Kirjoittaja Aihe: Lukemisesta ja kirjoittamisesta  (Luettu 41791 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10050
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #45 : 11.02.16 - klo:01:01 »
Saattaa tietty olla että Saima hyvin helposti väsyi. Hän rakasti kiihkeästi sisaruksiaan. Isosiskon konfirmaatio ehkä emotionaalisesti oli Saimalle liikaa, vaikka sitä juhlittiin hyvin hillitysti. Itsehän luin päiväkirjat ja runot lapsena.

Joka tapauksessa:  Kun valitin kotona etten jaksa lukea ruikutuskirjaa enkä kestä näin tasapainotonta menoa, äiti joka kirjan antoi huomautti että Saima kärsi koko lailla, en epäile ollenkaan....  Toisaalta hän oli kuin sokea kaikelle hyvälle, mutta siskonsa kuoltua ja kihlauksensa purkauduttua ( Saima edellytti aika jatkuvaa paikallaoloa, hänen tuli olla ainut pojan huomion ja kiinnostuksen kohde) suunnilleen:  "Tämä kevät.... Vaikeampi kuin mikään kokemani, ja sama kevät vei jo edeltäpäin sisareni, joka oli kuin elämä itse.   Mitähän sellaista minulla on, mistä nyt en huomaa iloita ja mikä huomenna riistetään minulta pois?"

Nämä rivit! Ne kyllä muistan, ja niistä on todellista hyötyä.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10050
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #46 : 11.02.16 - klo:01:48 »
Vain latvat mäntyjen mustat
varjoavat
maan mitätöntä

kuin itse elämä
kirkkauttansa täynnä
jo olisi poissa.

Jos kysyt
miksi on näin, ja pilvien usmat
yli purkavat hyhmäänsä jäistä

Se on mieleni maa.
Yö yötöntä
maidonvalkeaa
valoa luoksensa kaipaa

Elämää
Sitä ollutta --  elämätöntä.

Jonka toiset saivat kummilahjana maan sekä
Taivaan.

Jota uskottelen:
Sitä kaipaa en, en tarvitse. Kuitenkaan
sen totuuden kieltäen
tielläni viimeisellä
en milloinkaan
Ole löytävä muuta,
kuin tyhjää.

En
onnesta rahtuakaan.


 :003: :003: :003: :003:





Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10050
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #47 : 20.02.16 - klo:23:46 »
Mietin Riitta-mummin tytärtä, joka sanoi ettei tahdo kirjoittaa kirjaa. Minun kesti jonkin aikaa ennen kuin käsitin mistä äitini puhui kun kysyi millaista oli kirjoittaa. No hän käsittää, kahden maailman todellisuutta rinnakkain, no eikö häiritse jos keskeytetään. 

Aimitenniinkeskeytetään?  :icon_eek:

Niinpä.

Eienkätule, ihmettelin oikeastaan miksi ihan ärjynä irtottauduin ve-puuhista.
Jaamessuun? Enkäkunsataa.

Mihinseuroihineisenutvaankäy.
Ulkoilemaaneikunonkurkkukinkipeätaas.

Terveisiä,  että ymmärrän oikein hyvin sitä tytärtä.

Minulla on hyperkriittinen äiti, ja tähän asti olen joko juossut pakoon hänen korjausehdotuksiaan tai voihkiessani itse mitä varten minä erehdyin ylipäätään antamaan julkasulupaa sääliä ja lohduttelua joka siis ei lohduta, no nollakosketuksesta kai lähti paljon hyvää, eli opettelin kuin kirjoitetaan. Outo juttu se kumminkin oli kun oli muutakin. Eli enemmän iloa ehkä sittenkin viulusta.

Minä menen siihen toiseen maailmaan ja tulen pois lepäämään selitin.

Tämä muistuttaa yksi yhteen sitä ammattia johon valmistuin ja erityisesti terapiahommia. Siinäkin mennään toisen maailmaan ja otetaan se rooli, jonka toinen siis antaa ja vähitellen tulee kaikki tutuksi, mutta nyt kun kaksi viimeistä on lähtenyt kädeltä, on erona etten tee taitovirheitä siis haittaa ketään ja se on aika iso juttu.

