Kirkossa on muutama pappikin ja paljon jäseniä, jotka uskovat, että Raamattu on tyhjentävästi Jumalan sanaa. Siksi Raamattua tulkitaan kirjaimellisesti ilman kontekstia nykyaikaan. (Salis)
Niinpä varmaan on, kyllähän näin suureen kirkkoon mahtuu monenlaista näkemystä. Oikeastaan, -jos tällaisesta asiasta keskustellaan, niin kaipaisin vähän eksaktimpia ilmaisuja sillä
"raamattu on tyhjentävästi Jumalan sanaa" -on lausehirviö joka voidaan ymmärtää liian monella eri tavalla. Hedelmällistä ja rakentavaa keskustelua tuskin voi syntyä jos käsitteet liikkuu liian yleisellä tasolla. Silloin tunnepitoisuus näyttelee argumenteissa liian suurta osaa. En nyt tarkoita, että pitäisi välttämättä käyttää oikeita teologisia termejä, mehän olemme vain maallikoita tässä asiassa, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan. Suhtautuminen tuohon väitteseen riippuu ensinnäkin siitä, mitä sillä ymmärretään tarkemmin selitettynä.
"pilkkuja ja pisteitä myöden" on pelkkä typerä ja informaatiota vailla oleva fraasi jota jota hoetaan aivan liikaa ja minusta se kertoo enemmän tunteen palosta kuin asiaan perehtymisestä.
Onko siis kyse a) siitä että
kaikki raamattuun kirjoitettu on Jumalan sanaa? vai b) siitä että kaikki siellä olevat
merkitykset ovat kokonaan Jumalan sanaa?
ja mitä tarkoitetaan sillä että
pilkut ja pisteetkin joko ovat tai eivät ole Jumalan sanaa?
Miten "Jumalan sana" määritellään? Onko Jumalan sanaa kaikki lauseenosat? kaikki kirjaimet? vaiko pelkät täydelliset lauseet? -Entä sivulauseet?
Tästä taitaa tulla loputon lista joten mieleen nouseekin osuvasti Jeesuksen kehoitus lapsenomaisesta ja yksinkertaisesta uskomisesta.
Haiskahti hieman legalismilta, mutta loppuosaa pelastaa Sinut.(Salis)
Siksipä minä sen siihen loppuun lisäsinkin.
HUomaan tekstiäsi lukiessani, että viittaus antinomismiin ei osu kohdallesi. Piti kuitenkin kokeilla mitä mieltä olet...
Vanhassa Testamentissa kohtaamme erilaisen Jumalan kuin Uudessa Testamentissa. Vanhassa Testamentissa tapaamme juutalaisten ankaran ja tuomitsevat Jumalan, joka haluaa, että syntejä kadutaan ja niistä parannutaan. Jos niin ei tapahdu, niin Jumala rankaisee. (Salis)
Näinkin sen tietysti voi nähdä varsinkin jos ihan paljaaltaan pelkkää tekstiä sellaisenaan lukee. Itse löydän kaiken tämän lisäksi vanhasta testamentista myös armahtavan Jumalan, joka lähes kaikessa puhuu etukäteen tulevasta Armahtajasta ja siitä mihin kaikki tämä tähtää. Paljon vertauskuvallista tekstiä joka avautuu mm. vertailemalla samansisältöisiä tekstikohtia vanhan ja uuden testamentin välillä! Apostolitkin, saarnatessaan evankeliumia, viittasivat paljon "ennen kirjoitettuun" tekstiin joka kertoi tulevasta.
Mutta olet täysin oikeassa siinä, että vanhan testamentin antama kuva Jumalasta on ankarampi kokonaisuutena ajatellen. Minusta sen pääpaino on kuitenkin mieluummin siinä että sen kautta kaikille maailman ihmisille osoitetaan, että lain kautta vanhurskaaksi tuleminen on ihmiselle mahdotonta. Kun eivät juutalaisetkaan siihen kyeneet niin emme mekään. Tarvitsemme sovituksen.
En kiistä sitä, etteikö VT olisi kulttuurisesti tärkeä kristityille, mutta samalla totean, että Jeesus ja evankeliumi riittävät uskoni perusteiksi. (Salis)
Tuohon voisin todeta että samma här!
Niin. Tulkintasi on kovin kärjistetty. Valtaosa kristityistä liikkunee näiden vaihtoehtojen välillä. (Salis)
Olen samaa mieltä että oli kärjistetty! Kuitenkin mainittuja ääripäitäkin löytyy riittämiin asti sekoittamaan jo ennestäänkin sekavaa ja vaikeasti hahmotettavaa asiaa.
