään, saati ampua kuuhun.

Työrauha pitää toki luoda ja pitää yllä, muuten ei opettamisesta tule mitään. Konsteja on kyllä, jos niitä vain viitsitään käyttää viisaasti. Se puute on kyllä ilmeinen, että hyvän toiminnan palkitseminen on välillisempää kuin huonon rankaiseminen. Jälki-istunto rapsahtaa heti, mutta stipedit jaetaan vasta toukokuussa niille, joille jaetaan.

Ai että jälki-istuntojakin sentään vielä annetaan. Toivottavasti ne tehoavat. Itse en ole saanut koulusta koskaan mitään stipendiä, mutta minusta on aika palkitsevaa, kun saa kokeesta hyvän numeron. Samoin minusta on palkitsevaa, kun opettaja antaa positiivista palautetta suullisesti.

[Pena]

Koenumero on suhteellinen juttu. Muistan luokkatoverini, joista toinen riemuitsi kuutosesta ja toinen harmitteli saman kokeen 10+:aa, kun plustehtävistä oli kaksi mennyt pieleen.

[seppos]

Meillä pojat valittelivat ruokapöydässä  korvauksen pienuutta. Kuntoinen saa kympin kokeista molemmat saavat markan ettei kateus haittaa ja epäonnistumiset ei lannista. Pojat kertoivat, että jollekulle heidän luokallaan oli luvattu 50mk jos saa 8:kon kokeista. Kysyin onko toivoa saada 8. Ei ole oli vastaus. Kysyin sitten kannustaako palkinto, jota ei voi saada, vai lannistaako se entisestään. Keskustelun jälkee markka molemmille oli erinomainen ratkaisu. Esikoisemme budjetoi joka vuosi stipendin ja hän pysyi budjetissaan.

[steal]

Muutosta opettamiseen tai oikeasti koko opiskeluun.
Systeemi suosii kilttejä ja määrättävissä olevia.
Oikeastaan se suosii tyttöjä koska he ovat usein niitä kiltimpiä (Mitenhän lie sitten tänä päivänä ) ?
Pitää myös muistaa jotta lapsi on lapsi, ei siltä ole oikeutta riistää sitä oikeutta ja tuputtaa heti aikuiseksi.

Mielestäni pitäisi saada motivoitua lapsia siihen missä he ovat hyviä. Ei kaikki ole yliopistoihin menossa, jotkut kuten minä, meni ammattikouluun ja sitten tekuun.
Kyllä sähkömiehiä ja inssejäkin sun muita tarvitaan.
Tärkeintä lienee että jokaisen saisi oppimaan edes yhden ammatin ja leivänsyrjään kiinni.
Yhtään lasta ei saa jättää heitteille vaan kaikista pitää vastuu kantaa, mutta jokainen on erillainen "tapaus".
Siinäpä on sarkaa opettajille ja ole hyvilläni etten alkanut opettajaksi koska syyllistäsin itseäni jos en saisi motivoitua lapsia, eli en osaisi hommaa.
Ne harvat kerrat kun olen opettanut on onneksi ollut hyvin motivoituneita aikuisia oppimassa ja vuorovaikutus on pelannut hyvin.

[Pena]

Tyttöjen kiltteydettä voisi kommentoida Hanhiemon iloisen lippaan sitaatilla: "Kun hän oli kiltti, hän oli ihmeen kiltti. Kun hän oli paha, hän oli kamala."

[Jampe]

Opettajista puheen ollen, niin kyllä joillakin opettajilla on selvästi tavoitteena vain "vetää tunti läpi". Onneksi on joitain sellaisiakin, joiden tavoitteena on, että oppilaat oikeasti oppisivat asian.

Olen kiinnittänyt esim. omien lasten kohdalla huomiota kielten opetuksen nykylaatuun peruskoulutasolla. Se ei enää ole kuten ennen. Lapsille ei juurikaan opeteta lausumista. Kun heiltä kyselee miksi he lausuvat niin huonosti, niin vastauksena on että ei koulussa ole vaadittu lausumista kunnolla, sitä ei ole harjoiteltukaan ilmeisesti niin paljon kuin ennen. Tämä ei ole vain omien lapsieni kohdalla tehty havainto vaan hyvin monet vanhemmat meilläpäin sanovat samaa. Kuitenkin, kun olen lapsilleni itse opettanut miten snat lausutaan, niin he oppivat ne heti ja ilman ongelmia, kyseessä ei siis voi olla muu syy kuin opettajan laiskuus. Jos lapsen koulumenestys on muuten hyvä, -myös koskien niitä kieliä,eli numero niissäkin on hyvä mutta lausuminen on huonoa ja he sanovat ettei siihen kiinnitetä huomiota kunnolla niin se on silloin opettajan vika.

