Kirjoittaja Aihe: Leipurien ketju - Mitä kahvileipää leivot herättäjäseuroihin?  (Luettu 13855 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Minä leivoin aiemmin useampaa sorttia kahvileipää herättäjäseuroihin. Sitten akat, anteeksi naiset, alkoivat nuhdella, että ei sitä noin monta sorttia saa leipoa, kun toiset eivät uskalla pitää seuroja ollenkaan, kun eivät halua jäädä Pekkaa pahemmaksi. Niinpä sitten karsin tarjottavia ja usein leivon vain tavallista pullaa ja ostan ehkä karjalanpiirakoita siihen kaveriksi. Kenties jotain keksiä vielä ja siinä se on.

Leipooko joku itse karjalanpiirakat vai tarjoaako ollenkaan semmoisia? Mitä olette mieltä, onko parempi olla Marttana vai Mariana järjestäessään seuroja?  :107:
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10553
Mikä armolahja on, Martan vai Marian.
Meillä srk:n työntekijä laittaa tarjoukset: yksi makea, yksi suolainen. Mutta meillä onkin kahdet seurat per vuosi. Ei emäntää rasita, eikä puhujienpyytäjää.
🇫🇮

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Minulla on Martan armolahja.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10553
Mikä armolahja on, Martan vai Marian.
Meillä srk:n työntekijä laittaa tarjoukset: yksi makea, yksi suolainen. Mutta meillä onkin kahdet seurat per vuosi. Ei emäntää rasita, eikä puhujienpyytäjää.

Paitsi että pyytäjää rasittaa silti. Alpo Järvi tulee. Huomenna kysyn kanttoriamme. Hän on pitänyt äsken radiossa aamuhartauden ja on "alan mies" (termi on inside, ainakin hiukan, ehkä kontekstista voi päätellä). No voinpa tuon ilmaista: körttisukua ainakin jossain määrin. Alan mies -käsite on jäänyt mieleeni neljänkymmenen vuoden takaa kirjailija Pekka Kejosen suusta.
🇫🇮

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Paitsi että pyytäjää rasittaa silti. Alpo Järvi tulee. Huomenna kysyn kanttoriamme. Hän on pitänyt äsken radiossa aamuhartauden ja on "alan mies" (termi on inside, ainakin hiukan, ehkä kontekstista voi päätellä). No voinpa tuon ilmaista: körttisukua ainakin jossain määrin. Alan mies -käsite on jäänyt mieleeni neljänkymmenen vuoden takaa kirjailija Pekka Kejosen suusta.

Termi on tosi inside, kun kysymys on Pekka Kejosen keksinnöstä.
Acta, non verba.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34963
Meillä on ns. pää-emäntä joka kokoaa porukkaa vuoden seuroihin kerrallaan. Nimet listaan ja kolmen hengen akka-porukka miettii mitä kukakin laittaa. Periaatteella että ei monia lajeja.
Yleensä on pullaa ja kuivaa kakkua.Ja gluteenitonta muutamille.
On ollut myös karjalanpiirakoita, kinkkupiirakkaa,kaurakeksejä. ym
Lokakuussa on minun vuoroni taas tehdä osuuteni. Teen kurpitsahillopiirakoita=murokakkupoja päälle kurpitsahilloa jossa kanelia ja neilikkaa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Meillä on ns. pää-emäntä joka kokoaa porukkaa vuoden seuroihin kerrallaan. Nimet listaan ja kolmen hengen akka-porukka miettii mitä kukakin laittaa. Periaatteella että ei monia lajeja.
Yleensä on pullaa ja kuivaa kakkua.Ja gluteenitonta muutamille.
On ollut myös karjalanpiirakoita, kinkkupiirakkaa,kaurakeksejä. ym
Lokakuussa on minun vuoroni taas tehdä osuuteni. Teen kurpitsahillopiirakoita=murokakkupoja päälle kurpitsahilloa jossa kanelia ja neilikkaa.

No johan oli valikoima. Itse en osaa kuin tehdä sämpylöitä. Toisaalta en ole kokeillut pullan tekemistä. Täytyy kai kokeilla. Jos vaikka tulisi ihan syötävän makuista.
Acta, non verba.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34963
Huom! salis, ei kerralla kaikkia, vaan n.tusinan akan valikoima. Pari laatua kerralla. Ei kilpailua.

