naispappeus

[Pena]

Sekä sukupuolen että vakaumuksen syrjinnän kieltäminen ei kai muuttaisi mitään. Ne, jotka vakaumuksensa takia eivät halua tulla vihityiksi naisten kanssa eivät voi valita vain miehille tarkoitettuja vihkimistilaisuuksia, koska niitä ei järjestetä. Nehän olisivat sukupuolen mukaan syrjiviä.

[Johannes]

Tänään muuten huomasin lehdestä mielenkiintoisen ajatuksen. Katolisten (sekä room. että kreik. kat.) kirkkojen jäsenmäärät kasvavat hiljalleen. Tärkeimpänä syynä on ehkä jutun mukaan se, että ne edustavat pysyvyyttä ja jatkuvuutta tässä hektisessä maailmassa ja kiehtovat sen vuoksi suomalaisia. Naispappeus ei sovi niihin, koska ne elävät vuosisatoja vanhojen perinteiden ja oppien mukaan. Luterilainen kirkko taas on enemmän muutosten kirkko, vaikka välillä tuntuukin, että oppi muotoillaan liiaksikin kulloisenkin yhteiskunnan mukaan. Se ei ole tarkoitus. Kuitenkin naispappeus on sellainen asia, joka muutosten kirkkoon sopiikin. Erityisesti, koska ei ole päteviä (suoria) raamatullisia esteitä.
.

Minusta edellä esitetty tulkinta on virheellinen. Katolisten kasvusta suurin osa johtuu kansainvälistymisestä ja ulkomaalaisista sekä avioliitoista heidän kanssaan. Samoin ortodoksien kasvu johtuu venäläisten muutoista Suomeen pääosin.

Juu, toki siinä oli tuokin mainittu, että iso osa kasvusta johtuu maahanmuuttajien liittymisestä katolisiin kirkkoihin. Kuitenkin minusta on sekin otettava huomioon, että tämä luterilaisen kirkon liiallinen "modernisointi" nopeaan tahtiin ajaa ihan tavallisia ihmisiä liittymään kasvavissa määrin ko. kirkkoihin. Esim. juuri itse en pitäisi mahdottomana, että liittyisin jompaankumpaan ko. kirkoista, jos luterilainen kirkko hävittää kaiken, mitä kirkolta odotan. Yksi niistä on pysyvyys tässä muuttuvassa maailmassa. Samaan Jumalaanhan uskovat kaikki ko. kirkkokunnat, niin se ei ole sinällään ensimmäinen asia, mutta tätäkään ei saa käsittää väärin, eroja on, mutta ainakaan itselleni ne eivät ole niin merkittäviä (siis semmoiset teologiset saivartelut).  Itse olen seurannut keskustelua ortodoksisella foorumilla ja siellä on yleisimpiä puheenaiheita käyttäytyminen kirkossa vierailijana ja kirkkoon liittymiseen liittyvät asiat. Tämä on aika huolestuttavaa luterilaisen kirkon kannalta. Kuitenkin onhan se hyvä, että ortodoksinen kirkko toisaalta haalii takaisin sotien jälkeen luterilaiselle puolelle menetettyjä jäsenmääriään, vaikkakin isolta osin täysin luterilaisesta suvusta olevia ihmisiä...

[uskova]

Todellisuudessa Raamattu on tässä(kin) asiassa hyvin selvä, niinkuin kaikessa muussakin mitä siinä ilmaistaan. Mutta tästä keskusteleminen menisi ohi topikin.

Raamattu ei ole MISSÄÄN asiassa hyvin, eikä edes täysin selvä. Se taas johtuu, että Raamatussa on useita kirjoja, joiden kirjoittajien näkemykset samasta asiasta ovat hyvinkin poikkeavia. Juuri siksi se, että Raamatussa lukee, on täysin pätemätön peruste millekään. Aina voi löytää samaan asiaan vähintäänkin kaksi vastakkaista kantaa... Ohi meni, mutta oli pakko sanoa.

Olen eri mieltä. Raamattu on hyvin selvä ja raamatun kirjojen kirjoittajat ovat aivan samaa mieltä kaikesta, koska suurin osa on samaa mieltä kuin Jumala. Ehkä ainoa kirja joka eroaa muista, on Saarnaaja. Raamattu on hyvin selvä eikä löydy kahta vastakkaista kantaa jos luet kokonaisuuden ja käännösvirheiden / ristiriitojen kohdalla alkukielen perusteella, mitä siinä lukee. Monet ristiriidat hävinneet kun Pyhä Henki on ilmoittanut kohdan sydämelleni, jossa on virhe. Sitten olen tarkistanut, ja aivan totta. Käännösvirhe.