[seppos]

Ollaankin vaikeammassa paikassa. Tiedämme ettei kaikki ole hyvin tai edes sinne päin, mutta sitä, että onko ongelma opettaja-, koulukohtainen vai valtakunnallinen on vaikea tietää. Kyllä tämänpäivän kielenopiskelu on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin se mitä saimme aikanaan. Ruotsin kirjan kirjoittaja oli kuollut v1911 ja ne sadut olivat hirveitä. Ei eihme jos luokka oli levoton sillä vähemmän motivoivaa materiaalia tuskin oli.

[Jampe]

MInä olen ajatellut tuota kieltenopiskelua senkin takia kun itsellä on sellainen harrastus, että yritän ylläpitää ja jos mahdollista, kartuttaakin kieliä. Luen esim. paljon ruotsinkielistä kirjallisuutta, lehtiä yms. Olen miettinyt joskus että on se kumma kun me kaikki olemme jo perus/kansa ym. koulussa opiskelleet n. 6 vuoden ajan jotakin kieltä emmekä siltikään sitä osaa. Yksi on tietysti käyttämättömyys, mutta väittäisin, ettei pelkällä kouluopiskelulla kielitaito vielä kovin hyväksi tule, paitsi että lukiossa saa kyllä nykyään jo aika hyvän pohjatiedon.

Suomeen tulee maahanmuuttajia jotka oppivat Suomen kielen 1-2 vuodessa lähes täydellisesti ja monesti pohjakoulutus on heillä sitä luokkaa että hyvä kun osaavat edes lukea ja kirjoittaa muuta kuin oman nimensä.  Tarvittaisiin kunnollisia kielikylpyjä! Jos minulla nyt aikuisena olisi mahdollisuus, menisin ilman muuta vaikka pariksi vuodeksi Ruotsinkielen kielikylpyyn, mutta täällä perä-junttilassa ei Ruotsinkieltä arvosteta eikä täällä niin ollen ole kielikylpyjäkään tarjolla paitsi kohtuuttomien matkojen päässä ja sielläkään tuskin aikuisille.  Joskus mietin, pitäisikö ottaa virkavapaata pari vuotta ja hakeutua johonkin projektihommiin jossa olisi pakko selvitä Ruotsinkielellä.  Paha vaan että niihin haettaessa usein jo vaaditaan täydellistä kirjallista ja suullista taitoa.  Käytännön harjoitusta on hyvin vaikea saada, kun perheellisenä sitä ei enää niin  vaan muuteta Ruotsiinkaan pariksi vuodeksi.  Harmi!

[seppos]

MInä olen ajatellut tuota kieltenopiskelua senkin takia kun itsellä on sellainen harrastus, että yritän ylläpitää ja jos mahdollista, kartuttaakin kieliä. Luen esim. paljon ruotsinkielistä kirjallisuutta, lehtiä yms. Olen miettinyt joskus että on se kumma kun me kaikki olemme jo perus/kansa ym. koulussa opiskelleet n. 6 vuoden ajan jotakin kieltä emmekä siltikään sitä osaa. Yksi on tietysti käyttämättömyys, mutta väittäisin, ettei pelkällä kouluopiskelulla kielitaito vielä kovin hyväksi tule, paitsi että lukiossa saa kyllä nykyään jo aika hyvän pohjatiedon.

Suomeen tulee maahanmuuttajia jotka oppivat Suomen kielen 1-2 vuodessa lähes täydellisesti ja monesti pohjakoulutus on heillä sitä luokkaa että hyvä kun osaavat edes lukea ja kirjoittaa muuta kuin oman nimensä.  Tarvittaisiin kunnollisia kielikylpyjä! Jos minulla nyt aikuisena olisi mahdollisuus, menisin ilman muuta vaikka pariksi vuodeksi Ruotsinkielen kielikylpyyn, mutta täällä perä-junttilassa ei Ruotsinkieltä arvosteta eikä täällä niin ollen ole kielikylpyjäkään tarjolla paitsi kohtuuttomien matkojen päässä ja sielläkään tuskin aikuisille.  Joskus mietin, pitäisikö ottaa virkavapaata pari vuotta ja hakeutua johonkin projektihommiin jossa olisi pakko selvitä Ruotsinkielellä.  Paha vaan että niihin haettaessa usein jo vaaditaan täydellistä kirjallista ja suullista taitoa.  Käytännön harjoitusta on hyvin vaikea saada, kun perheellisenä sitä ei enää niin  vaan muuteta Ruotsiinkaan pariksi vuodeksi.  Harmi!

