Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Pirska - 03.07.11 - klo:09:46
-
Eilen illalla iltauutisissa oli ihan lyhyt maininta Suviseuroista, kuvassa näytettiin valtavaa seura-aluetta ilmasta kuvattuna ja mainittiin, että paikalla on noin 80 000 henkeä. Sitten nopeasti seuraavaan aiheeseen ja se on siinä.
Ensimmäisenä heräsi ärtymys, että mitäpä se mediaa kiinnostaa, kun tuommoinen tavaton määrä ihmisiä on liikkeellä, liikenne sujuu joustavasti ja poliiseillakaan ei ole mitenkään kiireellistä tehtävää paikalla. Sitten ajattelin, että voihan se olla, että juhlista olisi haluttu kertoa muutakin, mutta Srk:n johto ei suostunut siihen. Voi vain kuvitella, että mediaa olisi tietysti kiinnostanut vain ja ainoastaan pedofiiliasiat ja niiden salailu.
Harmittaa kaikkien fiksujen heikäläisten seuravieraiden puolesta, että heidän juhlat jäivät lähes huomiotta.
Tietysti tässä on omakin lehmä ojassa. Kiinnostaako Herättäjäjuhlat mediaa ja pääsevätkö juhlat television uutisiin? Jos pääsevät, niin onko mitään uutisarvoa sillä, että (mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, niin) huolimatta sangen suuresta väkimäärästä kaikki sujuu rauhallisesti, ystävät tapaavat toisiaan, Siionin virsiä veisataan voimallisesti, paikalla on mm. Herännäisnuorten kuoro, Aholansaari-Sinfonietta, puhujina myös nuoria, mm Sanneli ja Mies valaan vatsasta. Eikö tämmöisillä asioilla ole uutisarvoa? Voimmeko me millään tavalla vaikuttaa tämmöisiin asioihin?
-
Hyvin sujuvilla asioilla on harvoin uutisarvoa, median kannalta olisi parempi jos olisi jokin skandaali tai ristiriita. Tai näin ainakin mediassa näytetään uskottavan.
-
Hyvin sujuvilla asioilla on harvoin uutisarvoa, median kannalta olisi parempi jos olisi jokin skandaali tai ristiriita. Tai näin ainakin mediassa näytetään uskottavan.
Näin on.
Valtakunnan suurimman lehden Helsingin Sanomien päätoimittaja on taustaltaan lestadiolainen (ei varmaankaan Rauhanyhdistyksen jäsen) eli professori Juha Pentikäisen poika. Kulttuuritoimituksessa on myös körttitaustaisia toimittajia ja Espoon juhlat olivat todella suurella. Televisiossa ja printtimediassa tällaiset juhlat ovat paikallistoimituksen heiniä. Millä heidät saa innostumaan ja heidän jutut läpi valtakunnallisesti on hyvä kysymys, jota tosin helpottaa tämän ajankohdan juttupula (käytimme sitä aikoinaan töissä hyväksemme). Ainoa juttuotsikko, joka voisi ylittää valtakunnallisen uutiskynnyksen on "homoja ja naispappeja ei tuomittu juhlilla", muilla ei ole valtakunnallista arvoa. Lestadiolaisten tämänkertaista näkyvyyttä mediassa ovat lisänneet yhteisön skandaalit.
Tässä viikonvaihteessa on myös Kansanlähetyksen ja Evankelisten juhlat, mutta niistä ei ole ollut sanaakaan.
-
Keskustelimme aiheesta kotiin ajellessamme. Laskeskelin että jos Herättäjäjuhlilla on 30.000 vierasta se on paljon useammista ruokakunnista kuin Suviseuroissa, joissa perhekunnat ovat suuria.
-
Keskustelimme aiheesta kotiin ajellessamme. Laskeskelin että jos Herättäjäjuhlilla on 30.000 vierasta se on paljon useammista ruokakunnista kuin Suviseuroissa, joissa perhekunnat ovat suuria.
Joku viisas laski, että Suviseuroissa ja Herättäjäjuhlilla on yhtä monta aikuista. Pitänee melkein paikkansa.
-
Päivän netti HS:ssä oli juttu Suviseuroista, joka oli otsikoitu "Naiset eivät vieläkään päässeet vanhoillislestadiolaisten johtoon "
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Naiset+eiv%C3%A4t+viel%C3%A4k%C3%A4%C3%A4n+p%C3%A4%C3%A4sseet+vanhoillislestadiolaisten+johtoon/1135267512033
-
Keskustelimme aiheesta kotiin ajellessamme. Laskeskelin että jos Herättäjäjuhlilla on 30.000 vierasta se on paljon useammista ruokakunnista kuin Suviseuroissa, joissa perhekunnat ovat suuria.
Enpä ole huomannutkaan laskea sitä noin. Tottahan tuo pitää paikkansa, vaikka miten päin laskisi.
