"Tuntuuko tutulta??
- Hirveetä, kun ei ollut Vihreetä!
Marketin nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan
seuraavalla kerrralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt
olla enää satsaamatta ympäristölle haitallisiin muovikasseihin.
Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen
nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan Vihreästä Ajattelutavasta. Kassa
vastasi: Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan
välittäneet tarpeeksi ympäristöstä.
Oikeassahan hän oli ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia.
Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot
kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi
ja steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin
käyttää yhä uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin. Mutta ei
meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Me kävelimme
kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei ollut
rullaportaita.
Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen
autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä olevaan
lähikauppaan.
Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia
miettineet. Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska ei ollut
näitä kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä energiasyöpössä
220 voltin virtaa käyttäävässä vempaimessa tuuli- ja aurinkovoima
kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien
sisarustensa pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia.
Mutta eihän meillä silloin tosiaankaan ollut mitään vihreitä ajatuksia.
Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio tai radio, ei
vastaanotinta joka huoneessa. Ja teeveeruutukin oli jokseenkin
nenäliinan kokoinen, eikä koko Pirkanmaan. Keittiössä tehtiin ruokaa
ja hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei ollut sähkökoneita
apuna joka käänteessä.
Kun pakkasimme jotain herkästi särkyvää postipakettiin, käytimme
vanhoja sanomalehtiä suojaamaan lähetystä, koska ei ollut styroksia
tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan leikanneet bensiiniä polttavalla
koneella. Meillä oli työnnettävä käsikäyttöinen ruohonleikkuri. Me
pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla emmekä kuntosalin sähköisillä
juoksumatoilla.
Oikeassahan kassa siis oli, ei meidän päässämme mitään vihreitä
ajatuksia silloin ollut. Me joimme lähteestä tai vesikraanasta kun
janotti, sen sijaan että olisimme joka kerta käyttäneet muovi- tai
pahvimukeja. Täytimme täytekynät musteella emmekä ostaneet heti uutta
kynää kun muste loppui. Ja vaihdoimme partahöylän terän heittämättä
koko kapinetta roskiin kun terä tylstyi. Siihen aikaan ihmiset
käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon, ja lapset menivät
kouluun polkupyörillä tai jalan eikä äidin tarvinnut hoidella heidän
takiaan 24-tunnin taksipalvelua. Kotona oli yksi pistorasia eikä
kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille elektronisille
laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua vempainta,
joka on yhteydessä tuhansien kilometrien päässä avaruudessa olevaan
satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän pitsapaikan.
Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten
tuhlaavaisia me olimme, kun meillä ei ennenvanhaan ollut näitä
vihreitä ajatuksia? Lähetä tämä jollekulle toiselle itsekkäälle
seniorille, jolle taas joku näsäviisas nuori saarnaa
ympäristönsuojelusta. Ja nuorille,joiden luulet/uskot ymmärtävän!"
lähde: ystävä
