Luontoon !

[Riitta-mummi]

Varislinnut ovat kaupungeissa lisääntyneet. Erityisesti naakat niinkuin Pena onkin havainnut. Alle kymmenessä vuodessa laji on varmaan tuhatkertaistunut täällä Lahdessa (oma havainto ). Ennen niitä oli vain Lahden Polttimon viljasiilojen tietämissä. Nyt joka kaupunginosalla on omansa. Aamuisin ne lentävät noin sadan ryhmissä omille ruokareviireilleen. Päivisin on pienempiä sakkeja katujen varsia putsaamassa. Iltaisin on mahtavat kokoontumisajot hämärän alettua. Kerroinkin jo aiemmin kuinka olen nähnyt monisatapäisen lauman istuksivan Mukkulan Ostarin katoilla.
Olisi Alfred Hichcocilla ollut kuvattavaa.

Heinolan lintutalossa on vanha iso korppi joka osaa sanoa nimesä. Se on Julli.

Parikymmentä vuotta sitten Kevätkadulla(työmatkan varrella) oli valkoinen varis.Silla oli vaaleanpunaiset silmät ja jalat. Albino siis. Oliko Anja Vammelvuo joka kirjoitti sen nimisen novellin. Puhuinkin siitä kerran Jootarkka Pennaselle. Variksenpoikaset ovat kautta vuosisatojen olleet pikkupokien lemmikkejä, niistäkin on kirjoitettu. Niiden kiintymyksestä ja oppimiskyvystä.
Minä tykkään myös variksista, sekä vanhoista mutta etenkin poikasista.
Ne ovat kyllä aika toheloita liikenteen seassa, ja usein käy huonosti.

[hm]

Siellä Lahdessa on asemanseudulla pyörinyt koko talven harvinainen siivekäs - töyhtökiuru. Ehkä sama lintu oli seudulla myös viime talvena.

Töyhtökiurulla on nimensä mukaisesti julmetun pitkä töyhtö päälaella.

[Kalistaja]

Variksesta vielä, sallittehan!?

    Katsoin varista jokin aika sitten meidän kulttuuristamme käsin. Omassa maailmassaan se menestyy, ja maailman monimutkaistuessa se pyrkii lisäämään taitojaan.  Monessa asiassa varis on meitä edellä: se lentää ja suunnistaa paremmin kuin yksikään meistä. :wink:

[hm]

Varis kuuluu lintumaailman menestyjiin, koska se on sopeutunut elämään ihmisen seuralaisena ja käyttää siekailematta hyväkseen kaikki ihmisen sille tarjoamat ravinnonlähteet. Näin tekevät myös harakka, naakka ja nykyään myös korppi.

Tästä lentää aamuin illoin korppeja jäteasemalle (ex kaatopaikka :wink: ) ja kaatiksella niitä on jo reilusti yli sata talvehtimassa. Myös kesäisin pesimättömiä lintuja parveilee kaatopaikan tuntumassa. Luultavasti jokunen pari pesiikin jo keskustan tuntumassa.

Entisestä erämaitten linnusta on tulossa kaupunkilainen.

Oma lukunsa on sitten Helsingin city-huuhkajat.

[Sanneli]

Heinolan lintutalossa on vanha iso korppi joka osaa sanoa nimesä. Se on Julli.

Ja sillä oli iso kultakello, sehän oli Julli se  :wink:  :lol:

[tosikkoko]

Tarkoitit sitä julmettua alamäkeä ennen Eräjärven kirkonkylää. Autollakin sen lasku pelottaa, miten sitten pyörällä.
Tulitko Kotkasta Jaalan, Vuolenkosken, Vierumäen kautta Vääksyyn ? Se on mukava reitti, mutta Tavastila- Kouvola väli samoinkuin Vääksy - Arrakoski väli on tylsiä. Arrakoskelta Torittuun on vanhaa 4 tietä, Toritun jälkeen se jatkuu Harmoisiin päin. Se pitkä suora väli Toritusta Kuhmalahden Pohjaan on Ansion isännän  liki 100 v. sitten kartalle panema. Halkoo metsiä ja soita.

