Katoavaa kansanperinnettä. Sananlaskuja, sutkauksia ym. osa 3

[Mauno]

Hei!

Harmi, kun menneet ovat jättäneet lukkarin testiin liittyvän sananlaskun keksimättä. Siitähän olisi muodostunut helposti mittayksikkö "lukkarin kantomatka" (=lukkarin äänen kantontomatka).

Sitä olisi nyt meidän 2000-lukulaisten metkaa arvuutella, mistä se sanonta on saanut alkunsa (matka kirkon ja tolpan välillä, lukkarin mylvinnän kantava matka).

Olisi samassa sarjassa kuin "poronkusema" ja "peninkulma".

Nykyisin voitaisiin miettiä kirkkoon liittyvä nimitys kirkon läheisyyteen liittyen - "papin kantomatka" (=papin äänen kantomatka). Matka, jonka ulkopuolelle papin ääni ei pyhä-aamuisin kuulu. Jotkut siirtyvät sen mitan sisälle, toiset kiirehtivät siitä pois.

miettii Mauno

[Pena]

Et sentään penankuulumaa ehdottanut!

[Pyryharakka]

Seppos tuomaroi asian oikein, sillä lukkarilla oli aikoinaan myös laulunjohtovelvollisuuksia, vaikka taidot eivät välttämättä siihen riittäneetkään. Esim. Porvoon hiippakunnassa ei 1700-luvun lopussa päässyt lukkariksi, ellei ollut laulunopettajan (director cantus) antamaa todistusta. Lukkarit olivat todellisia moniosaajia, sillä maaseudulla heidän tehtäviinsä kuului myös suoneniskentä, rokottaminen ja haavurin työt. Seurakunta arvioi kyllä laulutaitoakin. Kannaksella kahden yhtä kovaäänisen lukkarikandidaatin välillä tehtiin ratkaisu laulunäänen kantavuuden perusteella. Valitsijamiehet kävelivät kirkolta pois ja kuuntelivat. Kun laulu lakkasi kuulumasta, lyötiin tien oheen tolppa, ja sitten oli toisen mylvijän vuoro. Vuoden 1869 kirkkolaissa lukkarin virasta tuli virallisestikin muusikon virka nykyistä kanttoria vastaavin tehtävin. Kanttori tuli virkanimikeeksi vasta vuoden 1939 kirkkolaissa.

Mt

Sulo Saarits muisti aina mainita (silmää iskien), että hänellä oli hyvä lauluääni, koska isä oli kellonsoittaja.  

[Pirska]

Olisi samassa sarjassa kuin "poronkusema" ja "peninkulma".

Muistaakseni opettaja kansakoulussa opetti, että peninkulma oli se matka, jonka koiran (Peni) ääni kantoi. Aika epämääräinen mitta, kun ajattelee kuuluvuutta tiheässä metsässä tai aavalla tunturilla.

Onko sitten poronkusema ollut se matka, jonka poro on kulkenut kusematta?

[seppos]

Muistaakseni opettaja kansakoulussa opetti, että peninkulma oli se matka, jonka koiran (Peni) ääni kantoi. Aika epämääräinen mitta, kun ajattelee kuuluvuutta tiheässä metsässä tai aavalla tunturilla.

Onko sitten poronkusema ollut se matka, jonka poro on kulkenut kusematta?

Tarkemmin sanottuna silloin täytyy poro pysäyttää kusemaan, muuten tulee ongelmia.

[Pena]

Peni tarkoittanee pystykorvaa, joka on haukkuvaksi jalostettu koira. Niitä on ollut melkein joka pihassa, joten haukun kantomatkasta on muodostunut varmaankin aika paikkansa pitävä yleinen käsitys.

[Pyryharakka]

Onko sitten poronkusema ollut se matka, jonka poro on kulkenut kusematta?

Päinvastoin. Poro, ainakin hirvas laskettelee hiljaisena norona juostessaan. Siitä syntyy kuulema tosi pitkä viiru.
Näin olen antanut pohjoisessa asuvien sukulaisteni itselleni kertoa. 

[Pirska]

Enten tenten teelikamenten
hissun kissun vaapulavissun
eelin teelin lot
viipula vaapula vot.

Maalari maalas taloa
sinistä ja punaista.
Illan tullen virkkoi hän
nyt mä lähden pois.

Näinhän sitä ennen jaettiin peleihin aloitusvuoroja.

[PekkaV]

Nuttu nurin, onni oikein.

Nurinkurin-Nuuti

[seppos]

Enten tenten teelikamenten
hissun kissun vaapulavissun
eelin teelin lot
viipula vaapula vot.

Maalari maalas taloa
sinistä ja punaista.
Illan tullen virkkoi hän
nyt mä lähden pois.

Näinhän sitä ennen jaettiin peleihin aloitusvuoroja.

Johtuen eri murre alueesta niin meillä riimit meni pikkuisen eri tavalla.

Entten tentten teelikamentten
hissun kissun vaapulavissun
eelin keelin klot
viipula vaapula vot.


Maalari maalasi taloa
sinistä ja punaista.
Illan tullen sanoi hän
nyt mä lähden pois.

Ilmeisesti versioita on yhtä monta kuin on leikkipaikkaa.

[Pena]

Meillä jatkettiin entten tentteniä vielä näin:

eskon saun
piun paun,
neekeri vastasi:
nyt pois.

Tällaisetkin olen oppinut:

Ellen sellen sipulin saa,
sipulin sapulin knorr.

Ulle dulle doff,
kinkkelaade koff,
koffelaade kinkkelaade
ulle dulle doff.

Auto ajoi kilparataa,
mittari näytti kahtasataa,
yksi pyörä putosi pois.

[seppos]

Meillä jatkettiin entten tentteniä vielä näin:

eskon saun
piun paun,
neekeri vastasi:
nyt pois.

Tällaisetkin olen oppinut:

Ellen sellen sipulin saa,
sipulin sapulin knorr.

Ulle dulle doff,
kinkkelaade koff,
koffelaade kinkkelaade
ulle dulle doff.

Auto ajoi kilparataa,
mittari näytti kahtasataa,
yksi pyörä putosi pois.

Tuttujahan nuo olivat paitsi ensimmäinen. Siitä on vaan niin kauan, kun viimeksi noita tarvitsin joskus 50-luvun lopulla. Niistähän kaksi meni mainospuolelle. Lihaliemikuutiota ja olutta kovin kaupattiin. Tämä riimi tosi taitaa olla vanhempi kuin tuo olutmerkki. Olutmerkki oli vielä 60-luvun alussa koko pitkä sana.

[Pena]

Pitäisikö nyt loruilla:

Ulle dulle dolvi,
kinkkelaade olvi... ?

[Kalistaja]

Pitäisikö nyt loruilla:

Ulle dulle dolvi,
kinkkelaade olvi... ?

   Pena taisi hilpauttaa korkin pullosta.... Aaahhh. Mutta nythän on saunalauantai...!

[Pyryharakka]

Saunalauantaista tuli mieleeni noin kymmenen vuoden takainen kalenteri. Tekun pojat tekivät kalenteria ja nimesivät päivät uudelleen. Kaikkia päiviä en muista, mutta keskiviikko oli jokotai, lauantai oli saunantai jne.