-
Minun mielestä on pelkästään hyvä että herätysliikkeiden, näiden teollisten aivopesimöiden asioista uutisoidaan kriittisesti. Eivät ne mitään "yhteiskunnan pelastajia" ole vaikka niin kuvittelevatkin.
-
Minun mielestä on pelkästään hyvä että herätysliikkeiden, näiden teollisten aivopesimöiden asioista uutisoidaan kriittisesti. Eivät ne mitään "yhteiskunnan pelastajia" ole vaikka niin kuvittelevatkin.
Sanoppa, Jampe, ihan lonkalta, mitkä puljut "pelastavat yhteiskuntaa" enemmän kuin herätysliikkeet.
-
Sitten ajattelin, että voihan se olla, että juhlista olisi haluttu kertoa muutakin, mutta Srk:n johto ei suostunut siihen. Voi vain kuvitella, että mediaa olisi tietysti kiinnostanut vain ja ainoastaan pedofiiliasiat ja niiden salailu.
Jos jokin lehti haluaisi tehdä jutun suviseuroista, mutta SRK:n johto kieltäytyisi haastattelusta, niin siitähän vasta makean jutun saisi. Viittaan kohuun Linnanmäen kesätyöntekijöistä.
Syynä on pikemminkin se, että toimittajat eivät tunne asiaa eivätkä osaa tehdä juttua uskontoon liittyvistä asioista, ellei kyseessä ole jokin väärinkäytös tai seksuaalietiikkaan tavalla tai toisella liittyvä aihe.
Esimerkiksi lestadiolaisuudesta voisi penkoa vähän sitä, millaiseksi se kokee asemansa luterilaisessa kirkossa ja miten suhtaudutaan liikkeen ulkopuolisiin esim. ehtoollisenjaossa. Eikö meidän foorumillakin siitä ollut puhetta? Herännäisyydestäkin löytyisi varmasti monenlaista kiinnostavaa, niin kriittistä kuin myönteistäkin. Kansanlähetys, evankelinen liike, rukoilevaiset, kaikki ovat olleet viime vuosina esillä lehdistössä. Kyllä niistä juttua saisi aikaan. Näppärällä toimittajalla olisi tietysti eri herätysliikkeissä vinkkiverkosto, joka neuvoisi sopivia kysymyksiä naapuriliikettä käsittelevään juttuun... Näinhän tekevät politiikan toimittajatkin.
Mt
-
Elleivät toimittajat tunne uskontoon liittyviä asioita, niin eikö heidän pitäisi ottaa selvää niistä.
-
Elleivät toimittajat tunne uskontoon liittyviä asioita, niin eikö heidän pitäisi ottaa selvää niistä.
Urheilutoimittajana totean, että koko maailmaa ei voi hallita. Uskonnolliset asiat saattavat ikään kuin lipua käsistä. Henkilökohtaisesti mainitsen silti, että h-juhlilta olen kirjoittanut muustakin kuin vesisateesta ja myytyjen ruoka-annosten määrästä.
Pikkuisen pääsee johonkin kun muistaa, että kaikki on vertausta. Jeesus oli mestari vertaamaan.
-
Sanoppa, Jampe, ihan lonkalta, mitkä puljut "pelastavat yhteiskuntaa" enemmän kuin herätysliikkeet.
No, esim. vaikka poliisi tai terveydenhoitopulju.
-
No, esim. vaikka poliisi tai terveydenhoitopulju.
Joku baariajattelija sanoi jo vuosia sitten, että osa poliiseista on rosvoja, osa rosvoista poliiseja. Tiedä tuota sitten, mutta mieleen tuo jäi!? :icon_eek: :icon_eek: :icon_eek:
-
Pikkuisen pääsee johonkin kun muistaa, että kaikki on vertausta. Jeesus oli mestari vertaamaan.
Minusta tässä on jotain asian ytimestä.
-
Elleivät toimittajat tunne uskontoon liittyviä asioita, niin eikö heidän pitäisi ottaa selvää niistä.
No nyt kyllä oon pilkun päälle samaa mieltä. Minäminäminä... >:( hi-ko-an toisinaan kun luen tai kuuntelen jotain. Usein olen ajatellut, että kun lopun perin selvän ottaminen , jos ei ajattele kuuluvaksi yleissivistykseen, olisi vielä suhteellisen helppoa. Nyt pitäisi muistaa tietty esimerkki mutten minä muista. Joku ilmiöiden täydellinen väärinymmärtäminen, silmitön yhteenniputtaminen saa minut joskus :068: .
Se harmittaa siksi, että asia ei ole yhdentekevä!! Maailman tärkein... siksi tarttis...
-
teollisten aivopesimöiden
:repee2:
Ihana termi. Siirrän kotikäyttöön muualle.
-
http://www.youtube.com/watch?v=uCGgipmN3Zg
-
Elleivät toimittajat tunne uskontoon liittyviä asioita, niin eikö heidän pitäisi ottaa selvää niistä.
