Ajattelen myös näin että nämä viimeaikaiset kähinät johtuvat meidän ikääntymisestämme. Onhan tiettyä että ikääntyessään ääkääntyy.
Kipu vaivaa, muisti vaivaa, ei vaan jaksa kuten ennen.
Turhuutta, kaikki on turhuutta, sanoo Salomo Saarnaaja. ...
Valitettavasti se on näin aina ei asiat kohtaa sukupolvien kesken.
Siitä sain aikoinaan itse kokea kun illalla katsoin käsivarsia jotka oli "raavittu verille".
Itse koen ymmärtävän kyllä iäkkääpää sukupolvea...joskus.
Mitä tulee foorumilla viimeaikaisiin kähinöihin ne eivät kyllä johdu pelkästään ikääntymisestä.
Lainaan seuraavan tekstin, koska on ehkä parempi että en itse kommentoi nyt keskustelua.
Muuta kuin sitten lopuksi kommentoimalla lyhyesti.
Hankala vanhus
Kaikki vanhukset eivät ole helppoja autettaviaTeksti ja kuva: Anitta Oertel
Moni keski-ikäinen on helisemässä äitinsä tai isänsä kanssa. Vanhemmat ovat ikääntyneet ja tarvitsevat apua enemmän kuin ennen.
Miten kohdata uusi tilanne, kun vanhuksen kanssa ei ole helppoa tulla toimeen?
Jotkut vanhukset voivat olla hankalia. Kaikki eivät ikäänny säyseästi ja huomiota herättämättömästi. Persoonallisuuttaan ei voi muuttaa sormia napsauttamalla, kun tietty ikä saavutetaan. Mielikuva viisaasta ja levollisesta mummosta ja papasta voi olla harhaanjohtava. Jos äiti on ollut hankala nuoruudessaan ja aikuisena, on hän sitä todennäköisesti myös vanhuksena. Mummit ja ukit eivät ole aina kilttejä eivätkä sopeutuvaisia.
Vanhuspsykiatriaan erikoistunut psykiatri Pirjo Juhela kertoo tavanneensa työssään vanhuksia, joiden ongelmat liittyvät usein vahvasti heidän persoonallisuuteensa.
- Heidän sisäisen ja ulkoisen käyttäytymisen malli on joustamaton, minkä vuoksi he ajautuvat jatkuviin konflikteihin sekä läheisissä ihmissuhteissaan että heitä hoitavien tahojen kanssa.
Tällaisista ikäihmisistä kuulee puhuttavan, että he ovat hankalia tai aivan mahdottomia. Keski-iän voimissaan ollessaan hankaluus on voinut väistyä, mutta palautunut jälleen, kun he ovat joutuneet uuteen elämäntilanteeseen puolison kuoltua tai sairauden ja heikkenemisen myötä. Myös ikääntymisen myötä lisääntynyt turvattomuuden tunne herkistää kärttyisäksi, katkeraksi ja pelokkaaksi….https://anittaoertel.net/toimittaja/reportaasit/75-hankala-vanhusLähteet: Pirjo Juhela: Missä on isäsi, kuinka voi äitisi? (Kirjapaja 2006),Teksti jatkuu, mutta lainasin tämän alun artikkelista koska koin tämän osan koskettavan tällä hetkellä foorumia osaltaan.
Toivon pyyteettömän rehellisesti ettei Teidän kenenkään ei tarvitse joutua pyörätuoliin tai sänky potilaaksi.
Kaikki alapään pesut, ”tuseraamiset” ym. eivät ole vanhukselle mitään mieluisia, eivätkä ne ole myöskään mitään mieluisia tehtäviä hoitajallekaan.
Lainatussa tekstissä oli keskitytty psyyke puolelle. Semmoista se on, ei ole helppoa keski-ikäisenä eikä vanhuksena.
On ollut antoisia hetkiä ja ei niin antoisia hetkiä Teidän kanssa näinä kymmeninä vuosina, mutta nyt tilanne ei ole niin antoisa keskustelulle. On aika paljon erilaisia näkemys eroja keskenämme.
Jottei kukaan sen enempää loukkaantuisi niin toivon Teille hyviä keskustelu hetkiä foorumilla.
Haluan myös kiittää Körttifoorumin ylläpitoa näistä vuosista ja ennen kaikkea siitä suvaitsevaisuudesta minua kohtaa. Kiitos.
Hyvää Joulun odotusta ja voimia tuleville päiville sekä vuosille.
Bengt Sandberg
