Frank kirjoitti:
"Jumala on armollinen Jumala, ja voimme laskea kastamattomina kuolleet lapset Isän Jumalan isälliseen syliin Jeesuksen lunastustyöhön luottaen."
Minkäs ikäisenä ne sitten alkaa mennä helvettiin, jos eivät Jumalasta kuule tai tule kastetuksi?
Frank kirjoitti myös:
”Helvetin mitätöinti aiheuttaa vahinkoa evankeliumille, jos helvetti mitätöidään olemattomiin. Raamatun mukaan helvettiin tulee joutumaan paljon ihmisiä, ja meidän on vietävä evankeliumia mahdollisimman monelle. Helvetin olotila Raamatun mukaan on ikuista eroa Jumalasta.”
ja
”Kristinuskon mukaan siinä, että evankeliumia Jeesuksesta kuulematon joutuu helvettiin sen tähden, että kukaan ei ole kertonut hänelle evankeliumia Jeesuksesta, niin tässä ei tapahdu Raamatun mukaan minkäänlaista epäoikeudenmukaisuutta, hänethän tuomitaan tekojensa mukaan Raamatun vanhurskaiden sääntöjen perusteella.”
ja vielä:
”Olen sitä mieltä, että tuomiovalta kuuluu yksistään Jumalalle. Meillä ei ole tuomiovaltaa lausua helvetintuomioita ”älkää kadotustuomiota lausuko” (Luuk.6:37).”
Olenko ainoa, joka näkee jonkinlaisen ristiriidan?
Selkeyden vuoksi mainittakoon: Kyllä, uskon että helvetti on olemassa. Mutta sitä en tiedä varmasti, joutuuko sinne loppujen lopuksi yksikään ihminen, vai onko se tarkoitettu vain paholaisen käyttöön.
Ketkä lopultakin pääsevät taivaaseen, ja ketkä joutuvat helvettiin?
En tiedä, meille kuuluu vain ihmisten kutsuminen, ja luottaminen siihen, että Jumalan armo, Jeesuksen tähden, kuuluu jokaiselle syntiselle ihmiselle.
Jokainen, joka pelastuu, niin pelastuu vain armosta, Jeesuksen tähden. Jokainen, joka joutuu helvettiin, joutuu sinne omasta syystään.
Luterilaisina uskovina emme usko kaksinkertaiseen
predestinaatioon, jonka mukaan toiset olisi määrätty taivaaseen, ja toiset helvettiin. Jumala valitsee pelastetut, mutta ei ketään määrää ennalta pelastuksen ulkopuolelle. Jotkut kuitenkin helvettiin joutuvat.
”Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina.”
(Ef.1:4)
Syntisen ihmisen järki kapinoi Raamatun totuutta vastaan, koska se haluaa itsemääräämisoikeutta. Onko ihmisellä vapaa tahto alkaa uskovaiseksi? Luterilaisina uskomme, että pelastuksen asiassa syntisen ihmisen tahto ei ole vapaa. Kyse on Jumalan valinnasta.
” Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät.”
(Joh.15:16)
”Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo.”
(Room.9:18)
Uskovainen, armosta pelastunut syntinen, vain tarttuu Jumalan Sanaan, Raamattuun, ja suostuu hyväksymään Jumalan Sanan pelastusasiassa sellaisenaan, kuin on kirjoitettu. Syntisen ihmisen pelastus on täydellisesti Jumalan armon varassa, Jeesuksen tähden, uskon kautta.