Sanomalehden toimittajan työpäivä lienee niin kiireinen, että erikoisaloihin perehtyminen jää oman harrastuksen varaan. Jos joku toimittaja kysyisi, miten voisi perehtyä Suomen kristilliseen elämään, mitä vastaisin? Patenttivastausta ei löydy.
Olen viime vuosina koettanut ottaa haltuun edes pinnallisesti paria erikoisalaa, joihin minulla ei ole käytännön kosketusta. Alat ovat maatalous ja vesistöjen laatukysymykset. Ei ole helppoa, eikä käy nopeasti! Maa- ja metsätalouden alalla on sentään tarjolla useita laadukkaita ammattilehtiä (eilisen tilauksen jälkeen niitä tulee kolme) sekä vuotuisia tapahtumia, vesistökysymyksissä jelppii kaveri. Mutta ei ole helppoa, kun yleisten kirjastojen apukin on varsin ohutta.
Uskonnollisen elämän alalla ei ole kattavaa erikoislehteä - Kotimaakin keskittyy luterilaiseen kirkkoon. Nykykoulun uskonnonopetuksen antamaa perustietoa en tunne, oletettavasti se on parempi kuin 60-luvulla. Kuten jo todettiin, suomalaisia lehtiä seuraamalla ei saa malleja eri käsittelytavoista. Pitäisi lukea eurooppalaisia lehtiä, ainakin saksalaisissa sanomalehdissä uskonnollisia aiheita käsitellään mielestäni enemmän kuin meillä.
Kun aika monelta uskonnoista vieraantuneelta toimittajalta näyttää olevan peruskäsitteetkin hukassa, tarvittaisin jonkinlainen johdatus kristilliseen teologiaan, uskonnonpsykologiaan ja uskontososiologiaan. Arvelen, että 500-1000 sivua suomenkielistä tekstiä riittäisi. Aikuiskatekismus olisi hyvä lähtökohta ja käsikirja, mutta sellaista ei ole myynnissä - suomeksi. Saksalaisilla on, Evangelischer Erwachsenenkatechismus (http://www.velkd.de/1012.php), 1000 sivua...
Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisia neuvoja te muut antaisitte.
Mt
-
Herättäjäjuhlille tulevaa toimittajaa neuvoisin seuraavasti:
Pidä silmät ja korvat auki ja tee havaintoja ympäristöstä. Haastattele Herättäjäyhdistyksen työntekijöitä, seurapuhujia ja seuraväkeä. Kysy, mitä he haluaisivat kertoa Herättäjäjuhlista. Älä tee kauhean johdattelevia kysymyksiä vaan ole avoin sille, mitä haastateltavat haluavat kertoa.
Vaikka jutusta näyttäisi tulevan semmoinen, että Malmivaarojen, Aku Rätyn ym. ei tarvitsisi pyöriä haudoissaan eikä körttiläisten valtaenemmistön tarvitsisi hävetä silmiään päästään, niin julkaise silti se, mitä sait irti.
Tämä ei vaatine liikaa aikaa kiireiseltäkään toimittajalta.
-
Herättäjäjuhlille tulevaa toimittajaa neuvoisin seuraavasti:
Pidä silmät ja korvat auki ja tee havaintoja ympäristöstä. Haastattele Herättäjäyhdistyksen työntekijöitä, seurapuhujia ja seuraväkeä. Kysy, mitä he haluaisivat kertoa Herättäjäjuhlista. Älä tee kauhean johdattelevia kysymyksiä vaan ole avoin sille, mitä haastateltavat haluavat kertoa.
Vaikka jutusta näyttäisi tulevan semmoinen, että Malmivaarojen, Aku Rätyn ym. ei tarvitsisi pyöriä haudoissaan eikä körttiläisten valtaenemmistön tarvitsisi hävetä silmiään päästään, niin julkaise silti se, mitä sait irti.
Tämä ei vaatine liikaa aikaa kiireiseltäkään toimittajalta.
:kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: ( Kahvien alla Kalistaja ) :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi:
Herättäjäjuhlat ovat aina monien asioiden summa: niissä elää eilinen, tänäinen ja tuleva! Jos tuo kolmiyhteys ( ett ) näkyy lehddessä X, niin siinä sitä on. Jutun on samanaikaisesti oltava antava niin asiantuntijoille ( osa körttifoorumisteista tuota on ) ja niin sanotulle suurelle lehteä lukevalle yleisölle
-
Olen joutunu selittämään muutamille psykoanalyytikoille joilta on käsitteet sekaisin tai puuttuvat, kaikkien kohdalla näin ei ole, ja sanoisin että kysy minulta minä kerron... :repee: :repee: :repee:
Perussekasotkut ovat useimmiten nämä:
- Jokainen hiemankin aktiivisempi kristitty on fundamentalisti / Päivi Räsäsen kopio
- Teologinen tiedekunta on fundamentalistikristittyjen hartaudenharjoituspaikka
Olen selittänyt, mitä on fundamentalismi, ja sanonut että se on oikeastaan yläkäsite. Jos itse luet Freudin Koottuja niin että joka sana on totta, olet vetänyt itsesi umpisolmuun. Toimii hyvin.