Tämä oma ei voi pysyä yhtä todellisena, ja laiminlyön ystäviäni terveyttäni ja ilman somettamista minul ei olisi yhtään ystävää jäljellä.

Kai tällä joku tarkoitus on.
« Viimeksi muokattu: 20.02.16 - klo:23:51 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10050
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #48 : 23.02.16 - klo:09:33 »
Sillähän merkitystä on, jos kosketit yhden ihmisen elämää. Epäilen ovatko nämä ihan nuorisokirjoja.

Kyllä ne ovat, nuorille saa kirjoittaa niin että aikuinenkin löytää jotakin.  Luin läjäpäin nuorisoromaaneja ja joissakin toistuu sama tarina vain pikku variaatioilla. Toisaalta niillä on suuri kaupallinen merkitys, jos ajatellaan vaikka Viisikkoja tai  Tiina-kirjoja.  Tiinoja en enää kylläkään jaksanut lukea, mutta siinä 8-10 uusi Tiina kirjastossa oli valtava juttu.

No niinpä. Äitini ystävät (!) lainasivat äidiltäni niitä kirjojani.
Eikö sen pitäisi riittää, että....

Kyllä, se toruskelu osui ihan oikeaan. Samana iltana soitti sisar. Hän soitti jo kerran aikaisemmin ja sanoi, täällä on kahdeksantoista Hattivattia jotka tahtovat laulaa Siililaulun. Hän halusi ilahduttaa tai ei ollut ihan varma siitä miten se menee, joten käskin panna kaiuttimen päälle niin laulaisimme Siililaulua.

Tuona iltana sisar siis soitti äidin jälkeen ja kertoi että Hattivatit pitivät ex tempore -laulutuokion, johon oli kuulunut myös. Siililaulu, ja Viljami, muuan nuorukainen oli huokaissut:  Tämä on minun lempilauluni. Nuorukaisen tyyliin olettaisi kuulemma kuuluvan aivan muuta. Totesin, sitten varmaan perhetapaamisessa kannattaisi kysyä minkä verran nuorukainen kuulee tarinoita.  Hän on selvästi tarinaihmisiä.

Siis kaksi isomummoa jonottaa nuorisokirja kakkosta ja levoton, harhaileva sielu ( mitä hän kuuluu olevan, joskin hyvin suloinen sellainen).   hiljenee kuullessaan todellisuuspohjaisen kertomuksen neljästä siilistä. 

Kuusi sielua on tullut onnellisiksi. Ja minulla oli töitä ja on edelleen. Ja Lapsi 2 lupasi piirtää kuvat Nuorsiili Samuelin tarinaan kunhan saa jotkin Salmelan työt joiden deadline on viikon päästä eli hänen joka tapauksessa on aloitettava viikon päästä.

Ja me päätimme kimpassa koota ja sovittaa ja kuvittaa kaikki Lasten Laulut vuosien varrelta koska en yksin viitsi.

Olin tyyni ja tyytyväinen, ei minun pidä piitata muusta kuin siitä että teen mitä annetaan tehtäväksi ja sitä on korviin asti. Ehkä ne Minä ajattelen olevaisia joissa sääntöihin suuttuneena rikoin kaiken milä koskee tämän päivän runousoppia sitten täytyisi keräillä ja korjata koska niistä on pitänyt kaksi henkilöä, myyrä ja Johanna Venho. Myyrä piti siitä joulurunosta joka oli täällä kerran.

Siis malja elämämme rikkaudelle, ja täten malja myyrälle.  :kahvi:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10050
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #49 : 04.03.16 - klo:12:46 »
Ei se ollutkaan huono. Ainakaan hirveän huono. Heräsin yöllä ja silloin pääsen uneen nopeasti jos luen vähän. Jos en, palasella leipää. Jos en vieläkään poikkean.  Luin unipäissäni pitkän pätkän ja tykkäsin ja sitten rupesin heräämään ja se oli omaa   :repee:  ja ajattelin, vaikka maailma repeis niin nyt olen onnellinen.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24969
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #50 : 31.03.16 - klo:11:00 »
Olen miettinyt tätä runsasta kirjoittamistani foorumille.  Siitä on mainittu mm. ' eniten kirjoittava' , jolloin koin sen huomautukseksi liiasta läsnäolosta.

