Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kalistaja - 02.09.15 - klo:14:36
-
Syntisten virsikirjan ( tosin mitäpä muuta myös ne aiemmat virsikirjat kuten vaikkapa Siionin virret ovat) kirjoittanut pappi Jaakko Heinimäki on tuossa mainitsemassani Syntisten virsikirjassa ottanut iskelmähemmojen lisäksi lyhyeen käsittelyyn Wilhelmi Malmivaaran virren Oi, Herra jos mä matkamies maan... Kuten me kaikki tiedämme , niin tuossa virsikirjassa on kohta Mä toivon vaan, vaikk´ ei ois toivoa ollenkaan... Vähän oudosti ja yllättäen Heinimäki puhuu tuossa yhteydessä jopa epätoivoisesta toivosta...
Epätoivoista...?
Ei suinkaan. Heinimäki ei ole nähnyt riittävän hyvin ja riittävän syvälle. Toivo on aina. Toivo on silloinkin, kun sitä ei ole. Toivoa on hitunen tai ei yhtään, mutta paradoksaalisesti toivoa on aina. Niin oli ainakin Wilhelmillä, joka joutui lujille... Jota koeteltiin. Wilhelmi paini, mutta Wilhelmi kesti. Kesti kun hänellä oli toivoa... TOIVOA.
Jaakko Heinimäki on puhunut herättäjäjuhlilla ainakin kaksi kertaa. :kahvi:
-
Jaakko on lukutaitoinen mies. Wilhelmi kirjoitti jjuri näin: Mua auta, Herra, mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan.
-
Sanovat, viimeisenä katoaa toivo. Tämä oli otsakkeena jossakin viisausmiehen artikkelissa joka piti opiskella johonkin tenttiin. Se oli vuotena 2009 mutten muista kuin tuon asian ja perustelut.
Näissä tenttiopinnoissa. on tullut vastaani hyvin paljon syvältä ajateltua, selkeää ja selkeyttävää. Ei siis ollenkaan mitään hengetöntä kirjatietoa jota vain pitäisi lukea hakata päähänsä.
-
Vieläkin tunnen olevani epäkypsä, välillä hyvinkin epäonnistunut. Olen luullut olevani epätoivoinen, siltä se on tuntunut. Silti se toivo jostakin aina tuli kangastelemaan. Tätä kai Wilhelmi Malmivaara mahtoi tarkoittaa. Vastakohtia.
Jumalalta on tulevaisuus ja toivo.
Toivon tästä aloituksesta tulevan elävää, toivorikasta keskustelua.
p.s. Isälläni oli myös vaikea elämä. Hän hyräili joskus tätä virttä, olen sen vasta hiljattain muistanut kun ko virrestä on keskusteltu.
-
Jaakko on lukutaitoinen mies. Wilhelmi kirjoitti jjuri näin: Mua auta, Herra, mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan.
Toivon vaan, vaikkei ei ois toivoa ollenkaan.... Juuri niin. TOIVON. Epätoivolle ei ajatustakaan. Epätoivo on eri asia. Eli vähintäänkin hippunen tahi enemmän on toivoa silloinkin kun ei ole toivoa ollenkaan.
Jaakko siis saattaa olla lukutaitoinen. Ymmärrystaitoinen ei ehkä riittävästi. Ainakaan asiassa, jonka otin esille. :kahvi:
-
Syntisten virsikirjan ( tosin mitäpä muuta myös ne aiemmat virsikirjat kuten vaikkapa Siionin virret ovat) kirjoittanut pappi Jaakko Heinimäki on tuossa mainitsemassani Syntisten virsikirjassa ottanut iskelmähemmojen lisäksi lyhyeen käsittelyyn Wilhelmi Malmivaaran virren Oi, Herra jos mä matkamies maan... Kuten me kaikki tiedämme , niin tuossa virsikirjassa on kohta Mä toivon vaan, vaikk´ ei ois toivoa ollenkaan... Vähän oudosti ja yllättäen Heinimäki puhuu tuossa yhteydessä jopa epätoivoisesta toivosta...
Epätoivoista...?
Ei suinkaan. Heinimäki ei ole nähnyt riittävän hyvin ja riittävän syvälle. Toivo on aina. Toivo on silloinkin, kun sitä ei ole. Toivoa on hitunen tai ei yhtään, mutta paradoksaalisesti toivoa on aina. Niin oli ainakin Wilhelmillä, joka joutui lujille... Jota koeteltiin. Wilhelmi paini, mutta Wilhelmi kesti. Kesti kun hänellä oli toivoa... TOIVOA.
Jaakko Heinimäki on puhunut herättäjäjuhlilla ainakin kaksi kertaa. :kahvi:
Luin jostakin, että ennen suvea järjestetään Jaakko Heinimäen kokoaman Syntisen virsikirjan laivaristeily. Syntisen virsikirjan erityistapahtumiakin on järjestetty, muun muassa Tampereella. Taas kysyn, että mikä muu kuin Syntisen virsikirja on se kirkolliskokouksen hyväksymä möhkäle, jota olen eri kirkkoihin kantanut tuon tuosta - ja mitä ovat Siionin virret?! Tuntuu vähän siltä, että viininmaistajanakin meritoitunut Heinimäki tekee bisnestä "tietämättömien" kustannuksella. :kahvi: :kahvi:
-
Kustantamo Johnny Kniga ja Heinimäen Jaakon Virsikirjaa myyvät liikkeet taitavat olla tällaisten markkinointitempausten takana. Sacrum (Kotimaa oy) lienee mukana kuvioissa. Kenties jotkut seurakunnatkin arvelevat saavansa jäsentensä huomiota osallistumalla. Tällaista aikaa elämme.