Olen selittänyt mitä teologiatieteet ovat.
Mt, voiko toimittajalle esittää vastakysymyksen, jotta pääsee jyälle siitä mitä hän jo tietää/ mitä juuri nyt pyörittelee mielessään? Ja keskittyä sitten toteamalla, esim. että juhlilla joilla nyt vierailette, ei painoteta tuota kysymystä vaan etc? Ei silti, Pirska vastasi kyllä hyvin.
...................................................
Yksi yritti tehdä juttua "kirjan aihepiiristä" kun puhe oli Bonhoefferista ja olin siitä pusertanut kirjan, huonon vielä. Ei silti. Vaikka kuinka kampesin vastauksia pois itsestäni liki neljä tuntia, oli juttu tehtykin minusta, Bonhoefferista siinä ei ollut riviäkään. Minusta oli leivottu kahden vastauksen perusteella koko sivun mittainen tarina , ja minun uskostani. Kielsin julkaisemisen kokonaan, se olisi näet pitänyt kirjoittaa kokonaan uusiksi. Nehän saa luettavakseen, ja tällöin voi yrittää korjata lipsahduksia.
.....................................................
Ymmärrän vaikeudet, minun mielestäni nämä vain kuuluvat yleissivistykseen, eivät erityistietouteen. itse en osaisi suin päin vetäistä tarinaa vaikka nyt lapamadon elämänkaaresta - ei olisi toimittajaksi minusta, vaikka se olisi kivaa, luulen, mutta ajattelen peruskysymysten linjalla Vähä Katekismuksen usein jo riittävän, sillä tiedot ovat alle senkin usein, samoin opastuksen haastatella jotakin ortodoksi-isää, Kuopion piispaa itse ehdottaisin (ent. isä Arseni)
-
Elleivät toimittajat tunne uskontoon liittyviä asioita, niin eikö heidän pitäisi ottaa selvää niistä.
Tunnen satoja ja taas satoja ja vielä kerran satoja toimittaja. Hyvin monet heistä ovat tosi kyvykkäitä, nopeaälyisiä ja syntymäuteliaita ihmisiä, jotka pystyvät tekemään kelvollista tekstiä alalta kuin alalta, ja usein pikavauhtia, äkkihälytyksen jälkeen. Tuota eivät aamukaffipöydän ääressä äimistelevät arvostelijat aina tajua: on eri asia päkistää jotain vaikkapa omaan harrastukseen liitttyvää tekstiä päiväkausia kuin holauttaa riittävän kelvollinen parin tuhannen merkin lehtiteksti puolessa tunnissa ja alle tuon!
Uskonnolliset asiat ovat vain pieni siivu kaikessa mitä yhteiskunnassa on. Elleivät ne sitten jollakin meistä liity koko elämään, tavalla tai toisella. Eikä uskonnollista asioista ole välttämättä kovin helppo kirjoittaa - moni pappikaan ei osaa. Ei muuta kuin Kristuksen varaan. Kyllä se siitä. :kahvi: :001: :002:
-
Tunnen satoja ja taas satoja ja vielä kerran satoja toimittaja. Hyvin monet heistä ovat tosi kyvykkäitä, nopeaälyisiä ja syntymäuteliaita ihmisiä, jotka pystyvät tekemään kelvollista tekstiä alalta kuin alalta, ja usein pikavauhtia, äkkihälytyksen jälkeen. Tuota eivät aamukaffipöydän ääressä äimistelevät arvostelijat aina tajua: on eri asia päkistää jotain vaikkapa omaan harrastukseen liitttyvää tekstiä päiväkausia kuin holauttaa riittävän kelvollinen parin tuhannen merkin lehtiteksti puolessa tunnissa ja alle tuon!
Uskonnolliset asiat ovat vain pieni siivu kaikessa mitä yhteiskunnassa on. Elleivät ne sitten jollakin meistä liity koko elämään, tavalla tai toisella. Eikä uskonnollista asioista ole välttämättä kovin helppo kirjoittaa - moni pappikaan ei osaa. Ei muuta kuin Kristuksen varaan. Kyllä se siitä. :kahvi: :001: :002:
Kyllä, tämän jaan kanssa. Pitäisi olla tolkuton tietämys mitä ihmeellisimmistä asioista. Mutta jos nyt saisin valita ammatin niin haluisin toimittajaksi. No - kuukausi sitten halusin artesaaniksi joka veistää puuta. Siskon ja minun päähänpinttymä: "Jotain jota tehdä käsillään"
-
Jos joku toimittaja kysyisi, miten voisi perehtyä Suomen kristilliseen elämään, mitä vastaisin?
Aluksi voisi mennä vaikkapa sivulle http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Etusivu
ja katsoa siellä annettuja linkkejä. Joku ei ehkä pidä objektiivisena mitään tekstiä, mitä evl.kirkko on ollut itse tuottamassa, mutta toimittajat ymmärtänevät lähdekritiikin.