Ainakin ne asiat, joista opetan (Jumala on kutsunut minut opettajan virkaan, tälläisen kurjankin) ovat useammalla kohdalla todistettavia, 3-15 kohdalla yleensä. Harvempi asia puhuu vastaan. On hyvä myös tuntea juutalaisten historiaa, perittyä tietoa jne.

Kiitos Jumalalle, Hänen Sanansa eivät ole ristiriidassa keskenään vaikka ihmiset ovatkin ne ylös kirjoittaneet!

[Pena]

5. Mooseksen kirjan (21:18-21) ohjeet kurittoman pojan kohtelusta ja Luukkaan evankeliumin vertaus tuhlajapojasta (15:11-32) käynevät esimerkistä. Raamatun kirjoittajat ja heidän kauttaan ilmaistu Jumalan tahto ei ole aina kaikesta samaa mieltä. Näin on hyvä. Raamattu on rikas ja monisärmäinen kirjoituskokoelma, johon kannattaa perehtyä. Se ei ole jokapäiväisten elämänohjeiden käsikirja, vaan paljon enemmän.

[Sanneli]

Paavalin kirjeistä huomaa mitenkä mielipiteet muuttuu kun ihiminen vanahentuu.

[Salis]

Kiitos Jumalalle, Hänen Sanansa eivät ole ristiriidassa keskenään vaikka ihmiset ovatkin ne ylös kirjoittaneet!

Aika rankka väite. Mitä ihmiset kirjoittavat, niin se on myös ihmisen tekstiä. Asiassa ei kannattaisi sekoilla.

[Johannes]

Kiitos Jumalalle, Hänen Sanansa eivät ole ristiriidassa keskenään vaikka ihmiset ovatkin ne ylös kirjoittaneet!

Aika rankka väite. Mitä ihmiset kirjoittavat, niin se on myös ihmisen tekstiä. Asiassa ei kannattaisi sekoilla.

En minä pitäisi Raamattua pyhänä kirjana, jos en uskoisi, että se on jollakin lailla Jumalasta peräisin. Siis ihan sama mulle, kuka sen on ylös kirjoittanut. Ihmiset toki ovat kirjoittaneet, mutta silti asia on (ainakin minulle) Jumalalta peräisin -tavalla tai toisella, jota minun ei tarvitsekaan tietää. Saan vain luottaa siihen, että Jumala huolehtii siitä, mihin en itse pysty.

[Kalistaja]

Edesmennyt isäni äänesti 1980-luvulla kirkolliskokouksessa naispappeuden puolesta. Olen tuosta tosiosta nöyrästi ylpeä yhä. Ja jos mennään aikain taakse ja mietitään vähän: eiköhän Kristuksen persoonassa ollut väkevän miehisyyden lisäksi myös hellää naista...

[Pengu]

Mua aina hieman pelottaa, kun uskotaan täydellisesti Raamattuun. Eikös ensimmäinen käsky kuulu, että Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita Jumalia. Jumala puhuu Raamatussa, mutta Raamattu ei ainakaan minusta ole sama kuin Jumala.

Toinen asia, mikä herättää aina kysymyksiä, on se, että jos Raamattu on täysin Jumalan sanaa, niin aina sieltä joku kohta löytyy, mikä ei täsmää omaan teoriaan ja sitten se suljetaan pois. Lopputulos on lähes aina käytännössä kuitenkin sama.
Eiköhän se Jeesuksen sanoma ollut jossain ihan muussa kuin kirjanoppineisuudessa itsessään. Tällä en kuitenkaan väitä, etteikö kirjanoppinutkin voisi yrittää rakastaa kirjansa lisäksi myös lähimmäistään kuin itseään ja Jumalaa yli kaiken niin kuin me tavalliset tallaajatkin yritämme.

[Johannes]

En minä Raamattua Jumalaan vertaakaan. Kirjahan Raamattu on ja ei minun maailma siihen kaaadu, jos joku polttaa Raamatun silmieni alla, vaikken siitä pidäkään. Itse vain ajattelen, että Raamattu on Jumalan sanaa. Pakkohan (ainakin) minun on jostakin saatava jotain tietoa Jumalasta.

[Soopeli]

Mua aina hieman pelottaa, kun uskotaan täydellisesti Raamattuun. Eikös ensimmäinen käsky kuulu, että Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita Jumalia. Jumala puhuu Raamatussa, mutta Raamattu ei ainakaan minusta ole sama kuin Jumala.

