Kristityn ja ei-kristityn parisuhde

[Progressor]

Minulla ei tällaisesta ole kokemuksia (eikä paljon muistakaan parisuhteista... ), mutta aihe kiinnostaa.

Voiko parisuhde toimia, jos osapuolilla on eri vakaumus? Suhteen alkuvaiheessa uskonasioilla ei ehkä ole niin suurta merkitystä, mutta tuleeko ongelmia viimeistään silloin, kun saadaan lapsia ja pitäisi tehdä päätöksiä kasvatuksen suhteen? Onko ristiriitaan (!) muuta ratkaisua kuin ero tai toisen kääntymys?

[Pirska]

Kristitylle en suosittele parisuhdetta ei-kristityn kanssa. Mielestäni vakaumus on ensimmäinen asia, josta kannattaa ottaa selvä, ennen kuin alkaa seurustella.

[sadetta]

Joo, kiinnostava aihe.  

Mielestäni suhde voi toimia, jos molemmilla on hyvin laaja sydän ja kunnioitusta ja mielen avaruutta erilaista vakaumusta kohtaan. Kai voi toimia myös, jos toisella on edellä mainittuja ominaisuuksia toista kohtaan, mutta silloin toinen hallitsee ja toinen suostuu vastoin perimmäisiä käsityksiään, syystä tai toisesta. Silloin ei kyllä taida olla kyse tasavertaisesta suhteesta, mutta jos molemmille sopii, niin kai se on ok.

Minusta parasta on keskustella ennen vakavampia yhteisiä aikeita tärkeät asiat läpi ja katsoa, onko riittävän samanlaiset tulevaisuudenkuviot eri asioiden suhteen. Itsensä ja/tai toisen huijaaminen kostautuu kyllä myöhemmin. Sitä tietä en suosittele, sillä maailma on ihmisiä täynnä. En mitenkään usko yhden 'ainoan oikean' olemassaoloon.

Elämä on mielenkiintoista. Jotkut sanovat, että kärsimys ei jalosta. Jaa.. Mitä jalosta? Aina voi oppia itsestään ja muista ja siitä, mitä matkan varrelle sattuu.

Senkin olen huomannut, että kaikesta koetusta itkusta ja naurusta ja ties mistä siltä väliltä on jotain hyötyä (apua/iloa) myöhemmin   

[hippiäinen]

Voiko parisuhde toimia, jos osapuolilla on eri vakaumus?

Kokemusta on sen verran että voin sanoa että ei ollut kaikin ajoin hyvä olla, mutta että kaatuiko suhde tähän eroavaisuuteen, tuskin. Minkä verran se vaikutti 'erilleen kasvuun' ja suhteen päättymiseen, sitä en lähde tässä analysoimaan enkä arvioimaan. Mutta sen kuitenkin tiedän itsestäni tänä päivänä, etten enää edes yrittäisi ei-kristityn kanssa.

Lisäksi vastaan vastakysymyksellä (tai oikeastaanhan tämä menee tuon eri vakaumuksen alle) voiko parisuhde toimia 'erilailla uskovien' kesken? Vaikkapa helluntailainen ja körtti?

 

[sadetta]

Lisäksi vastaan vastakysymyksellä (tai oikeastaanhan tämä menee tuon eri vakaumuksen alle) voiko parisuhde toimia 'erilailla uskovien' kesken? Vaikkapa helluntailainen ja körtti?

 

Niin.. Sama Jumala.. pitääkö/saako usko ilmetä eri tavoin.. pitääkö olla tietyt rituaalit tai niiden puuttuminen.. Ehkä kyse on kahdesta keskenään kommunikoivasta yksilöstä ja heidän näkemyksistään  Hyvä kysymys.

[Salis]

Amor Omnia Vincit. Rakkaus kaiken voittaa. Voisin mennä naimisiin vaikka kauniin musliminaisen kanssa! (Tai no en siis voi, kun on toi ihanainen punapäinen!) Tosin tässä iässä vaatimustaso on aika alhaalla. 

Jokaisen arvoja pitää kunnioittaa vaikka ne ovatkin omien mielipiteiden vastaisia. Ja voihan sitä aina yrittää käännyttää ateistia kristityksi takaisin kaikenlaisin kiristyskeinoin, joita nyt en lähde tässä erittelemään. 

[Progressor]

Lisäksi vastaan vastakysymyksellä (tai oikeastaanhan tämä menee tuon eri vakaumuksen alle) voiko parisuhde toimia 'erilailla uskovien' kesken? Vaikkapa helluntailainen ja körtti?

Siskoni (luterilainen) on naimisissa helluntailaismiehen kanssa. Se liitto on kestänyt 22 vuotta, joten kai se toimii.

[seppos]

Amor Omnia Vincit. Rakkaus kaiken voittaa. Voisin mennä naimisiin vaikka kauniin musliminaisen kanssa! (Tai no en siis voi, kun on toi ihanainen punapäinen!) Tosin tässä iässä vaatimustaso on aika alhaalla.  

Jokaisen arvoja pitää kunnioittaa vaikka ne ovatkin omien mielipiteiden vastaisia. Ja voihan sitä aina yrittää käännyttää ateistia kristityksi takaisin kaikenlaisin kiristyskeinoin, joita nyt en lähde tässä erittelemään.  

Mitä suurempi ero äidinkielessä, kulttuurissa, uskonnossa jne. kaikki nämä lisäävät epäonnistumisen riskiä. Erityisesti, jos uskonnon tai vastaavan vaihtajaa uhataan kivittämisellä. Monesti erikielisen kanssa kieli asettaa rajoituksia ja lisää väärinymmärryksiä.  Puhun tässä riskistä enkä tuomitse ketään. Mikä tahansa voi onnistua, mutta ei pidä olla sinisilmäinen ja luulla, että mehän ollaan se poikkeus, joka onnistuu. Kuitenkin jotkut onnistuvat.