Jos uskontoja ja kirkkoja pidettäisiin tärkeinä, niin toimittajat perehtyisivät niihin.
-
Varmaan monelta väärinkäsitykseltä voitaisiin välttyä, jos haastateltavat todella näkisivät, mitä heistä kirjoitetaan. Annoin kerran palautetta yhdelle haastatellulle. Hän sanoi, että toimittaja oli hyvin ovelasti kysynyt (koko ajan mielessään olleen) kysymyksen ihan lopussa hyvin nopeasti. Siitä hän oli sitten värkännyt tietysti otsikon juttuunsa ja valitettavasti tämä otsikko ei vastannut lainkaan haastatellun mielipidettä.
Uskon kyllä, että on varmaan todella vaikeaa tehdä juttuja aiheesta kuin aiheesta ja tehdä se vielä nopeasti ja niin, että ulkopuolisetkin kiinnostuisivat. Minä uskon, että varmaan aivan perinteisessä herännäisyydessä on kovastikin semmoisia elementtejä, joista suuri yleisökin voisi kiinnostua. Tiedä vaikka tulisivat juhlillekin ja alkaisivat jäseneksi ja tilaisivat Hengellisen Kuukauslehden.
Kun meillä Suomessa tasa-arvon nimissä vaaditaan milloin mitäkin, niin voitaisiinhan vaatia semmoistakin, että lehdistössä, radiossa ja televisiossa pitäisi työskennellä määrätty prosentti kristilliset arvot omaavia ja asiaa tuntevia ihmisiä. Ei tarvitsisi mt:n ja Kalistajan olla harvinaisia poikkeuksia ammattikunnassaan.
-
Varmaan monelta väärinkäsitykseltä voitaisiin välttyä, jos haastateltavat todella näkisivät, mitä heistä kirjoitetaan. Annoin kerran palautetta yhdelle haastatellulle. Hän sanoi, että toimittaja oli hyvin ovelasti kysynyt (koko ajan mielessään olleen) kysymyksen ihan lopussa hyvin nopeasti. Siitä hän oli sitten värkännyt tietysti otsikon juttuunsa ja valitettavasti tämä otsikko ei vastannut lainkaan haastatellun mielipidettä.
Uskon kyllä, että on varmaan todella vaikeaa tehdä juttuja aiheesta kuin aiheesta ja tehdä se vielä nopeasti ja niin, että ulkopuolisetkin kiinnostuisivat. Minä uskon, että varmaan aivan perinteisessä herännäisyydessä on kovastikin semmoisia elementtejä, joista suuri yleisökin voisi kiinnostua. Tiedä vaikka tulisivat juhlillekin ja alkaisivat jäseneksi ja tilaisivat Hengellisen Kuukauslehden.
Kun meillä Suomessa tasa-arvon nimissä vaaditaan milloin mitäkin, niin voitaisiinhan vaatia semmoistakin, että lehdistössä, radiossa ja televisiossa pitäisi työskennellä määrätty prosentti kristilliset arvot omaavia ja asiaa tuntevia ihmisiä. Ei tarvitsisi mt:n ja Kalistajan olla harvinaisia poikkeuksia ammattikunnassaan.
Toimittaja ei laadi otsikoita, vaan ne laatii toimitussihteeri.
-
Tila ratkaisee otsikon: eilistä purjehdusotsikkoani ei sen saanut taho ollut muuttanut. Sihteerit haluavat valmista ja idea on, että otsikossa ( ja ingressissä) on jo olennainen: otsikon pitää myös sopia ja soida, vaikkapa näin: Tuusulassa sataa taas!
tai: Räntää rätkii Rääkkylässä! :002:
tai: Hyvin kävi Hyvinkäällä!
tai: Asell soitti serenadin kuubalaisella!
Jälkimmäisen otsikon tein kun parlamentaarikkonakin tutuksi tullut Marko Asell nakkasi upealla ( muistaakseni käsivarsiheitolla ) heitolla kuubalaisen olympiavoittajan molskin pintaan Vantaan kansainvälisessä painicupissa vuonna 1996! :kahvi:
-
Mutta mihin tällaisella julkisuudenkipeydellä ja massakokouksilla sitten oikein pyritään? Suurta yleisöä tuskin kiinnostaa ikävän näköiset vanhat ihmiset ja virrenveisuu. Suurta yleisöä ei myöskään kiinnosta uskonto. Jos kiinnostaisi, he täyttäisivät sunnuntaisin kirkot.
Mitä jää siis jäljelle? Miksi suuri yleisö pitäisi pakottaa kuulemaan asiasta joka heitä itseään ei kiinnosta?
-
Mutta mihin tällaisella julkisuudenkipeydellä ja massakokouksilla sitten oikein pyritään? Suurta yleisöä tuskin kiinnostaa ikävän näköiset vanhat ihmiset ja virrenveisuu. Suurta yleisöä ei myöskään kiinnosta uskonto. Jos kiinnostaisi, he täyttäisivät sunnuntaisin kirkot.