-
Luin jostakin, että ennen suvea järjestetään Jaakko Heinimäen kokoaman Syntisen virsikirjan laivaristeily. Syntisen virsikirjan erityistapahtumiakin on järjestetty, muun muassa Tampereella. Taas kysyn, että mikä muu kuin Syntisen virsikirja on se kirkolliskokouksen hyväksymä möhkäle, jota olen eri kirkkoihin kantanut tuon tuosta - ja mitä ovat Siionin virret?! Tuntuu vähän siltä, että viininmaistajanakin meritoitunut Heinimäki tekee bisnestä "tietämättömien" kustannuksella. :kahvi: :kahvi:
Markkinoinnissa nimi on olennaisen tärkeä. Toivon, että Heinimäki on ajatellut juuri niin kuin on kirjansa nimennyt. En usko, että hänellä on ollut kateutta tai moitetta edellä kulkeneita kohtaan.
-
En ole aiemmin asiasta kuullutkaan. Tutustuin netissä kirjan sisältöön ja olen oivaltavinani, että Jaakko Heinimäki on koonnut laulukirjan niille jotka ovat hyvin arkana uskonasioiden alla. Kuitenkin kinnostaa, ja tämän kirjan äärellä voi tapahtua ' pehmeä alastulo' siihen pitkään hyppyyn joka on edessä kun lennetään maailman tuulista rauhan satamiin.
Ei käydä tuomitsemaan. En usko tämän voivan loukata mitenkään Malmivaaroja. Eivätkö hekin olleet alatien kulkijoita.
http://www.sacrum.fi/tuote/9789510409930/syntisen-virsikirja
Syyslaulu on oma lempiviisuni tässä kirjassa.
-
Voi Jaakko H ! Tämä olisi sopinut joukkoon:
https://youtu.be/Mr7B7O1dDcc
-
En ole aiemmin asiasta kuullutkaan. Tutustuin netissä kirjan sisältöön ja olen oivaltavinani, että Jaakko Heinimäki on koonnut laulukirjan niille jotka ovat hyvin arkana uskonasioiden alla. Kuitenkin kinnostaa, ja tämän kirjan äärellä voi tapahtua ' pehmeä alastulo' siihen pitkään hyppyyn joka on edessä kun lennetään maailman tuulista rauhan satamiin.
Ei käydä tuomitsemaan. En usko tämän voivan loukata mitenkään Malmivaaroja. Eivätkö hekin olleet alatien kulkijoita.
http://www.sacrum.fi/tuote/9789510409930/syntisen-virsikirja
Syyslaulu on oma lempiviisuni tässä kirjassa.
Se ei ole tuomitsemista, arvon Riitta-mummi, jos kertoo sen ja siitä mitä "papruissa" lukee. Eikä kai haittaa, jos joku meistä lisäksi vielä pyrkii - ja ehkä jopa pystyy - näkemään kulissien taakse ja kertoo julkisesti sen kuinka meihin pyritään vaikuttamaan. Myös: Mitä muuta kuin bisnestä " tietämättömien" kustannuksella nämä laivaristeilyt ja erityistilaisuudet ovat. Heinimäki kelpaa niille, jotka eivät muusta tiedä. Anteeksi, toistan taas: Minulla on jo kaksi syntisen/syntisten virsikirjaa. Mitä lisäarvoa asiaan Heinimäki uutuuskirjallaan tuo? Eihän se tietenkään ole minulta poissa ( ja Suomi on yhä jokseenkin vapaa maa monelta kantilta katsottuna, tosin vaikkapa yksilön vapauteen vaikuttaa aika lailla hänen käytettävissään oleva rahamäärä), jos joku lähtee Heinimäki-risteilylle. Itsekin laivailen usein, seuraavaksi ehkä urheiluporukoissa tai wanhojen kavereiden kesken. :kahvi:
-
Voi Jaakko H ! Tämä olisi sopinut joukkoon:
https://youtu.be/Mr7B7O1dDcc
Jonkun muun laulamana olisi voinut olla imelä, mutta Riki teki koskettavaksi.
Minä kaipaisin kirjasta Veikko Lavin Syntisen virttä.
https://www.youtube.com/watch?v=4zsPFs_Vt4U
-
Eikä kai haittaa, jos joku meistä lisäksi vielä pyrkii - ja ehkä jopa pystyy - näkemään kulissien taakse ja kertoo julkisesti sen kuinka meihin pyritään vaikuttamaan. Myös: Mitä muuta kuin bisnestä " tietämättömien" kustannuksella nämä laivaristeilyt ja erityistilaisuudet ovat. Heinimäki kelpaa niille, jotka eivät muusta tiedä.
Voi kelvata monelle sellaisellekin, jotka muustakin tietävät, ja tietävät senkin, että kysymyksessä on myös bisnes.
Kaikenmoista tarjontaa on, kuka viihtyy missäkin. Jos joku tykkää sekä risteilystä että virsilaulusta, niin voihan ne kaksi yhdistää! (Ja ei, en todellakaan ole lähdössä mukaan...)
Minulla on jo kaksi syntisen/syntisten virsikirjaa. Mitä lisäarvoa asiaan Heinimäki uutuuskirjallaan tuo?
Samantapaista lisäarvoa, kuin toinen hallussasi oleva virsikirja toi ensimmäiseen?
Joku ehkä tykkää Heinimäen kirjasta laulaa.
-
Ei herännäisyys pitelemälläkään pysy niissä entisissä ajoissa . Kiitollisuudella on otettava vastaan tämän laiset ihmiset jotka nykyihmisiä ja heidän tarpeitaan ymmärtäen laittavat itsensä likoon herännäisyyden nimessä.
Uusia toivotaan joukkoomme, me vanhat jätämme ajan ja aika jätättää meistä.
Olkaa kreikkalaisille kreikkalaiset... jne.