Sämpylän teko on piece of cake.  Haaleaan veteen hiiva, suola, ripaus sokeria ja tilkka öljyä tai voisulaa. Sitten vaivataan sekaan esim. kaurahiutaleita, hiivaleipäjauhoja ja auringonkukansiemeniä. Nostatetaan kaksinkertaiseksi. Pyöritellään sämpylöiksi, malli on vapaa, paistetaan
250 asteessa 10-15 min.  Kuumina ovat parhaita. Kylmiä voi käyttää hetken mikrossa.
Kaupasta saa valmiita sämpyläjaukosekoituksia. Pussissa on yleensä ohje.
Grahamsämpylät ovat herkkuani.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22739
Sämpylöistä tuli mieleeni tyttäreni Martan (nimi on enne!) kotitalouden opiskelu yläasteella. Opettaja juorusi pari kertaa tytön tempauksista. Ensimmäinen tunti alkoi niin, että Martta tokaisi: - Opeta noille pojille, miten voileipä voidellaan, minä teen teille sämpylät sillä aikaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34963
Jos Lotta saa siskon hänestä tulee Martta, jos se kuitenkin olisi veli niin sitten Martti. Nimi olkoon enne! Basso oli läskibasso.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vasara

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 695
 Syödäänkös körttiseuroissa? ja kahvitellaan kans.!!!! Niissä, joissa vasra on käynyt vaan veisataan ja luetaan postillaa...ja kevennetään sydäntä istuallaan, kun kaikki näkee puhujan saman pöydän ympärillä....

Kotiseuroissa on joskus kyllä suola haukea, lohta ja muikkuja tms, leivänpäällisinä tarjottu....kahvin kera.

Karjalan piirakoita ja munavoita ja marjapiirakkaa oli edelliset tarjoukset, kun Alpo viime sunnuntaina rajantakaista työtä esitteli, mutta ne olivatkin kirkkokahvit.

Tuo tarjoomusten vertailu ja kilpailu näkyy kyllä pari kertaa viikossa vapaa-ehtoisten ylläpitämässä lähetyskahvilassa.

Minä tarjoan pelkkää leipää ja pullaa, jos vuoro osuu, useimmin silloin kun rouvat ovat lähetyslounas, myyjäis, markkina tms. talkoissa. :icon_lol:

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11625
Paitsi että pyytäjää rasittaa silti. Alpo Järvi tulee. Huomenna kysyn kanttoriamme. Hän on pitänyt äsken radiossa aamuhartauden ja on "alan mies" (termi on inside, ainakin hiukan, ehkä kontekstista voi päätellä). No voinpa tuon ilmaista: körttisukua ainakin jossain määrin. Alan mies -käsite on jäänyt mieleeni neljänkymmenen vuoden takaa kirjailija Pekka Kejosen suusta.
Hyvä tietää. Meillä kun "alan mies" merkitsee aivan muuta. Tuntee A-alan.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja

Vielä niistä tarjoiluista ajattelin, että onko sen pakko ajatella olevan kilpailua, jos joku tarjoaa useampaa tai erikoisempaa sorttia. ONKO NE EMÄNNÄT IHAN PAKKO HAUKKUA, jos he ovat hyvää hyvyyttään iloisella mielin leiponeet hyvää ja halunneet näin ilahduttaa seuravieraita. Jos viitsii ja jaksaa leipoa kerran vuodessa seuroihin useampaa sorttia, niin KENELTÄ SE ON POIS? Siltäkö tyypiltä, joka ei koskaan viitsi järjestää mitään?

Se on kuulkaa sillälailla, että jos emäntiä haukutaan liian runsaasta tarjoiluista niin varokaa, etteivät semmoiset emännät heitä pois koko seurojen tarjoilua. Antakaa vain vapaus tarjota ihan mitä itse kukin haluaa. Tarjotkoot joku sitten vaikka pelkät kahvit ilman sokeria ja maitoa, jos haluavat. Eikö se ole ihan oma asia. 

Voisinhan minäkin sanoa, että en minä viitsi tulla seuroihin, kun tuolla naisella on niin kauniit vaatteet ja on muutenkin niin hyvännäköinen. Miten minä viitsin tulla sinne näin kulahtaneen näköisenä. Onko sekin hyvännäköinen nainen vain järjestämässä kauneuskilpailuja seuroissa ja käykö niin, että rumat ja ränsistyneet eivät enää uskallakaan tulla seuroihin. Ei muuta kuin nuhteet hyvännäköisille ja komento, että pukeutukaa vain säkkiin ja tuhkaan.

Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa hippiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2055
Tarjotkoot joku sitten vaikka pelkät kahvit ilman sokeria ja maitoa, jos haluavat.

Ennen on kuulema seurailmoituksen lopussa ollutkin 'Sok. muk.' eli Sokerit mukaan.
"Kun oma pohja vajoaa, Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, Minulla turvapaikka on."
(SV 113:7)

Poissa vasara

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 695
 Taisi olla noin vuodet 1939-1950 kun sokerit piti olla omasta takaa kaikenmaailman juhlissa ja vierailuilla.

 Hopea-askissa oli paremmilla ihmisillä, peltirasiassa köyhemmillä ja kaikilla ei ollut sokeriin varaa, saati kahviin....

Kilpailu tarjoomusten runsaudella ei ole hyväksi edes körttiseuroissa.

Karjalassa olen tuon nähnyt monesti, kun meille suomalaisille haetaan sellaista, mitä itse ei normaalisti ole varaa syödä.