Se on kai politikkojen vika, että meillä "koulumaksut" nousee valtion ylläpitämässäkin koulussa.
Kaunis ajatus progressiivisesta verotuksesta toimii Suomessa kuin koulumme kahviautomaatti.
Kyllä politiikka taitaa olla oman edun ajamista, ainakin monille.
Mutta miksikäs ei? Psykologiseen ja eettiseen egoismiin luottavat ovat sitä mieltä, että se on hyvä. Ryhmä-altruistikin varmaan allekirjoittaisi nykyisen politiikan mielekkyyden, jossa hyvää jaetaan niille intressiryhmille, joiyta itse edustaa. Muut kyllä pärjää ilman, onhan niillä samat mahdollisuudet kuin meilläkin ottaa tästä yhteisestä astiasta (jonka muuten nostimma niin ylös, että pitää olla tikkaat puuron ammentamiseen, mutta meillähän on. Ja on kauhatehdaskin.)
Suomen nykyhallinto on puolueesta riippumatta ajanut Suomea takaisin sellaiseksi yhteiskunnaksi, missä rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tasaveroja, jotka syövät eniten köyhän kukkaroa, on kiristetty vuosi vuoden perään. Niinhän sitä progressiivistakin, mutta lähinnä ala ja keskipäästä. Ja jos kiristystä on yläpäässä tapahtunut, niin sitä voidaan kompensoida pääomaverolla.
Tutkijan mukaan Suomessa ei ole progressiivinen verotus kaikkein ylimmissä tuloluokissa. Eniten ansaitsevat maksavat lähinnä pääoma veroa, joka on kaikille sama. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkein rikkaimmat maksavat suhteessa vähemmän veroa kuin keskituloiset.
Samalla korotetaan kaikkia köyhiin ja pienituloisiin (ja vähän päälle) kalahtavia maksuva sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa ja ruokakaupassa.
Tasa-arvoista politiikkaa?
Erään nimeltämainitsemattoman kansanedustajan mukaan rikkaiden verotusta ei kannata kiristää, kun siitä ei tulisi kuin muutamia kymmeninä miljoonia. Köyhien ilmeisesti kannattaa, niillä kun rahaa riittää enemmän.
Olisitte hankkineet paremman työn, vaikka Fortumin hallituksessa...
Lähimmäisen rakkaus ja pehmeät arvot jylläävät tämän päivän maailmassa. Kokoomus on kaikkien työtä tekevien työläisten asialla ja pääministeri on maan suurin lööppijulkkis, kuten Tervo asian näkee.
Että menee lujaa...
Ihmisarvoa ei ole ilman markkinoita. Hyvinvointia ei ole ilman kovaa työntekoa ja yrittämistä.
Juu, eipä kai. Ei se leipä kaupunkilaisenkaan suolessa muutu muuksi, jos maajussi ei sitä muuta muuta leiväksi.
Olisi vain mukava ajatella, että ihmisarvo olisi jotain riippumattomampaa. Mutta kai se on utopistinen ajatus.
Ja kukapa ei pitsasta tykkäisi.