Heinimäen leipä on pieninä palasina maailmalla, ymmärtääkseni. Jos leivän tienaaminen ei ole bisnestä niin mikä sitten ? Rehellisesti , omia vahvuuksia käyttäen, hyvää lähimmäisille tarkoittaen on Jaakko H kyntänyt ' kyistäkin peltoa'.
Lähtisin laulamaan muiden syntisten sekakuoroon laivalle jos aika, raha, ja voima sallisi.
-
Vieläkin tunnen olevani epäkypsä, välillä hyvinkin epäonnistunut. Olen luullut olevani epätoivoinen, siltä se on tuntunut.
Jos helpottaa niin täällä on toinen, mutta minkä verran sillä on merkitystä millaisia me olemme? Paavalin tuskainen valitus: Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista on kai jotakin hyvin aitoa ja monelle tuttua.
Sillä kohdin on, kuinka suhtaudumme täällä toisiimme. Sitä minulle on se Docensin Kristuksen seuraaminen. Jeesus puhui lempeästi ja ystävällisesti, ärhentelijöillekin kohteliaasti ja asiallisesti, ja siihen koettaisiin kun jaksaisin. Läheskään aina siitä ei tule mitään, jään toivomaan että edes yksi ihminen jollakin kohdalla kirjoittaisi: Voi kuinka mukavaa, iloitsen kanssasi.
Mutta kun nyt sain kerrottua miten surulliselta tuntui, kun täällä yksi ainut ei jakanut iloa, minua jo helpotti. Yritän itse jakaa toisten ilot ja surut niin täällä kuin muuallakin. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru puoli surua, ja muuta ei tarvita.
Taidan jättää ihmisten rakentelemat porraspuut, pyhityksen rappusista ja uskoontuloaan pelastusvarmuuspakosta johonkin alatiehen jota en, ystävät rakkaat kalliit, käsitä enempää kuin edellä mainittujakaan. Etsiä helpompaa, jotakin joka on mahdollisempia, ja syytellä rauhallisesti toivon kynttilöitä. Tänään kaikki vetäytyivät mutta ehkä huomenna eivät, ja on Yksi, joka ei minua jätä, kuljin sitten nitä tahansa tietä.
-
Mutta en tainnut pysyä asiassa ja ainakin keskustelu katkesi. En ole tutustunut.
Sen sijaan risteily markkinointitempauksena on sikäli juttuja joista en pidä että se maksaa. Maa jakautuu ilman semmoisiakin hyvää vauhtia rikkaisiin ja köyhiin syntisiin ja lisäarvo oli siinä. On ihmisiä joilla ei ihan totta ole varaa.
Niinno, jos kerätään yhdessä rahat ja järjestetään vaikka ilmainen risteilyviikonloppu nääntyneiden omaishoitajien virkistämiseksi, vastaavia kohteita varmasti löytyy lisää konsultoimalla hieman seurakuntien diakoniatyöntekijöotä, ja veisataan siellä tästä kirjasta ja mieltyvät niin että pyytävät joululahjaksi, siinä mainostemppu myöskin ja ehkä paremmin mieleiseni.
-
Sen sijaan risteily markkinointitempauksena on sikäli juttuja joista en pidä että se maksaa. Maa jakautuu ilman semmoisiakin hyvää vauhtia rikkaisiin ja köyhiin syntisiin ja lisäarvo oli siinä. On ihmisiä joilla ei ihan totta ole varaa.
:017: En nyt ehkä (taaskaan) ymmärtänyt oikein.
Totta kai markkinointi maksaa. Milläs mainostoimistot muuten eläisivät?
Jotkut myyvät kirjojaan kirjakaupan mainoksin ja lähettämällä arvostelijakappaleen toimittajalle, jonka toivovat kirjoittavan lehteen jutun. Onko jotenkin huonompi homma mainostaa risteilyllä? Asiakashan joka tapauksessa lopulta mainoskulut maksaa.
Vai ajattelitko, ettei kenenkään bisneksenä saisi olla uskonasiat?
Ne on kuitenkin onneksi sellaisia asioita, että maksutontakin tarjontaa on runsaasti. :eusa_angel:
Vai enkö nyt vain ymmärrä jotain siksi, että itse voisin kyllä taloudellisen tilanteeni puolesta lähteä virsiristeilylle (eli en osaa asettua köyhän asemaan), mutta kun ei yhtään kiinnosta.
Heinimäkihän ei taida olla minkään seurakunnan palkkalistoilla, vaan ihan yksityisyrittäjä tätä nykyä. Ei kai mitään seurakuntaa voi velvottaa maksamaan hänen mainosbudjettiaan?
-
Sanovat, viimeisenä katoaa toivo. Tämä oli otsakkeena jossakin viisausmiehen artikkelissa joka piti opiskella johonkin tenttiin. Se oli vuotena 2009 mutten muista kuin tuon asian ja perustelut.
Tästä tuli mieleeni, että itsemurhan tekijältä on kai kadonnut toivo. Vai onko. Ehkä hänellä on ollut toivo siitä, että ahdistus, tuska tai mikä liekin loppuisi viimeiseen tekoon. Ehkä hänen toivonsa kohdistui väärään suuntaan. :102:
-
:017: En nyt ehkä (taaskaan) ymmärtänyt oikein.
Totta kai markkinointi maksaa. Milläs mainostoimistot muuten eläisivät?
Jotkut myyvät kirjojaan kirjakaupan mainoksin ja lähettämällä arvostelijakappaleen toimittajalle, jonka toivovat kirjoittavan lehteen jutun. Onko jotenkin huonompi homma mainostaa risteilyllä? Asiakashan joka tapauksessa lopulta mainoskulut maksaa.
Vai ajattelitko, ettei kenenkään bisneksenä saisi olla uskonasiat?
