Mannalaput ovat pieniä lappuja, joissa on raamatunpaikkoja painettuna. Niitä saa esim.
kristillisistä kirja- ja nettikaupoista. Usein ne ovat arkkina, josta ne pitä itse leikata irti.
Laput laitetaan sitten lasiin tms. kippoon.
Joka näitä käyttää, voi nostaa kiposta mannalapun ja lukea siihen kirjoitetun jakeen,
jos ei osaa päättää, mistä kohtaa nyt lukisi Raamattua. Jotkut pitävät mannalappuja
jumalattomuutena, pakanuutena ja ties minä Belsebuubin eksytyksenä. Mutta ellei niitä ota
niin vakavasti, että toimii niiden mukaan*, en pitäisi niitä sen kummempana juttuna kuin
ns. peukalonpaikkojen* hakemista Raamatusta.
* Näistä käytetään esimerkkinä kolmea raamatunpaikkaa, joita on kerrottu kummastakin
tavasta hakea sattumanvaraisia kohtia Raamatusta:
1. kohta: Juudas meni ja hirtti itsensä.
2. Mene sinä ja tee samoin.
3. Minkä teet, tee pian.
Mutta kuten sanoin, järkeä peliin, niin ei hätää. Kaikki on vaarallista, ellei arvioi itse.
Ah, Riitta-mummi olikin jo ehtinyt vastata. No, olkoon nyt tämäkin. Olen samoilla linjoilla RM:n kanssa,
leikkiäkin saa. Jumala antoi järjen ja mielikuvituksen.