Pari käytännön neuvoa omasta maailmasta. Meidän ammatissa kaikki uusi tulee englanniksi eli sitä on pakko osata, mutta autossa yksin ajaessani kuuntelen Radio Vegaa. Aikakausilehdet ovat minulla kaikki ulkomaankielisiä, samoin ammatti- ja harrastekirjat. Käyn kansalaisopistossa jotain kieltä opiskelemassa. Vaikka se on tappavan hidasta, niin muun lisäksi aina sieltä jotain tarttuu jne. Joka paikasta tulee jotain lisää hissukseen.

[Jampe]

Kiitos Seppo!  Hyviä vinkkejä kaikki.  Itsekin yksin ajaessani (joka päivä) kuuntelen Vegaa ja iltasella kun katson FST 5:sta, käännän useimmiten suomenkielisen tekstin pois päältä. Viikonloppuisin luet sanomalehdet aina på svenska, -luen pitkiä paloja ääneenkin harjoitellakseni sujuvampaa ääntämistä,  minulle tulee kaksikin ruotsinkielistä sanomalehteä, tosin ilmaiseksi erään mukavan järjestelyn kautta. Lisäksi usein luen iltalukemiseksi vielä jotain ruotsinkielistä kirjaa, tälläkin hetkellä menee Bo Carpelanin kirja  "Jag minns att jag drömde".

Sen verran olen asiaa harrastellut ettei luetun/kuullun ymmärtäminen enää tuota kovasti vaikeuksia, vaikken kylläkään ihan kaikkea vieläkään ymmärrä varsinkaan jos puhutaan hyvin nopeasti tai murteella. Suurin ongelma on edelleenkin oman tekstin ja puheen tuottaminen. Puhumaanhan ei opi kuin puhumalla, joten tarvittaisiin isot määrät harjoitusta. Pitäisi arjen hommat, työasiat jne. joutua hoitamaan ruotsiksi, niin että sitä olisi pakko käyttää ja jos lisäksi ei kuulisikaan muuta niin uskoisin kielten lähteävän siitä aukeamaan. Oppisi myös puhumaan sujuvasti eikä mitään önkkö-kirjakieltä ("högsvenska"). Tiettyyn määrään asti pääsee koulukielten opiskelulla mutta sujuvaa puhekieltä eikä varsinkaantekstin tuottamista opi millään ilman kunnollista kielikylpyä.  
Yksi voisi tietysti olla hakeutua johonkin sopivaan koulutukseen joka olisi toisella kotimaisella. Siellähän sitä olisi pakko käyttää. Niitäkään ei ole minun lähellä kohtuuetäisyydellä.  Saattaapa joskus elämässä vielä käydä niin, että tuollaiseen hakeudun. Tosin nyt vielä ei ole sen aika.

[mt]

Pitäisi arjen hommat, työasiat jne. joutua hoitamaan ruotsiksi, niin että sitä olisi pakko käyttää ja jos lisäksi ei kuulisikaan muuta niin uskoisin kielten lähteävän siitä aukeamaan.

Ruvetahan hurriiksi!

Ja aloittelijoille suosittelen hyvää auditiivista 32-osaista ruotsinkurssia.

Sitta på soutulavittan bara ja anna rumihir retkahtaa!

Mt

[Pena]

Snart är det jul igen och man skall läsa i Nykarleby älvdal så här:

"Varen int rädd! Si, jag bådar eder en storan fröjd, som ska vederfaras allt foltji. Fyr i dag har en Frälsar vaari född ot eder i Davids stad, och han är Messias, Herren. Och dä här ska fyr eder vara tecknet: Ni ska hitt ett nyfödde bån, som ligger linda i en spilto." Översättning av Gösta Ågren

[Pirska]

Sådana elever, som inte sitter tysta i klassen, kan man isolera i fängelsen och ge dom svenska böcker med sig.

[Pena]

Ei hiljaa luokassa istuminen ole mikään arvo. Liian hiljainen oppilas on usein vaikeasti ongelmainen, joka pitäisi saattaa ammatillisen avun piiriin. Häiriköt ja häiriintyneet eivät ole suinkaan samoja henkilöitä. Koulussa opetellaan tietoja ja taitoja eikä kiltteyttä. Koulun työmuodotkin edellyttävät usein keskustelua oppilaiden kesken opettajan jäädessä hetkeksi sivuun oppimistapahtumasta.

En elev, såm bara sitter stilla i klassrummet, måste sändas till psykologen.