Mitä jää siis jäljelle? Miksi suuri yleisö pitäisi pakottaa kuulemaan asiasta joka heitä itseään ei kiinnosta?
Olen minäkin pakotettu selaamaan lehdestä ja kuuntelemaan televisiosta urheilukilpailut, jotka minua eivät pätkääkään kiinnosta. Ne ne vasta julkisuudenkipeitä massakokouksia ovatkin. Typerät Lahden douppinokkiot jauhavat vielä oikeudessa noita vuosikymmenen takaisia töppäilyjään ja valhetelevat suut ja silmät täyteen omia sepustuksiaan. Luulen, että en ole ainoa, joka pärjäisi oikein hyvin, vaikka yhtään urheilukilpailua ei nähtäisi eikä kuultaisi missään.
-
Olen minäkin pakotettu selaamaan lehdestä ja kuuntelemaan televisiosta urheilukilpailut, jotka minua eivät pätkääkään kiinnosta. Ne ne vasta julkisuudenkipeitä massakokouksia ovatkin. Typerät Lahden douppinokkiot jauhavat vielä oikeudessa noita vuosikymmenen takaisia töppäilyjään ja valhetelevat suut ja silmät täyteen omia sepustuksiaan. Luulen, että en ole ainoa, joka pärjäisi oikein hyvin, vaikka yhtään urheilukilpailua ei nähtäisi eikä kuultaisi missään.
Minä hyppään yleensä urheilusivut yli ja käännän kanavaa urheiluruudun ajaksi. Erityisesti ellottaa jääkiekko, jalkapallo ja muut euforia-massahysteria-lajit ja idioottomainen "Poika saunoo" hoilaaminen. Jos saisin päättää, moisia hurmahenkiä lyötäisiin ja hyppöötettäisiin tämän tästä niin kauan että järkikulta palajaa takaisin päähän. Niinkuin ennenvanhaan hulluja lyötiin ja hyppöötettiin, niin samalla lailla! Raamattu tosin sanoo että "Survo hullua huhmaressa, ei hänen hulluutensa hänestä erkane!"
Eli tästä ollaan kyllä harvinaisen sammoo mieltä. Harmittaa kun moisesta skeidasta pitää vielä maksaakin esim. tv-luvan yhteydessä. Tilalle hyviä dokumentteja ja ajankohtaisohjelmia.
No sellainen tarkennus, että kamppailulajeista pidän joten paini, eritoten nyrkkeily (itsekin harrastanut) ja muut vastaavat saisi olla. Samaten purjehdus.
-
Esimerkki tekstistä, ja vielä helgellisestä tekstistä joka on korkeatasoista . Toimittaja Janne Villa on alan mies ja Pauli Annala on ajattelija Jumalan armosta:
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2010/2010-02-25/teemat/Mystikko-on-realisti
Vantaan Pyhän Laurin kirkkolehdestä 2010. Teksti on pitkä mutta lukemisen arvoinen.
-
Mutta mihin tällaisella julkisuudenkipeydellä ja massakokouksilla sitten oikein pyritään? Suurta yleisöä tuskin kiinnostaa ikävän näköiset vanhat ihmiset ja virrenveisuu. Suurta yleisöä ei myöskään kiinnosta uskonto. Jos kiinnostaisi, he täyttäisivät sunnuntaisin kirkot.
Mitä jää siis jäljelle? Miksi suuri yleisö pitäisi pakottaa kuulemaan asiasta joka heitä itseään ei kiinnosta?
Hyvä lehtijuttu vastaa myös kysymykseen: miksi? On kiinnostavaa, miksi jotkut ihmiset tekevät jotain, kuten kokoontuvat säännöllisesti jonkin teeman ympärillä, oli kyseessä sitten pitkänmatkan hiihto tai hengellinen tilaisuus. Harva asia yhteiskunnassa on sinänsä kiinnostava. Kiinnostavuus syntyy vaikkapa siitä, kun joku osoittaa rakenteita, vaikutusverkostoja, kehityssuuntia ja yhteyksiä. Hyvä ja asiaansa paneutunut kirjoittaja saa aiheesta kuin aiheesta mielenkiintoisen. Kriketistä en tiedä mitään, mutta Neville Cardusin krikettijuttuja taisin joskus mielihyvin lueskella - löysin ne sitä kautta, että Sir Neville oli myös huomattava musiikkikriitikko.
Erikoisalaa käsittelevän jutun voi kirjoittaa myös niin, että sen juonta ja draamaa pystyy seuraamaan, vaikka ei tunne esim. alan erikoisterminologiaa. Tämän opin, kun aikoinaan luin huippuluokan kirjoittajien elektroniikkasuunnitteluun liittyviä juttuja.