Ne on kuitenkin onneksi sellaisia asioita, että maksutontakin tarjontaa on runsaasti. :eusa_angel:
Vai enkö nyt vain ymmärrä jotain siksi, että itse voisin kyllä taloudellisen tilanteeni puolesta lähteä virsiristeilylle (eli en osaa asettua köyhän asemaan), mutta kun ei yhtään kiinnosta.
Heinimäkihän ei taida olla minkään seurakunnan palkkalistoilla, vaan ihan yksityisyrittäjä tätä nykyä. Ei kai mitään seurakuntaa voi velvottaa maksamaan hänen mainosbudjettiaan?
Kyllä sinä ymmärsit minua aivan oikein. Minä olen monesti ymmärtänyt sinut täydellisesti väärin. Valitit ja valitit ettet käsitä uskosta yhtään mitään kai kaksi vuotta, niin että minä aivan totta uskoin että kirjoittelen vakavissasi ja sitten kun ilmeni ettei asia nyt taida niin ollakaan sait totta kai minut tuntemaan itseni täydeksi idiootiksi kun lupasin peräti matkustaa seudulle kuuntelemaan hirveää hätääsi, minä taukki, ensin ei sinulla ollut aikaa tulla tänne töitten takia ja on minä olisin matkustanut sinne niin ei sitä apua nyt niin, eh, tarvittukaan. Mutta kun itse kirjoitan niin vain totta tarkoittaen en ole vieläkään aivan perillä siitä mitä sinä valitit. Tosinhan nettiin saa luoda itsestään sellaisen profiilin kuin haluaa.
Kyllä, minua inhottaa minkäänlaisten hengellisten uskoa rikastuttamaan tarkoitettavan kirjojen kaupitseminen kuksusristeilyillä. Siinä on minulle eräs niistä alueista joilla yhteiskunta jakautuu vilkasta vauhtia varakkaisiin ja hyvin vähävaraisiin.
Aivan sama koskee jotakin luksusretriittiä yksityisessä retriittikeskuksessa. Se ei saa avustusta seurakunnilla joten jollakinhan sen on elettävä ja mainiota että mainostavat tämän retreatgårdenin kannalta, muutoin sitä ei pian enää ole.
Se mistä minä en pidä, ja minun on havaintoni mukaan hyvin vaikea saada itseäni pitämään, on tämä että seurakunta jakautuu kahtia varakkaisiin risteilyillä rentoutuviin ---- oli tarvis tai ei ---- ja parhaissa mahdollisissa retriiteissä sieluaan ruokkivilla (700 euroa omin lakanoin)
Tähän on mahdollista hymistä hurskaasti, jäähän toki messut kaikille ilmaisiksi.... On paljon diakonaalisia erityisryhmiä....
Muistaakseni itse ilmoitit ettet ainakaan suostuisi elämään vähin erin katkeroituen lähiöyksiössä annettuasi kaiken omasi pois. No, monen täytyy niin tehdä ja lisäksi ontua operoidulla lonkallaan dementoituneen kumppanin jäljessä kun siinä kumpikin on toinen toisensa omaishoitaja ja jotenkin se sujuikin niin pitkään kuin Milli kaatui ja Ville alkoi karkailla.
Sen tähden minusta mainio mainostempaus Sacrumille olisi kustantaa joukko pk-seudun omaishoitajia sille mainosristeilylle. Tai kalvakoiden lapsukaisten jonotukseen väsyneimmät vanhempia.
Sellainen temppu on vielä verovähennettäväkin. Ja muut jotka eivät pidä tyhjäpäisiä mantrana sitä että Kristusta seuraamalla oppii uskomaan seuraamalla häntä voisivat sen viikonlopun osallistua seurakunnan vapaaehtoistyöhön paimentamana Villeä.
-
Mutta tämä lienee paremmin poliittinen kysymys.
Joku on aivan oikeutetusti sitä mieltä että yhteiskunta nyt vain jakautuu rikkaisiin ja köyhiin, se on sitä markkinaliberalismia, kyllä vain kannattaa mainostaa juuri ostokykyisille, kirja kuin kirja, toiminto kuin toiminto. Mitä kirkon toimintoihin tulee, taitaisi olla parasta luoda sinnekin jokin vähän vetävämpi juttu seurakunnan maksukykyisille ennen kuin koko putiikki kaatuu.
Se on sitä Jeesuksen seuraamista ilmastoidussa bussissa joka itseäni tympi kun laskeskelin mitä pariskunta jonka täytyy reissata Israeliin neljästi vuodessa olemaan lähellä Jumalaa voisi antaa jollekin varattomien virvoituskohteelle luopumalla, huomaa, yhdestä matkasta ja kokeilemalla olisiko se mitään.
Sitä merkitsisi se uskova seuraa ja seuraaja uskoo. Viime keväänä enerituspiispa Eero Huovinen puhui tuosta "myy kaikki tule sitten ja seuraa minua". Matt. alkuluvuista löytyy. Hän sanoi sen olevan ankarinta lakia jota voi etsimällä Raamatusta löytää. Mutta luku jatkuu: Kuka sitten voi pelastua, kysyvät opetuslapset. Ihmiselle se on mahdotonta mutta Jumalalle on kaikki mahdollista.
Arvelen, että "uskomaan oppiminen" joka minulle kelpaa aivan varmasti jopa paremmin kuin muut ihmisten kyhäilemät " tulla uskoon" " tehdä vapaantahdonratkaisu" "edetä pyhitysportaita" " kulkea alatietä" koska noista lainausmerkkeihin asetetuista en ymmärrä oikeastaan mitään niin, että osaisin selittää mitä ne merkitsevät, tarkoittaisi jotakuinkin samaa, kuin se, että edes kerran elämänsä aikana yrittäisi elää kuten Jeesus eli. Sitä saattaisi merkitä vaikkapa kirjan mainostaminen, jos se on todella tarkoitettu syntisen virsikirjaksi, kokoamalla kuulemaan esittelyjä vähävaraisia ja väsyneitä syntisiä. Veikkaan lisäksi ettei hyvinvoivia kiinnosta. Risteily nyt, mutta miksi kiusata siellä itseään jollain jeesusteluilla?