Olen impulsiivinen kirjoittaja, ja kaipaan juttuseuraa. Luulen että Körttifoorumi on minun facebookini.
Kun en hallitse kameratekniikoita, en edes kameran käyttöä, en kuulu niihin jotka kuvakertovat elämästään.
Sana minulla on ollut ' hallussa' jo kansakoulussa. Luonnostani olen vilkas karjalaisnainen, jolle nykymaailman sulkeutuneet kodit eivät suo kylässäkäynnin ja jutustelun ihanuutta. Ja vaikka olisikin, en ehkä enää menisikään.

Kauppareissu, kirkko- ja kirjastokäynnit eivät anna ajatusten virrata ulos kuten tämä kirjoittelu. Siksi postailen ja meilailen tänne tapahtumia elämästäni. Tiedän joidenkin sukulaisteni ja ystävienikin lukevat foorumia.

Myös Körttifoorumin tähden kirjoitan aika paljon. Hengelliset kysymykset pohdiskeluineen ovat niitä. Aamuhartaus varsinkin, ja ehkä myös jotkun musiikkipläjäykset saattavat hiukan palvella foorumin joitakin lukijoita.

Koen myös että kirjoittaminen olisi ollut oma lajini jossakin muodossa, sitähän on suvussa.

Lukemisesta tulisi oma juttunsa.Olen lukenut siitä asti kun opin lukemaan.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19348
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #51 : 31.03.16 - klo:11:38 »
Kiitos ajatuksistasi, sanoistasi!
Rohkaisen sinua jatkamaan, uskon että monet täällä mielellään lukevat kirjoituksiasi.
Itselleni koen myös kirjoittamisen läheisenä, hyvänä terapiana, hoitavana.
Saa nähdä tuleeko koskaan mitään, välillä itsekriittisyys iskee, välillä kontrollin puute.
Välillä ajatus ei kulje, ei löydy sanoja. Välillä löytyy ja ajatus ei pysy mukana.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24969
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #52 : 31.03.16 - klo:12:41 »
On terapoivaa. Samalla tavoin kuin koirakin on minulle. Kaveri yksinäisyyteen. Sitä voi olla yksinäinen vaikka on perhettä. Toisaalta monasti yksin ollen en olekaan yksinäinen. Sen olen huomannut kun puoliso ja koira lähtevät metsälle ja saan kokonaisen päivän  ihan omiin tarpeisiini.

Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin.  V.A. Koskenniemi;

http://marjaananmaja.blogspot.fi/2013/11/yksin-oot-sina-ihminen.html




Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa jussi83

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 15
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #53 : 11.07.16 - klo:00:29 »
Lukeminen on aina ollut minulle tärkeää. Raamattu ykkösenä pidän historiallisista romaaneista hengellisistä kirjoista
runoista ja loruista.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8151
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #54 : 11.07.16 - klo:06:11 »


 Lukeminen on aina ollut minulle tärkeää. Raamattu ykkösenä pidän historiallisista romaaneista hengellisistä kirjoista
runoista ja loruista.



   Olet ytimessä hyvin pitkälti. Minä sitävastoin olen nykyisin keskittynyt Shakespeareen.
Eläkeikäni lähestyessä olin kerännyt valmiiksi Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Sitten luin Päätalon Iijoki-sarjan, sitten Alastalon salissa, Joyce: Odysseus. Shakespearelta luen kolme näytelmää, minkä jälkeen Knausgårdin kaksi viimeistä osaa Taisteluni-sarjasta. Ne luettuani sehnsuchtini on käydä Raamatun pariin.

Seitsemännet juhlat Nivalassa :052:
5.-7.7.2019 järjestettävät juhlat ovat jo seitsemännet Nivalassa. Juhlien tunnuslause on Armossa avarassa.
Juhla-alue sijaitsee Kyösti Kallion koulun ja Kalliosaarentien välisellä kentällä - aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24969
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #55 : 11.07.16 - klo:06:39 »
Tervetuloa sinulle uusi  jussi83 !