Mt
-
Sarianne Kelton kolumni hengellisestä terrorismista: http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/hengellista-terrorismia-1.1032717
-
http://www.youtube.com/watch?v=OFkeKKszXTw&feature=youtu.be :icon_lol:
-
Olen aikonut kirjoittaa jo monena päivänä vanhoillislestadiolaisten media-asioista. Kun taannoin uutisoitiin liikkeessä olevasta pedofiliaongelmasta, niin nyt vanhoillislestadiolaisen liikkeen johto on ilmeisesti nuipahtanut ja liike osoittaa lapsellisesti mieltään boikotoimalla Kaleva-lehteä joka on asiasta uutisoinut. Ilkassa ja Pohjalaisessa oli siitä juttu tänään. Liike näyttäisi olevan sitä mieltä ettei sen piirissä olevista lastenraiskauksista saisi uutisoida, saati puhua ääneen. Pitkäänhän niitä onkin jo salailtu ja pidetty hyshys-linjaa mutta media ei anna armoa vaan kun jokin asia vuotaa julkisuuteen, se on sitten menoa.
Itse pidän ko. liikettä kaikkein vaarallisimpana paikkana ihmisen mielenterveydelle ja itsemääräämisoikeudelle.
Vanhoillislestadiolaiset tietenkin kieltävät tapansa mukaan kaiken, mm. boikotoimisen, henkisen alistamisen jne. siitäkin huolimatta että juuri tämä liike on kautta historiansa erottunut muista lestadiolaisryhmistä sillä että sen piiristä tulee paljon uskonnon uhreja ja muita siipirikkoja. Esim. naisen asema pelkkänä synnyttäjänä on pöyristyttävä, vaikka äidit väsyvät taakkojensa alle ja unelmat omasta urasta valuu hiekkaan yms. Liike kyllä yrittää kieltää tämän kaiken esittelemällä muutamia harvoja kellokkaita superihmisiä jotka ovat luoneet akateemisen uran ja "siinä sivussa" pyöräyttäneet 10 lasta. Valtaosa elää kuitenkin toisenlaisessa todellisuudessa josta liikkeen johdossa olevat miehet ovat erkaantuneet kauas. Naisen osa lestadiolaisuudessa ei ole kadehdittava. Eipä kyllä miehenkään osa ole kadehdittava.
Moiset liikkeet pitäisi lailla kieltää. Se "hyvä" mitä siellä on, on määrältään siihen pahaan nähden mitä siellä on, niin pieni ja olematon että sen takia vl-liikettä ei pitäisi suojella ja hyssytellä ihmisoikeusloukkauksia. Perinteisesti he ovat hoitaneet kättä heiluttamalla tällaiset syntien sovittamiset eikä vakavista asioista kuten lapsiin sekaantumisesta ole tultu julkisuuteen vaikka niistä on liikkeen sisällä tiedetty, ainakin jotkut ovat varmuudella tienneet. Kehtasivat vielä puolustella ja vähätellä asiaa silläkin että liikkeen ulkopuolella tuota harrastetaan enemmän eli ainoa viesti tuolta omahyväiseltä liikkeeltä on ollut ylimielisyyden osoittaminen ja ilmiselvä katumattomuus: "olkaa te hiljaa, te olette meitä huonompia ihmisiä!"
Luulisi että oltaisiin pahoillaan ja yritettäisiin tehdä asioille jotain. Niin normaalit yhteisöt varmaankin tekisivätkin mutta tämä liikepä ei! Se tiuskii, boikotoi ja vähättelee tapahtuneita. Voin vain kuvitella niiden perheiden ja lasten tuskaa jotka ovat joutuneet uhreiksi, kun he katselevat miten liike "hoitaa" näitä ongelmia pois päiväjärjestyksestä. Nämä "ainoat oikeat jumalanlapset" tuntuvat olevan niin paljon ylempänä kaikkia muita ihmisiä ja yleistä oikeustajua että tokkopa meillä tavallisilla syntisillä ja kuolevaisilla on riittävästi ymmärrystäkään sanoa mitään mihinkään. Nuo puolustuskyvyttömät lapset vain säälittää ja suututtaa se henki joka liikkeessä on että asioita hyssytellään.
-
Täytyy tunnustaa, että olen paljolti samaa mieltä edellisen puhujan kanssa. Täytyy tietysti yrittää mainita vanskuista fiksusti, mutta kieltämättä välillä keittää, kun ajattelee juuri noita em.asioita. Tunnen heikäläisiä todella fiksuja tyyppejä ja tekisi mieli sanoa heille, että antakaa piupaut niille fariseuksille, jotka punovat teille raskaita taakkoja. Hullulle tuntuu, että toisten pitää noudattaa näitä "isien perinnäissääntöjä" henkensä kaupalla ja vanhat pierut jatkavat samaa rataa.
Kun vertaa viime viikonlopun puheita radiosta tämäniltaisiin, niin onpa ero kuin yöllä ja päivällä meikäläisten hyväksi. Kiitos mieluummin körttipastillin pituinen puhe kuin 45 minuuttia sanoja peräkkäin.