Kyllä taidan pitää tästä aivan poliittisestikin kiinni, kukin on tietenkin oikeutettu kantaansa, tämä on siitä mukava valtio.
-
Arvostelijakappaleet lähettää kustantamo. Lehden kulttuuritoimittaja saa ihan itse valita, lukeeko koko opusta.
Sitten kukin lehti on oikeutettu poimimaan uusista julkaisuista kiinnostavilta vaikuttavat. Sitä en tiedä kuka tämän toimen toimittaa.
Kirjasta kertoo lehti lyhyesti panemalla asialle joko toisen kirjailijan tai arvostelija-ammattilaisen, kulttuuritoimittajan tai substanssiosaajan, esimerkiksi teologin.
Aika paljon useampi saa tietääkin kirjasta että tasa-arvoisempaa tapana pidän tätä vanhaa. Viisi tekijän saamaa tekijänkappaletta jaellaan yleensä niille jotka avustivat kirjan substanssin oikeellisuuden arvioimisessa jos siinä on tietoainesta, tai muutoin lukivat sitä eli ne kaksi NVL: n lukijaa ainakin joita ilman käsis ei pääse edes kustannustoimittajan pöydälle. Näin on.
En sitten osaa sanoa onko mainostamisella ja pikku-uutisella ( julkaistu on). jokin ero. Enkä nyt jaksa taas kerran veivata koko juttua kanssasi.
-
Tästä tuli mieleeni, että itsemurhan tekijältä on kai kadonnut toivo. Vai onko. Ehkä hänellä on ollut toivo siitä, että ahdistus, tuska tai mikä liekin loppuisi viimeiseen tekoon. Ehkä hänen toivonsa kohdistui väärään suuntaan. :102:
Itsemurhaa on tutkittu ja itsemurhayrityksiä myös. Määritelmäksi vakiintui "teko, jolle ei ole osoitettavissa päämäärää ja jonka motiivit ovat moninaiset, jonka tavoitteena tavallisesti on jokin muu kuin kuolema".
Toivo on varmasti kadonnut ainakin sillä hetkellä. Moni tehdään kyllä jonkin aineen, alkoholin, vaikutuksen alaisena ja juuri laskuhumalassa. Mutta itsemurhaa ns yrittävä henkilö ei yleensä tavoittele kuolemaa vaan pääsyä aivan sietämättömästä olosta....
Huh, olen vastannut viiteen viestiin, kohta soittaa hallitus. Täytyy muutenkin lopettaa.
-
Valitit ja valitit ettet käsitä uskosta yhtään mitään kai kaksi vuotta, niin että minä aivan totta uskoin että kirjoittelen vakavissasi ja sitten kun ilmeni ettei asia nyt taida niin ollakaan sait totta kai minut tuntemaan itseni täydeksi idiootiksi kun lupasin peräti matkustaa seudulle kuuntelemaan hirveää hätääsi, minä taukki, ensin ei sinulla ollut aikaa tulla tänne töitten takia ja on minä olisin matkustanut sinne niin ei sitä apua nyt niin, eh, tarvittukaan. Mutta kun itse kirjoitan niin vain totta tarkoittaen en ole vieläkään aivan perillä siitä mitä sinä valitit. Tosinhan nettiin saa luoda itsestään sellaisen profiilin kuin haluaa.
Tämä nyt ei oikastaan kuulu tähän epätoivoiseen toivoon yhtään mitenkään, mutta: Kirjoitan totta tarkoittaen sen mitä kirjoitan. En huvikseni luo erilaisia profiileja. Mutta pidän hyvin mahdollisena ja ehkä luultavanakin, että minun hätäni ja sinun hätäsi ovat ihan erilaisia, eivätkä niihin tepsi samat lääkkeet. Uskosta ties vaikka jotakin ymmärtäisinkin (en ole varma eikä se ole tarpeenkaan); kielistä jolla uskosta ihmiset puhuvat, on vaikea saada tolkkua.
Muistaakseni itse ilmoitit ettet ainakaan suostuisi elämään vähin erin katkeroituen lähiöyksiössä annettuasi kaiken omasi pois. No, monen täytyy niin tehdä
Tämäkään ei liity itse asiaan (joka lienee Heinimäen edesottamukset pikemmin kuin mikään epätoivoinen toivo), mutta sen verran haluan sanoa, että muistat väärin. Noin en ole ilmoittanut, ja tämän olen korjannut jo kerran aikaisemmin. (Minuun ei satu se, jos minusta sanotaan ikäviä asioita, kunhan ne ovat tosia. Mutta se kyllä, jos sanomaani ei ole tajuttu.)
-
Se on sitä Jeesuksen seuraamista ilmastoidussa bussissa joka itseäni tympi kun laskeskelin mitä pariskunta jonka täytyy reissata Israeliin neljästi vuodessa olemaan lähellä Jumalaa
Ehkä he siinä(kin) jotenkin vähitellen kasvavat... eli kutistuvat.
Pitäkööt lystinsä, kunhan eivät luule, että se on jotakin oikeasti tärkeää. Minä kävin tänään (no, eilen eli keskiviikkona) teatterissa ja oluella eikä se kai ole sen suurempi pahe kuin tuo pyhiinvaeltelu. Yhtä lailla törsäilen.
