Lohdutus

[hippiäinen]

Monesti sanat ovat turhia ja läsnäolo on välttämätöntä

Juuri näin, usein sanoilla pilaa 'kaiken'.

[Riitta-mummi]

Minä olen sellainen "ite-ihminen", että yksin olen suruni surrut, yksin itkuni itkenyt.
Jälkeenpäin olen parhaalle ystävälle avautunut, se on puhdistanut haavoja.

Varsinaista lohdutusta en ole koskaan ihmiseltä kokenut. Tuskainen rukous ja sen jälkeinen rauha ovat lohdutukseni.

Kiitos Suuri Lohduttaja!

[Salis]

Minä olen sellainen "ite-ihminen", että yksin olen suruni surrut, yksin itkuni itkenyt.
Jälkeenpäin olen parhaalle ystävälle avautunut, se on puhdistanut haavoja.

Samanlainen olen minä. Nuolen haavat kotona yksinäni. En siedä naisystävän hössötystä. Ystävä kysyy aina, kuinka sää voit olla noin vaa? Vastaukseni on aina sama: Mikä ei tapa, se vahvistaa.

[karjalaisenkyösti]

Minulla on monesti tapana jakaa omia kuormiani suusanallisesti, koska mottoni on se, että
"mikä ongelma ei tapa, se saattaa silti syödä ja heikentää ihmistä roimastikin"

Kummasti vahvistaa ihmistä se murheiden jakaminen.

[Pirska]

Minä suren ensin itsekseni ja sitten mietin todella tarkkaan, kenen kanssa jaan minkäkin murheen. Murhetta ei kukaan halua yleiseen tietoon ilmoitustaululle eikä sitä voi kertoa myöskään semmoiselle, joka murtuu kuullessaan sen.

Harvassa on heitä, jotka ovat riittävän vahvoja kuulemaan tosi vaikeita asioita ja samalla osaavat olla kertomatta niitä eteenpäin. Jaettu suru on puolikas suru samalla tavalla kuin jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

[Pyryharakka]

Tuntemattomaksi jääneen matemaatikon mukaan surut pitää jakaa ja ilot kertoa.

Minäkin olen huono jakamaan omia murheitani. Paljon helpompi on jakaa toisten murheita. Kun kuulen, että jollakin tutulla on murheita, pyydän toisiakin rukoilemaan hänen puolestaan, käymään hänen luonaan ja pitämään hänestä huolta.

Lohdutuksista parasta on se, että toinen tulee rinnalle, on läsnä ja kuuntelee, mutta ei vaadi puhumista.

[seppos]

Tuntemattomaksi jääneen matemaatikon mukaan surut pitää jakaa ja ilot kertoa.

Minäkin olen huono jakamaan omia murheitani. Paljon helpompi on jakaa toisten murheita. Kun kuulen, että jollakin tutulla on murheita, pyydän toisiakin rukoilemaan hänen puolestaan, käymään hänen luonaan ja pitämään hänestä huolta.

Lohdutuksista parasta on se, että toinen tulee rinnalle, on läsnä ja kuuntelee, mutta ei vaadi puhumista.

Jatkan tuosta. Kuuntelijalle on paras, että hänellä on läpiveto, on kuunteleninaan ja antaa mennä vaan, niin ei jää kiusaamaan.

[Pirska]

Jatkan tuosta. Kuuntelijalle on paras, että hänellä on läpiveto, on kuunteleninaan ja antaa mennä vaan, niin ei jää kiusaamaan.

Jos joku on vain kuuntelevinaan minun murheitani, niin vaistoan sen kyllä. Semmoisen kuuntelijan on parasta sanoa murehtijalle suoraan, että EVVK. Itse olen toistaiseksi pärjännyt ihan yksityisillä kuuntelijoilla.

Tiedän kyllä, että ammattilaisilla on parasta olla semmoinen tekniikka, että itse pysyvät jokseenkin järjissään, koska he kuulevat niin hirveästi todella vaikeita asioita.

[AKUANKKA313]

Joillakin naisilla on keskenään niin kilpailullinen  suhde etteivät
he kykene olemaan tarpeaksi empaattisia toisilleen.

Oletko miettinyt miksi joku toinen saa myötätuntoa pelkästään hyvän asemansa perusteella automaattisesti?
Arvokas=Yhteiskunnassa kilpailukelpoinen?