Vehkajärvi tulee samannimisessä kylässä tien laitaan ja siinä on mukava levähdyspaikka uimamahdollisuuksineen.  Kuhmalahdelta Eräjärvelle on laaksoa ja kukkulaa ja kauniita järvimaisemia. Kaunista on Eräjärveltä Orivedellekin päin.

Tampereen näkövinkkelistä joka suuntaan on hienoja paikkoja ja Tampereella toki lisää.  Hämeenkyrön Sasissa on mahtava laakso, josta nauttii erityisesti pohjoiseen päin ajaessa. Keväisin siellä on paljon lintuja (ja niitä varten pari lintutornia) ja talvisin joskus hienot hanget. Loppukesästä Sarkkilanjärvessä on aika vähän vettä, kerran melontaretkellä piti ponnistaa mutaisesta pohjasta ettei jääty sinne kiinni

Yhtä hienoa on Ruoveden, Sastamalan, Oriveden, Pälkäneen ja Valkeakosken suunnissa. Valitettavasti Kuhmalahden seutu on jäänyt vielä tosi vähälle, pitäisi sielläkin joskus retkeillä. Kerran meloin Päijänteellä Padasjoen lähistöllä, upeaa vesistöä. Onneksi yllättäen nousseen kovan ukkosen aikana olimme pitämässä taukoa jossain saaressa. Ja kavereilta viisas keksintö, että latomalla yhden kajakin tavarasäiliöön jäisiä vesipulloja, niin se toimi samalla jääkaappina

[Pena]

Riitta-mummi on varmaan oikeassa sinä, että Tavastila-Kouvola on tylsä matka pyöräillä. En ole fillarilla sinne erehtynytkään, kun Hurukselan ja Anjalan kautta pääsee polkemaan Kymijoen läntistä rantaa Korialle ja Kuusankoskelle.
Hiidenmaalla ja Saarenmaalla olen myös ollut pyöräilemässä. Siellä tein sellaisen huomion, että Suomessa pajulintujen miehittämät tienvarsipöpeliköt ovat Virossa tiltalttien valtakuntaa. Pellonreunoissa oli keltasirkkuja.

[Riitta-mummi]

tosikolle: Kaikki mainitsemasi Treen ympäristöpaikat on ajeltu läpikulkumatkoilla Pohjanmaalle. Orivesi, Ruovesi , Visuvesi, Virrat on paljon katseltavaa ja Visuveden kanavalla on aina kahvipaikka. Valkeakoski ja  Pälkäne on käymäpaikkoja. Sastamala ? Se on tämä uusi kunta
Vammala kuulunee siihen. On käyty sielläkin. Oikeastaan on ajeltu koko Suomi jollain tavoin läpi, ainoastaan Sydän-Savo on koluamatta. Pielaveden seutu, Juuka ja sielläpäin .
Vaasan suuntaan on Hämeenkyrössä upeat kumpuilevat maisemat ja sitten
Jalasjärvellä alkavat lakeudet.

Pena: On tultu Haminasta Lahteen Anjalan kautta Kausalaan. Se on vanha tie
kai kuten rannikkotie Virolahteen. Voi niitä ennenvanhaisia linja-automatkoja! Vieläkin metfusti-kurkkuleivästä tulee ne koettelemukset mieleen.

Mietin vieläkin ajaisinko itse Juhlille mökiltä Seinäjoelle vai menisinkö
Tampereelta junalla. Nyt kun alan taas olla voimistumassa flunssastani ensinmainittukin tuntuu mahdolliselta.

[hm]

Äsken Madagaskarin-reissulla TV:n luonto-ohjelman mukana.