Tietenkin seurakunnan toiminnassa - siinä minkä kustannamme verovaroin, en nyt siis tarkoita sitä että minäkin olen kaikissa toimissani seurakuntaa - on messu se tärkein, ja siksi ei ole vähäpätöinen asia, että se on kaikille ilmainen. Sitä voi sitten miettiä, pitäisikö sen olla en emmän sitä mitä se kai joskus oli, köyhien ruokkimista. (Enkä nyt tarkoita mitään sanan leipää saati öylättiä, joka on vaikea uskoa leiväksi, vaan ihan fyysisen nälän tyydyttämistä.)
Mutta joo, mikäs tässä on yltäkylläisyydessä kirjoitellessa. Voin valita, että en todellakaan halua mihinkään virsiristeilylle tai retriittiin.
Mitä yhteiskunnallisiin kysymyksiin tulee niin minähän laiskasti kannatan tasaisempaa vaurauden jakoa. (Laiskalla tarkoitan, että en muuta tee kuin äänestän enkä toisaalta viitsi mihinkään kepulikonsteihin ryhtyä omaa hyötyäni maksimoidakseni.) Ja kuten jo ehkä kävi ilmi, en osaa nähdä jotain virsiristeilyä sen kummempana kuin muuta ylellisyyskulutusta. Eli joo, kysymys on paremmin poliittinen. Siihen en osaa sanoa mitään, jos joku kokee virsiristeilyjen tai retriittien kovasti auttavan hengellistä elämäänsä, paitsi ehkä että kukin taaplatkoon tyylillään.
-
Se mistä minä en pidä, ja minun on havaintoni mukaan hyvin vaikea saada itseäni pitämään, on tämä että seurakunta jakautuu kahtia varakkaisiin risteilyillä rentoutuviin ---- oli tarvis tai ei ---- ja parhaissa mahdollisissa retriiteissä sieluaan ruokkivilla (700 euroa omin lakanoin)
Piti varmaan olla ne vähemmän varakkaat kahtiajaon toisena osapuolena?
Joo eihän se kiva ole että noin menee, mutta kun seurakunta ei ole mikään täydellisten seurakunta, vaan koostuu monella eri tapaa syntisistä. Niin kai siellä saavat olla mukana myös itseään hemmottelevat varakkaat? Vaikka sitten uskonnollisella viihteellä itseään hemmottelevat. Maksaahan ne ihan kivasti kirkollisveroakin :023:
Voisi toki ihan kiinnostaa kuulla, mitä Heinimäki itse asiasta ajattelee. Veikkaan ettei arvele olevansa yleisönsä hengellisen elämän kannalta sen olennaisempi kuin seuraavan risteilyn tanssiorkesterin muusikot.
-
Voisi toki ihan kiinnostaa kuulla, mitä Heinimäki itse asiasta ajattelee. Veikkaan ettei arvele olevansa yleisönsä hengellisen elämän kannalta sen olennaisempi kuin seuraavan risteilyn tanssiorkesterin muusikot.
Tai sanoisiko jotakin, että "niin tehän tiedätte, että toki teidän olisi kuulunut sen sijaan että itse täällä risteilette, piffata muutamalle uupuneelle köyhälle tämä risteily. Mutta koska olette ahneita piruparkoja niin tervetuloa syntisten virsiä veisaamaan ja samalla maksamaan leveää elämää virsikirjan kokoajalle, joka on vähintään yhtä ahne kuin tekin..."
-
No tarkasta menneiltä sivuilta itse, mitä kirjoitit.
-
Tästäkin on keskusteltu monella taholla. Vaikka nyt siinä onko körttipuku liian pyhä vaate tällaiselle syntiselle.
Olen tänne kirjoittanut monesti kanmoavani kaikkea hengellistä puheenpartta, ja tästä näkökulmasta niputtavani ne kaikki yhteen: Vain pienehköllä alueella varttunut, asioihin huolella vihitty tietää, mitä merkitsevät satunnaisten saarnaajien keksimät ilmaukset: tehdä vapaantahdonratkaisu, tulla uskoon, antaa sydän Jeesukselle, olla uskomassa, kulkea alatietä, saada armonvilaus.
Miksi ihmeessä kristinuskon suppeasta ydintarinasta ei voida keskustella siten, että jokainen ymmärtää? Tai sakramenttinsa merkityksestä jos kuka haluaa? Se on vaativampaa sen myönnän, mutta väitän myös että niin pitkään kuin näitä ei osaa ilmaista arkisuomeksi, niitä ei kukaan käsitä, eikä niitä käsitä silloin itsekään.
Vasta kun osaa sanoa, mitä se on, ja sanoa niin että koko tuota venkuraa tekstin koristeena ei tarvita ollenkaan ja viesti tulee silti perille, on itse ymmärtänyt omaa puhettaan.
-
Mutta päättelen loukanneeni ja pyydän anteeksi. Tunsinhan minä itseni idiootiksi mutta se oli minun ongelmani ja lopulta, totta tämäkin, nauroin itselleni. Minut saisi kai aika helposti halpaan tai tuskaisena sairaana ja huolestuneena esiintyen totta vieköön saisi.
En oikein sille mitään voi että avatessani foorumia mietin mitä kenellekin kuuluu, meneekö paremmin, onko kipua tai huimausta vähemmän ja kehtaisiko kysäistä yv: llä vai antaisiko olla rauhassa vaan. Tämä ei koske ollenkaan terveydentilaa. Ja syvin epätoivo varsin monella on liittynyt elämän matkalla kysymykseen siitä, onko minulla välit Jumalan kanssa edes suunnilleen siedettävät kun sen uskomisenkin kanssa oli niin ja näin, eli välillä en erityisemmin uskonut koko hemmoon.... Ja tästä viisausveisaaja kirjoitti johonkin ketjuun hyvin! Kun nyt olemme tällä foorumilla ajattelen juuri Paavo Ruotsalaista. Minun vaikutelmani on että juuri kysymykset Jumalasta merkitsivät syvimpiä epätoivoisen toivon kysymyksiä.