Mutta eikös siellä sanota, että
Joh. 1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

Mutta tietenkin jos Raamattua pidetään vain ihmisten höpinänä, niin sitten taitaa tämänkin argumentin arvo olla nolla

Sitä vain olen ihmetellyt, että jos joku postmodernisti tulkitsee Raamattua vaikka niin, että kaikki on sallittua, helvettiä ei ole tms, niin miten ihmeessä voidaan toiselle selittää, että tuo tulkinta on väärä, jos Sanaa ei oteta tosissaan, vaan sen merkitys muutetaan jopa aivan päinvastaiseksi. Eli vaikka esim. Mark.16:16 selkeästi ilmaisee asianlaidan, niin kuitenkin joku väittää "tulkitsevansa" asiaa niin, että se onkin aivan päinvastoin kuin on kirjoitettu. Mutta eikö olisi helpompi vain olla rehellinen ja sanoa suoraan, ettei halua uskoa asiaa, kuten se Raamatussa on ilmaistu?

Yhtä hyvin voisin sanoa, että vaikka matikankirjassa 1+1=2, niin siellä todellisuudessa tarkoitetaankin, että 1+1=3. Ei minun silloin kannattaisi väittää, että kirjassa sanotaan "1+1=3", vaan että kirjasssa sanotaan eri tavalla, kuin miten ajattelen asian olevan. Silloin en luonnollisesti saisi käyttää kyseistä kirjaa perustelunani. Ei rehellisyyttä tarvitse pelätä.

Ehkä vain en ole tarpeeksi postmoderni, kun on joskus niin vaikea ymmärtää kaikenlaisia "tulkintoja"

[Johannes]

Minuakin ärsyttää sellainen liika tulkinnanvaraisuus, että kaikki muutetaan sellaiseksi kuin omaan ajatusmaailmaan parhaiten sopii.

Itse joudun tekemään kompromisseja joistakin asioista. Vaikkapa se käsky lepopäivästä.  Siis on ammatteja, jotka vaativat töissäoloa myös pyhäpäivisin. Lisäksi esim. hoitajan ammatin voi tulkita niin, että siinä autetaan ihmisiä ja Raamatussakin on muistaakseni joku kohta, että hyvänteko ei ole kiellettyä pyhäisinkään. Itse olen tehnyt kompromissin, että on vain muutamia ammattikuntia, joissa en yhtään "paheksu" sunnuntaityötä, mutta työntekijöiden lepopäivien vieminen vain business-mielessä on väärin. Siis se on työnantajien moka, -ei työntekijöiden, koska heistä iso osa ei tekisi niin jos ei olisi pakko (mutta on poikkeuksiakin!). Itse sitten olen tehnyt niin, että vaikka sunnuntaisin onkin kaupat auki, niin en käy silloin kaupassa, jos ei ole ihan äärimmäinen pakko -6 päivää viikossa pitäisi riittää, vaikka mikä olisi.

Tämä nyt ei ole oikein hyvä esimerkki, mutta ajan kuitenkin takaa sitä, että vaikka nykymaailmassa ovatkin vallalla erilaiset arvot, niin yritän antaa myös Raamatun näkemykselle sijan elämässäni.

Ja vielä se "ps". Eli pitäisköhän tätä keskustelua jatkaa jonkun muun otsikon alla, kun on jo aika lailla erkaantunut itse alkuperäisestä aiheestaan?

[Pena]

Ihan totta, naisten pappeudesta on siirrytty jo muualle.

"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme."
Jumalan Sana ei siis ole Raamattu, vaan hän, josta kirja kertoo, Kristus.

[Johannes]

Ihan totta, naisten pappeudesta on siirrytty jo muualle.

"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme."
Jumalan Sana ei siis ole Raamattu, vaan hän, josta kirja kertoo, Kristus.

Aivan, mutta silti Raamattu on minulle tärkeä. Ja onhan siinä sekin, että Jeesus käski kertoa kaikille ilosanoman, siihen Raamattu on minusta hyvä apuväline.

[Salis]

Aivan, mutta silti Raamattu on minulle tärkeä. Ja onhan siinä sekin, että Jeesus käski kertoa kaikille ilosanoman, siihen Raamattu on minusta hyvä apuväline.

Minusta uskoa ei voi olla ilman tietoa, ilman epäilystä. Olisi vaarallista, jos Suomessakin alettaisiin jenkkien tapaan uskomaan jokaisen Raamatun sanaan kirjaimellisesti ja sitten Raamatun sanomasta väännettäisiin vielä yksioikoinen tulkinta. Postmaailmassa ei voi elää premaailman sääntöjen mukaan.

Pidän siitä kiinni, että Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmisten tekstiä. Uskon kannalta tärkein minulle henkilökohtaisesti on Uusi Testamentti ja täällä jo siteerattu Johanneksen evankeliumi, joka sisällöllisesti poikkeaa merkittävästi muista evankeliumeista erikoisen sanomansa vuoksi.