Ihmeellisiä, värikkäitä kasveja ja eläimiä, joista hyvin monet endeemejä (kotoperäisiä, ei tavata missään muualla). Upea tähtitaivas.

Suurin osa luonnosta jo tuhottu maanviljelyksen tieltä. Sääli.

Hyvä, että edes telkkarissa noita pääsee katselemaan.

[Riitta-mummi]

Äsken lintulaudan alla oli kaksi tutun näköistä, mutta näin talviruokinnassa oudompaa vierasta. Keltasirkkujahan ne Pohjolan Lintukirjan mukaan olivat.
Tosi pitkät pyrstöt, keltaista vatsapuolessa ja päässä. uroksella pieni töyhön tapainen.

[Antti Juhani]

Harakat: ovat löytäneet minun myyräsyöttini. Innokkaina käyvät atrialla. Eikä taida tulla mahanpurujakaan, kun aamupöperöt näyttää maittavan useammallekin. Kun ei tiedä, onko ne samat keikkujat siinä, niin täytyy suojata syötit luvattomilta vierailta. Onkohan harakoilla jalostunut aineenvaihdunta?

[Riitta-mummi]

Aleksis Kiven runon Oravan laulun säe :Siellä torkkuu heiluhäntä akkunalla pienoisella nousi heti mieleeni kun juuri äsken tässä ikkunani ulkopuolella
pieni orava otti n.15 min. ajan nokoset ihan kaikessa rauhassa meidän parvekkeen kaiteella. Viisaana vekkulina se tiesi etten ole ollenkaan sille vaaraksi tässä tietokoneeni ääressä.
Lumoutuneena katselin sen lepäämään valmistautumista. Aiemmin olen nähnyt niitä vain ruokailu ja takaa-ajopuuhissa. Ensin se kietoi etukäpälänsä
puuskaksi kuin ihminen joka lämmittelee paljaita käsiään kainalossaan.
Sitten se sulki silmänsä , ja vähitellen pää alkoi painautua rintaa vasten.
Sitten se nukkui. Oletan niin. Se oli aivan hiljaa ja turvallisesti vaikka meidän välimatkaa oli n. 1,5 m. Lepäiltyään se alkoi sukia itseänsä. Ensin pureksi käpälänsä, sitten rapsutti kainalonsa ja nyppi turkkinsa aivan kuin koira. Sitten alkoi häntä vipattaa. Lopuksi katseli hän maailman piirii. Teki päätöksensä ja lähti taitavasti kiipeillen pitkin pystysuoraa seinää kai ruokamailleen.
Pidän kovasti näistä vekkuleista. Basso ei pidä ollenkaan. Ovat reviirivaara ilmeisesti. Miehenikään ei niin kovin pidä, ne kun peuhaavat
vuorivilloissa.
Täytyykin tästä jo lähteä viemään pähkinöitä lintulaudalle.    

[PekkaV]

Kirjoittakaa mitä kirjoitatte, mutta kyllä naakka on kotkaakin komeampi, koska se on sosiaalinen ryhmäeläin. Kotka on niin iso, että se luulee pärjäävänsä omillaan, mutta missä olette nähneet kotkan?! Eläintarhan häkin nurkassa kyyhöttämässä. Jatkuvasti sitä saa ruokkia ja hyysätä, ettei kuolis sukupuuttoon.
No onhan se komea, ja ykköset on yksinäisiä ja harvassa. Hinnan siitä sitten saa maksaa. Toisaalta jonkinsortin sosialismia sekin on, että se tarttee ihmisen apua. Se tavallaan ponnistaa sitä kauttaa toiseen, ihmisen todellisuuteen. Niin epäilemättä kaikki yksinäiset tekevät. Heille, meille, niille ei ole suotu maallista onnea, normaaliuden tyyntä eloa, tasaista elämää tässä ajassa, tänä aikana.