Mutta hyvä kansa. Se johtuu vain siitä että olen useaan kiintynyt täällä. Voi myös etäkiintyä, huomaan sen. Eikä se muodosta minulle taakkaa. Te vain olette todellisia henkilöitä joiden todelliset asiat minä muistan ja hyvin usein toivon kuulevani myös niistä uutisia.
Tietysti välillä tämä jää seuraamatta koska ei ehdi. Mutta se ei merkitse sitä ettäkö ihmiset lakkaisivat olemasta kuin kuvitteelliset henkilöt sulkiessani kirjan kannen. :kahvi:
-
No tarkasta menneiltä sivuilta itse, mitä kirjoitit.
Juuri niin teinkin jo ennen kuin kirjoitin. Eli näin: http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=269.msg125683#msg125683
En minä siinä sano omasta suostumisestani katkeroitumiseen yhtään mitään.
-
(OT, sillä puhun vain itsestäni enkä Heinimäen toivoista)
syvin epätoivo varsin monella on liittynyt elämän matkalla kysymykseen siitä, onko minulla välit Jumalan kanssa edes suunnilleen siedettävät kun sen uskomisenkin kanssa oli niin ja näin, eli välillä en erityisemmin uskonut koko hemmoon....
Mahdollinen epätoivoni ei taida liittyä kysymykseen siitä, onko minulla millaiset välit Jumalan kanssa. Ilmaisu kuulostaa siltä, että siinä olisi kysymys jostakin Jumalalle kelpaamisesta, ja se ei tosiaan liene ongelmani.
Sen tiedän, ettei elämäni lähimmäisiäni kohtaan ole sitä mitä pitäisi (ja se "pitäisi" ei tule mistään Jumalan vaatimuksista vaan omastatunnostani), ja ajoittain kuulostaa, että usko Jumalaan voisi olla siihen tepsivä lääke. Mutta sitten toisaalta sen mukaan mitä asiasta puhutaan, se taitaakin toimia vain syyllisyys- ja kelpaamisongelmiin.
Ja sitten tosiaan nuo käsittämättömät uskonnolliset fraasit, itse kullakin omansa. Ei siinä mitään, jos lausuja itse myöntää ettei osaa ilmaista asiaa paremmin ja arkikielisemmin ja ymmärrettävämmin, vaikka pitäisi. Mutta kun usein tuntuu, että fraasin lausuja ajattelee, että ymmärrän kyllä mitä sanotaan, kunhan vain periaatteesta intän, tai olen haluton tekemään ratkaisua tms. (mitä se nyt itse kunkin kielellä onkaan).
"Tiedät itsekin ettet oikeasti ajattele noin" ja "kyllä sinun fiksuna ihmisenä pitäisi ymmärtää, mitä tarkoitan" lienevät satuttavimmat lauseet mitä minulle on sanottu. Kipukohta on ymmärtäminen, ei kelpaaminen.
Mutta joo, samapa tuo, mitä fraasia kukin uskovien ryhmä itselleen rakkaana pitää. Jos se heitä lämmittää niin mitä se minua haittaa. Vaikka olisikin mukava ymmärtää.
Mutta päättelen loukanneeni ja pyydän anteeksi.
Joo... :039:
-
Kirjoitit paljon ja monille sivuille, mutta voisitko nyt suostua sopimiseen? Antaa anteeksi jos loukkasin, sillä en tarkoittanut. Jos et niin sitten se vain menee niin, ok.
Monesti niihin muinaisiin väärinkäsityksiin, ja väärinkäsityksiin tavallisesti, liittyy jonkinlainen mustavalkoisuus. Että siis noinko pitäisi elää, siis seurata Kristusta, antaa kaikki pois? Tai miksi ei sitäkin voida pohtia, sopiiko körttipukua käyttää.
Nämä kaksi aihetta linkittyvät yhden sanan kautta ja se on kohtuullisuus.
Jossakin ääripäiden, mulle heti kaikki eikä mitään pois tai juu minä luovutan kaiken omani ja telttailemaan jossakin Pasilan metsissä, kulkee arvattavasti jonkinlainen mahdollisuus hillitä intohimojansa koskivat ne mitä hyvänsä. Tuskin maailma kaatuu tai pelastuu sillä että jättää joka kerran sen lattensa juomatta tai, etenkään jos matkustamisesta luopuminen merkitsisi välien katkeamista lapsiin, päättää että en enää ikinä matkusta vaan pudotan rahat kolehtihaaviin.
Tämä jää aivan kunkin itsensä ratkaistavaksi--- että milloin joko minä itse tai yhteiskunta on toimimassa kohtuuttomasti. Kohtuullisuutta pitäisi ainakin minulle selittää hieman tarkemmin, kun yritysveroa ei makseta juuri euroakaan ja seurannassa todetaan etteihän se firma työllistänyt yhtään ketään, jakeli vain komeat osingot. Tuollaista seurantaa saanee hiljaksiin suorittaa? Veroaste suuryrityksissä ja ristiintaulukoinnit alueellisten työttömyyslukujen ja irtisanomisten kanssa?
Se kuinka tämä liittyy körttipukuun sitten, niin, käsitin että pukuun pitäytymisen merkitys oli säästää ihmisten aikaa ja vaivaa. Helpottaa elämää, kuten kohtuullistaminen useasti tuo. Jossakin vaiheessa siitä sitten tuli pyhäin puku, jossa nipotettiin sitäkin montako solmua saa huiviin sitoa ennen kuin helvetin peräseinä jo paistaa.