Pitkälti samoilla mennään nykyään.  Nuorena luin klassikoita, sitten tuli väli jolloin lukeminen tyssäsi äidinvelvollisuuksien, työn ja luottamushommien takia.

Sitten tulivat dekkarit, lähinnä pohjoismaiset.  Nyt on menossa uudempi kotimainen kaunokirjallisuus. Joel Haahtela, Olli Jalonen, Tommi Kinnunen esim.

Tutustuin mielenkiinnolla kristillisiin mystikoihin. Ne veivät syvälle ja korkealle, olivat hurjan kiinnostavia. Sain niistä tarpeisiini, mutta en elä niiden varassa.

Kivaa on saada uusi kirjoista innostunut foorumisti.   :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa jussi83

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 15
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #56 : 11.07.16 - klo:13:09 »
Minäkin pidän vanhoista klassikoista ja olen lukenut niitä paljon.
Mm Jane Austen Charlotte Bronte Ym kuuluvat suosikkeihini.
Keräilen vanhoja kirjoja minulla on paljon kirjoja.

Poissa Janina

  • Kuulee ehdotuksen "Viimeisen laulun..."
  • Viestejä: 191
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #57 : 11.07.16 - klo:14:35 »
Keräilen vanhoja kirjoja minulla on paljon kirjoja.

Sama täällä. Muuten on köyhää ja ahdasta mutta kirjoja, niitä meillä riittää.

Kerään itse klassikoita, minkä lisäksi luen paljon uskontoja käsitteleviä kirjoja ja sosiaalipolitiikkaa.

Myös romaaneja tulee luettua viikoittain.
Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus jne., niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta.

-Martti Lutter

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24969
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #58 : 11.07.16 - klo:14:40 »
Olen lukenut molemmilta. Neljätoistavuotiaana aloitin Albert Camus, Leo Tolstoi, Charles Dickens-tyylisillä kirjailijoilla.  Olin  niiiiiiiiiiin  aikuita silloin. Nyt olen kasvanut lapseksi jo.

 Vihdoin tuli kirjastosta ilmoitus että Tommi Kinnusen Lopotti on tullut. Olin jonossa n. kolme kuukautta.  Muutaman sivun olen vasta tankannut kun silmät ovat
tavaomaistakin huonommat vähäisen nukkumisen vuoksi.

Huomaan makuni muuttuneen. Liekö se lapseksikasvamisen syytä.
Minä saan kirjoja lahjaksi tyttäreltä. Monet suositut uudet kirjat ovat yhä lukematta, kuten Sirpa Kähkösen Graniittimies ja Heidi Köngäksen Hertta. Kun saan käsiini hengellistä lukemistoa, ne aina ajavat ohi.

Vantaan Juhlilla Aholansaaren kirjapöydästä ostin pari kirjaa. Lapuan Juhlilla Mörtti antoi ikiomaksi Heränneen kansan vaelluksen viimeisen osan. Myyrä lähetti Oravalan Erämaan Profeetan ja toisen isänsä entisen kirjan, rukouksia ja puheita tms.

Mitä tekenee suku sitten, kun ylitän ajan rajan, kaikilla kirjoilla joita jää. Kirja on häviämässä netille ja äänikirjoille, näin puhuvat tietäväiset.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Janina

  • Kuulee ehdotuksen "Viimeisen laulun..."
  • Viestejä: 191
Vs: Lukemisesta ja kirjoittamisesta
« Vastaus #59 : 11.07.16 - klo:14:48 »
Kirja on häviämässä netille ja äänikirjoille, näin puhuvat tietäväiset.

Minä en oikein jaksa uskoa, että tämä internetin ihmemaa pystyy lopulta painettua kirjaa lopullisesti selättämään. Netti on kuitenkin sen verran uusi keksintö, että kyllä se aikanaan tasaantuu.

Ainoa ongelma tässä on minusta se, jos nuoria ei kannusteta lukemaan kirjoja. Ei muuta kuin nettiyhteydet offline-tilaan ja joka jampalle kirja käteen!  :icon_rolleyes:
Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus jne., niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta.

-Martti Lutter