[tosikkoko]

tosikolle: Kaikki mainitsemasi Treen ympäristöpaikat on ajeltu läpikulkumatkoilla Pohjanmaalle. Orivesi, Ruovesi , Visuvesi, Virrat on paljon katseltavaa ja Visuveden kanavalla on aina kahvipaikka. Valkeakoski ja  Pälkäne on käymäpaikkoja. Sastamala ? Se on tämä uusi kunta. Vammala kuulunee siihen.

olen ajanut Visuveden kanavan kautta kymmeniä kertoja, mutta eipä ole tullut koskaan pysähdyttyä kahville  samalla reitillä on tavallisten peruskahviloiden lisäksi kesäisin eteläisimmän Torisevan pohjoispäässä pieni idyllinen kahvila.

Sastamala on tosiaan uusi kaupunki, jossa mm Vammala ja Äetsä (=Keikyä + Kiikka).

Jos ideoin muutaman päivän omamatkaa joskus kesällä autoillen Lounais- ja Etelä-Suomessa (mutta Hesa väliin jättäen), niin mitä suosittelette (luonto, maisema, historia, elämys jne) erityisesti Paraisten ja Hangon välillä? Kerran n 15v sitten olen ajanut Kemiön saaren kautta, mutta en muista siitä kuin että kirkon eteisessä oli pieni Hedberg-museo  ts tietääkö joku (esim salis?), onko se reitti maisemallisesti hienompi kuin Salon kautta ajaminen.
Kaarinan Kuusiston linnassa olen käynyt, mutta Raaseporin linnan voisi etsiä. Ja Hangossa ja Tammisaaressa en ole käynyt vielä koskaan.

[Riitta-mummi]

Tässä tulee innokkaalta autossaistujalta ja kartanlukijalta juttua muutamista hienoimmista matkakokemuksista kotimaassa:

Turun suunnalla on ehdottomasti Askaisten Louhisaari ja Askaisten kirkko
nähtävyyksiä. Sieltä jatketaan Taivassalon kautta Kustaviin, josta Parattulan satamasta alkaa lautta-auto-lautta osuus Paraisiin. Siis Iniö, Houtskari, Nauvo kautta. Hidasta mutta nautittavaa, Ainakin kauniina kesäpäivänä oli 1980-luvun lopussa.
Paraisilta suunnistetaan Sauvon kautta Kemiönsaareen. Peltojen keskellä näkyy korkeita kalliokumpuja, entisiä merensaaria. Kemiön kirkolta  Kasnäsiin ja sielta lautalla Rosalaan  ja Hiittisiin. Siihen menee kyllä puoli päivää. Toinen kuulema hieno kohde on Kasnäsistä Högsåran saareen. (Venäjän keisarin kesäpaikkana kuuluisa) Kemiöstä Perniöön, välissä on Strömman kanava. Perniöstä joko Tammisaari-Karjaa reitti, tai Perniö -Tenhola-Fiskars. Pohjasta Karjalohja-Sammatti. Karjaalta -Mustio-Kuninkaantie-Karjalohja-Sammatti. Sammatista kohti uutta HKI-Turku moottoritietä, mutta ei sille vaan oikealle Nummi-Nummi-Pusula-Karkkila-Läyliäinen-Loppi tielle. (Karkkilassa on oltava tarkka mihin suuntaan lähtee! oma kokemus ) Lopelta sitten Riihimäki-Tampere, jollet vielä halua katsella Kanta-Häme - Päijät-Häme kulmia.
Aikaahan näillä etapeilla kuluu , saarimatkat ovat hidasteita, ja pienemmät tiet ajonopeus 80 h/t ovat joskus liiankin kovia. Mutta paljon näkee. Ja tästähän voi lohkaista osan. Ei mekään tätä ole kertareissuna ajettu. Leirintäalueilla on vuokrattavana mökkejä joissa on yövytty, ellei ole oltu sukulaisissa.
Nämä paikat henkivät vanhaa maanviljelyä, kalastusta , kartanoelämää ja teollisuutta Suomessa.