Kummako, että sen teetti symboliksi kohtuudelle ja pakkasi häpeillen syvimmälle takkikaappiin " enhän minä kehtaa tämmöisiä vermeitä..."
Kun oletettavasti itse tietää, Jumala tietää, eikä kenellekään kuulu mitä puku merkitsee.
-
Hei nuo lähti yhtä aikaa.
-
Kirjoitit paljon ja monille sivuille, mutta voisitko nyt suostua sopimiseen? Antaa anteeksi jos loukkasin, sillä en tarkoittanut. Jos et niin sitten se vain menee niin, ok.
Joo, kyllä saat, siis suostuin jo sopimiseen. En vain ehkä sitäkään osannut oikein esittää :)
Mutta jos se sitten Heinimäen risteilylle lähtevien mielestä mahtuu vielä kohtuuden rajoihin, että osallistuvat? Tuskin kuitenkaan kuvittelevat, että moinen risteily heille viimeisellä tuomiolla ansioksi luetaan. Tai mistä minä tiedän (sekä sitä, kuvittelevatko, että sitäkään, luetaanko).
-
Äkkiseltään tuntui rahastukselta, ikävä kyllä.
-
Minä taas oletan Heinimäen vastaavan olemassaolevaan tarpeeseen. Samalla hän tekee työtään hänelle annetuin lahjoin ja valmiuksin.
-
Matovirren tarina
http://virsikirjanmaahanmuuttajia.blogspot.fi/2015/12/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato.html
-
Tuoreimmassa ET-lehdessä ( 4/2016 ) on usean sivun kuvallinen juttu Heinimäen Syntisten virsikirjan risteilyshowsta. Tällaistakin on luettavissa: monet ystävät ja s u k u l a i s e t olivat hylänneet Wilhelmi Malmivaaran... Noin siis Heinimäki. Koska eteeni on elämäni aikana tuotu sen sata Malmivaaraa, ja koska tiedän millaisia Malmivaarat suhtautumisissaan omiinsa ( ja vähän muihinkin) ovat, niin ryhdyinpä selvittämään asiaa tuon sukukunnan omalla Facebook-sivulla. Hylkäämis-asiaa ihmeteltiin usean asioista tietävän ihmisen voimin. Laitoin asiasta kysymyksen ( tiedän ainakin yhden toisen ihmisen tehneen niin myös) Jaakko Heinimäelle muutama päivä sitten. Vastausta en ole saanut.
Ihan mitä tahansa ei saisi julkisessa esitelmätilaisuudessa puhua, kevyet heitot tulevat vastaan. Tämä asia on kuitenkin mielestäni tärkeä ottaa esiin, kun Heinimäki on ymmärtääkseni jälleen buukattu puhumaan herättäjäjuhlille. Nyt nimenomaan tuosta Syntisten virsikirjasta. :kahvi:
-
Tältä pohjalta J Heinimäki laati Syntisten virret;
http://www.valomerkki.fi/aiheet/usko/syntisen-virret-tulevat-iholle
Hauskaa, että tykkäämäni Jaakko tykkää samasta virrestä kanssani, Maat metsät hiljenneinä ja meret tyyntyneinä.
Vertauksin se kertoo syntisen elämän saapumisesta rauhaan.
p.s. Vuosi sitten näin tv-ohjelman jossa julkkikset kertoivat suvuistaan. Kävivät suvun juurilla kuka missäkin. Muistan Tom Pöystin, Marion Rungin ja Laura Malmivaaran ainakin olleen ohjelmassa.
p.s. Kun Jaakko Heinimäestä googlailee, osuu silmään luonnehdita; huippupappi.
...
Lauran lausumana jäi mieleeni jotakin kritiikin poikasta suvustaan. Missäpä suvussa ei tätäkin olisi. Paitsi pyhässä suvussa.
-
Tältä pohjalta J Heinimäki laati Syntisten virret;
http://www.valomerkki.fi/aiheet/usko/syntisen-virret-tulevat-iholle
Hauskaa, että tykkäämäni Jaakko tykkää samasta virrestä kanssani, Maat metsät hiljenneinä ja meret tyyntyneinä.
Vertauksin se kertoo syntisen elämän saapumisesta rauhaan.
p.s. Vuosi sitten näin tv-ohjelman jossa julkkikset kertoivat suvuistaan. Kävivät suvun juurilla kuka missäkin. Muistan Tom Pöystin, Marion Rungin ja Laura Malmivaaran ainakin olleen ohjelmassa.
p.s. Kun Jaakko Heinimäestä googlailee, osuu silmään luonnehdita; huippupappi.
...
Lauran lausumana jäi mieleeni jotakin kritiikin poikasta suvustaan. Missäpä suvussa ei tätäkin olisi. Paitsi pyhässä suvussa.
Älä nyt viitsi Riitta-mummi! Kyse ei ole pyhästä, vaan totuudesta. Ettei ihan mitä tahansa. Taas. Odotan siis vastausta mandoliinimies Jaakko Heinimäeltä. Hän on se kirjan tekijä ja risteilyshown isäntä. :kahvi:
-
Herättäjäjuhlien perinteinen ja hyväksi koettu tapahtuma on esimerkiksi aattoseurat juhlien avausperjantaina. Se on maksuton tapahtuma, körttipeltoon saa kukin kylvää halunsa ja sen hetkisen maksukyvyn mukaan. Sitä vastoin esimerkiksi herättäjäjuhlasivustolla jo mainostettu ( tai oikeammin: tiedotettu ) ja siis juhlien yhteydessä oleva Heinimäki-show on maksullinen tapahtuma. Tuolla Heinimäki & co varmistavat ainakin sen, että tiskiin ei tule kovin montaa paidannappia. :kahvi: