1. Kohdan sanon että vaikka olisit tehnyt miten paljon syntiä, saat nekin anteeksi; -ihan ilmaiseksi! Askartelet taaskin sen kimpussa, kuka lopulta pelastuu... -siitä olen ennenkin sanonut ettei se ole meidän tehtävämme.
Askartelen just siellä, missä askartelen. Ja myös tehtäväni valitsen itse.
2. kohdassa olet oikeassa siinä ettei uskolla ole merkitystä pelastumisen kannalta, vaan sillä on kyllä muuten merkitystä! usko ei ketään taivaaseen vie eikä taivaaseenpääsy ole palkka uskomisesta! Voisi sanoa että taivaaseen päsemme uskostamme huolimatta! -Juurikin kun tietää millainen tuo "uskomme" on!
Näkemyksesi on äärimmäisen simppeli ja samalla nihilistinen:
Kaikki pelastuvat kaikesta huolimatta.
Voimme uskoa, mitä lystäämme, mutta pelastumme varmasti.
Voimme olla pakanoita tai kristittyjä, muta me pelastumme uskostamme riippumatta.
Voimme olla uskomatta Jumalaan tai uskoa Häneen, mutta pelastumme.
Hitler ja Stalin ovat pelastettuja. Viimeisellä tuomiolla he pääsevät taivaaseen.
Jumala on todella höveli: Hän pelastaa kaikki, olivatpa nuo kastettuja tai ei.
Kaikki ihmisten synnit menneet ja tulevat, ne on jo sovitettu. Voi tehdä lisää syntiä ja pelastua.
Voin murhata 20 ihmistä ja pelastun.
En tarvitse kristinoppia, en uskoa, en kastetta, en uudestisyntymistä, mutta pelastun.
Voin tehdä miten tahansa, missä tahansa, milloin tahansa mitä tahansa ja pelastun.