Tuo Riitta-mummin ajatus on mielestäni mukava. Otin kerran tanssista yhteen Riitta Vainion kanssa kun hän vielä eli enkä tiennyt leukemiasta mitään, hän kun kehitti pyhän kirkkotanssin jossa ei mielestäni ollut mitään järkeä ja kysyin mikä kumma tanssista tekee epäpyhää. Okei, jumalanpilkka.
Ensi kertaa mietin pitäiskö nähdä vaivaa ja koota " Minä ajattelen olevaisia" kokoon ja koettaa kustantaa. Tein ne lyriikkakurssilla, jolla piti saada aikaan leikisti runokokoelma, ja jokin niistä on saanut etenkin vanhukset itkemään ja yhtä äitini lukee eräälle ystävälleen yhä uudestaan. Hän pyytää. En vain viitsinyt vaikka opettaja sanoi, jätä tuo proosa, sinä osaat paljon paremmin tätä. Se olisi teko jonka tekisin vain ja ainoastaan toisille, rikoin siinä huvikseni kaikki runousopin säännöt ja kirjoitin peräti Jumalasta joka nyt etenkin on out. En vain viitsinyt vaikka Venho tosissaan patisti.
Sen tekisin vain toisille ihmisille, sillä muden ikäpolvellle niillä tuntuu olevan merkitys. Täällä on yksi, Jumala lähettää joulukortin, ja muut taivas tietää missä. Ja millä koneillakin. Myyrä piti siitä. ä
Jos Lapsi num 2. Viitsisi piirtää niihin kuvia tai otettaisiin joistakin maalauksistaan valokuvat. Sitten annettaisiin niille jotka pitävät. .