[sadetta]

Siskoni (luterilainen) on naimisissa helluntailaismiehen kanssa. Se liitto on kestänyt 22 vuotta, joten kai se toimii.

Eihän tuossa ongelmaa sinänsä olekaan.

[sadetta]

Mitä suurempi ero äidinkielessä, kulttuurissa, uskonnossa jne. kaikki nämä lisäävät epäonnistumisen riskiä. Erityisesti, jos uskonnon tai vastaavan vaihtajaa uhataan kivittämisellä. Monesti erikielisen kanssa kieli asettaa rajoituksia ja lisää väärinymmärryksiä.  Puhun tässä riskistä enkä tuomitse ketään. Mikä tahansa voi onnistua, mutta ei pidä olla sinisilmäinen ja luulla, että mehän ollaan se poikkeus, joka onnistuu. Kuitenkin jotkut onnistuvat.

Näin juuri. Hyvä, että joku jaksaa näin monisanaisesti, mutta siis tästä on kyse. Moni pari luulee olevansa se kirkasotsainen poikkeus, mutta "amor omnia vincit" ei useinkaan toteudu.

Nyt totean, että ikä tuo realismia.   

[mt]

Olisi varmaan syytä keskustella tietyt asiat läpi ja sopia menettelytavoista. Voi olla esim. vapaa-ajattelijalle epämieluisa yllätys havaita, että sunnuntaina ei tulekaan riitaa sanomalehdestä, kun toinen osapuoli kiiruhtaa kirkkoon.

Esimerkiksi lasten kaste ja kasvatus ovat varmasti asioita, jotka kannattaa sopia, ennen kuin tilanne on päällä. Ainakin yhden tällaisen keskustelun olen kuullut käydyn.

Kuvittelen kuitenkin, että monet asiat tulevat esiin seurustelun aikana. Siinä pitää vain olla järki kädessä. Jos kirkkoon meno on silloin kuittailun arvoinen asia, niin voi tietysti kysyä itseltään, onko yhteinen pohja kovin pitävä. Ja vastaavasti: jos on jatkuvan aktiivisen käännytyksen kohteena, niin sitäkin pitää harkita kymmenien vuosien perspektiivillä.

Kovempi paikka voi olla se, kun toisen vakaumus muuttuu sanokaamme 20 vuoden avioliiton jälkeen – etenkin jos vakaumus on ollut yhteinen ja erittäin vankka, ja vastaavasti uusi vakaumus on vankka ja aktiivinen. Erilaisia yhdistelmiä on helppo kehitellä.

Mt

[Leena]

Kovempi paikka voi olla se, kun toisen vakaumus muuttuu sanokaamme 20 vuoden avioliiton jälkeen – etenkin jos vakaumus on ollut yhteinen ja erittäin vankka, ja vastaavasti uusi vakaumus on vankka ja aktiivinen. Erilaisia yhdistelmiä on helppo kehitellä.

Mt

Jostakin syystä tämä mahdollisuus unohtuu.
Kyllä näinkin käy.  
Ei kannata härnätä verta nenästään tietysti, liittyi se vakava erimielisyys mihin hyvänsä (kuinka muuten sellaisen seurassa noin pidempään viihtyy jonka kanssa on koko ajan vakavasti eri mieltä jostakin suuresta asiasta?)  muttei mitään aihetta yltiöoptimismiin ole, mitä sen yhteisen katsomuksen säilymiseen tulee,  vaikka lähtökohta nuoruusvuosina tai nuorena aikuisena vielä olisi kuinka sama.

Vartuin ympäristössä jossa meitä suorastaan hätyytettiin naimisiin suoraan koulunpenkiltä, enkä vieläkään ole ymmärtänyt minkä tähden --- tarkoitan, sitä nuorisojoukkoa  ylipäätään. Piti päästä "kristilliseen avioliittoon" ja äkkiä kanssa, eikä siinä sitten  monenkaan tullut niin tarkkaan katsottua kenen kanssa... kun hän seurakunnan nuoriin lukeutui....no, saatiin tosipaljon kristillisiä avioeroja siitä joukosta. Ja takuuvarmasti osa rukkasi vähän niitä "katsomuksiaan".

[Mörtti-57]

Kovasti on riskaapelia liittoja nämä aviot kaiken kaikkiaan. Vuasittain liitetähän aviohon keskimäärin 24 000 ja erotahan 14 000 kertaa. Erohon päättynehen avioliiton keskimääräänen kestoaika on 12 vuatta.
http://www.suhdesoppa.fi/avioero/yleisimmat-avioeron-syyt/

Näillä tiaroolla en minä ainakaan vakaumus eroavaisuuksia tuijottaasi, Tärkeentä on rakentaa liitto uskon, toivon ja rakkauren varahan, niin siinä siunaus.

[Salis]

Näin juuri. Hyvä, että joku jaksaa näin monisanaisesti, mutta siis tästä on kyse. Moni pari luulee olevansa se kirkasotsainen poikkeus, mutta "amor omnia vincit" ei useinkaan toteudu.

Nyt totean, että ikä tuo realismia.   

Riski on aina olemassa: Onpa sitten kristitty, kristitty-ateisti, ev.lut - helluntailainen, kristitty - muslimi, suomalainen - yhdysvaltainen pari jne. Tämä näkyy avioerotilastoissa.

[juhani]

... ja sitten savolainen-pohjalainen