Lohduttajan pitää 5 kertaa enemmän miettiä mitä päästää suustaan.

[Riitta-mummi]

Nyt puhut ikiaikaisesta naistenvälisestä kateudesta. Monille arvokas ja arvostettava on vain Hyödyllinen ihminen. Tämä on kaiken inhimillisyyden ja lähimmäisyyden irvikuja. Ikävintä on olla arvottomana  esim. tällaisessa työ-yhteisössä.

Olen aina lohduttautunut sillä että lopulta paha saa palkkansa. Ja on näkemäni mukaan usein saanutkin.

Älkää kostako pahaa pahalla! Kosto on Jumalan.  Katkeruudesta pääsee sinnikkäällä rukoilemisella.

Yst. terv. Riitta-mummi, paljon kaikenlaista kokenut.

[Salis]

Nyt puhut ikiaikaisesta naistenvälisestä kateudesta.

Valitettavasti työelämään on pesiytynyt miespuolisia kiipeilijöitä, jotka ovat aina samaa mieltä kaikkien kanssa ja takana sitten puhuvat pahaa. Levitetään myös huhuja ja juoruja, joita ei koskaan tarkisteta itse huhun kohteelta. Sitten sitä ihmettelee, että miksi tämä näin meni. Taas on joku perässäjuoksija pannut huhun liikkeelle. Työelämässä olen suoran viestinnän kannattaja: Sanotaan niinkuin se on vaikka se joskus tekee kipeää ja hämmentää muita.

[PekkaV]

Oletko miettinyt miksi joku toinen saa myötätuntoa pelkästään hyvän asemansa perusteella automaattisesti?
Arvokas=Yhteiskunnassa kilpailukelpoinen?

"Yhteiskuntakelpoinen" omaa paremmat vuorovaikutustaidot, so. saa myös myötätuntoa, koska pystyy sitä antamaankin; myötätunto tässä laajassa merkityksessä sikäli, että mitä kelpoisempi sitä konkreettisempaa antaminen on.

[AKUANKKA313]

Seurakunnan sisäpiiriin pääsee helposti:
akateeminen, perheellinen, älykäs, lahjakas, sosiaalinen, rikas, suosittu.

Koulukiusattu, syrjitty, unohdettu, työtön, rahaton, sairas, epätrendikäs, huono kuntoinen, nahjus
saa usein negatiivista suhtautumista osakseen huomattavasti enemmän kuin muut.
Ketä kiinnostaa ihminen kuka putoaa välistä?

[Leena]

Minulla on monesti tapana jakaa omia kuormiani suusanallisesti, koska mottoni on se, että
"mikä ongelma ei tapa, se saattaa silti syödä ja heikentää ihmistä roimastikin"

Kummasti vahvistaa ihmistä se murheiden jakaminen.

Tämän jakaisin. Tuo "mikä ei tapa, vahvistaa" on kesken ajattelemisen. 
En ole joutunut pettymään ihmisiin, mikä lie syynä. Kai sitten on kehittynyt jokin oivallus siitä kenelle voi kertoa, toisaalta mikä tulee kuuntelemiseen työssä, niin usein törmää - saa kuulla - että sinähän kuuntelet mua vain viran puolesta. Se aina vähän  mietityttää. Realiteetti tietenkin on, että ystävyyssuhteesta ei ole kysymys. Mutta siitä huolimatta kiinnostus on erittäin todellista.  Niistä ihmisistä kiinnostuu ja huolestuu todesti, joita kuuntelee työssä. Olen yrittänyt selittää, että palkanmaksu mahdollistaa sen, että me olemme täällä - meidät on tavallans ostettu vapaiksi muista töistä voidaksemme keskittyä teidän asioihinne.  Jokainen potilas on kuin kirja, moni ei unohdu vuosikausiin.

Mutta sitten on kyllä niin että nääntyy ihmisiin jotka vapaa-ajalla soittaa päivittäin:  Arvaa mitä mulle tänään tapahtui, eli jostakin se vaatii veronsa.  Kyllä kuuntelee ihmisten huolia, ja tahtoo ystäviä, mutta ehkä vähemmän kuin toisessa hommassa olisi.

[AKUANKKA313]

http://www.youtube.com/user/ELINAELO#p/f/532/4UWItZXIguc

Bored rabbit&Horny cat