-
Eilen illalla iltauutisissa oli ihan lyhyt maininta Suviseuroista, kuvassa näytettiin valtavaa seura-aluetta ilmasta kuvattuna ja mainittiin, että paikalla on noin 80 000 henkeä. Sitten nopeasti seuraavaan aiheeseen ja se on siinä.
...
Tietysti tässä on omakin lehmä ojassa. Kiinnostaako Herättäjäjuhlat mediaa ja pääsevätkö juhlat television uutisiin?
Yle txt-tv uutisoi juhlat asiallisesti pe-iltana Kotimaan uutisissa, valitettavasti en hoksannut ottaa talteen sivua.
Ilkassa oli hyvä kirjoitus ke:na siitä mitä juhlat ja herännäisyys ovat. En ole vielä lukenut juhlien aikaisia kirjoituksia.
-
Ylen kuuluttaja kutsui lauantain päiväseuroja jumalanpalvelukseksi. Yritimme soittaa ohjelmapäivystykseen, jotta se korjattaisiin, mutta se ei kesken kotimatkaa onnistunut. Niinpä kuuluttaja sanoi niin lähetyksen päätteeksikin. Harmitti koko autollista.
-
Ylen kuuluttaja kutsui lauantain päiväseuroja jumalanpalvelukseksi. Yritimme soittaa ohjelmapäivystykseen, jotta se korjattaisiin, mutta se ei kesken kotimatkaa onnistunut. Niinpä kuuluttaja sanoi niin lähetyksen päätteeksikin. Harmitti koko autollista.
Totesimme autossa radiota kuunnellessa saman. Moko on tiedotuksen. Kuuluttaja ei valitse tekstejä.
-
Sattuuspa periantaille poutasää :icon_sunny: http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/jaakko-eleniuksen-muistoa-kunnioitetaan-peltoseuroilla-1.1035307
-
Sattuuspa periantaille poutasää :icon_sunny: http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/jaakko-eleniuksen-muistoa-kunnioitetaan-peltoseuroilla-1.1035307
Ilmatieteen laitos lupaa kivaa 20 asteen poutaa perjantaille http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Lapua
Harmi vaan etten ehdi paikalle.
-
Kiitos! Märiällä kelilla pelto ei oo parahimpia seurapaikkoja. Toivottavasti eivät pirä seuroja vakipaikalla, jonka naapurista puhkuu ilimoohin sikalan väkevät tuaksut. Itte kyllä oon jo tottunu tähän agraariympäristöhön, mutta fiininpi wäki voi karsastaa sen tuaksuja :003:.
-
Helsingin Sanomissa sunnuntaina 17. heinäkuuta 2011 juttua vanhoillislestadiolaisten ns. hoitokokouksista ja vähän muustakin. Tiukkoja he ovat jäsenilleen ja jäseniksi katsotuille samalla lailla kuin rikollisliigat. Seurasin nuorena kossina 1970-luvun Nivalassa lestadiolaisten vastaavanlaista menoa niin paljon kuin körtti-ihmisenä pystyin. Televisioratsioita ja itsemurhia Nivalassa tuolloin. Ankaruutta, käsittämätöntä ankaruutta - josta minäkin sain osan; Nivalan kirkossa puhumassa ollut vieraileva lestadiolaisrehtori suivaantui silloisesta(kin) pitkästä tukastani.
Hesarin juttu nyt ( 17. 7. 2011 ) on sivulla A 6, ja sen otsikko: "Painostusta, uhkailua ja kiristämistä" :kahvi: :icon_eek:
-
Harmitti koko autollista.
Meidän koko bussillista harmitti myös; ei kuultu kylläkään kuulutusvirhettä kun ei kuultu mitään muutakaan. Bussikuski ei sinnikkäästä yrityksestä huolimatta saanut yleykköstä kuulumaan ollenkaan. Masiina oli jotenkin oudosti säädetty vain tietyille (viihde)kanaville.
-
Helsingin Sanomissa sunnuntaina 17. heinäkuuta 2011 juttua vanhoillislestadiolaisten ns. hoitokokouksista ja vähän muustakin. Tiukkoja he ovat jäsenilleen ja jäseniksi katsotuille samalla lailla kuin rikollisliigat. Seurasin nuorena kossina 1970-luvun Nivalassa lestadiolaisten vastaavanlaista menoa niin paljon kuin körtti-ihmisenä pystyin. Televisioratsioita ja itsemurhia Nivalassa tuolloin. Ankaruutta, käsittämätöntä ankaruutta - josta minäkin sain osan; Nivalan kirkossa puhumassa ollut vieraileva lestadiolaisrehtori suivaantui silloisesta(kin) pitkästä tukastani.
Hesarin juttu nyt ( 17. 7. 2011 ) on sivulla A 6, ja sen otsikko: "Painostusta, uhkailua ja kiristämistä" :kahvi: :icon_eek:
Ennakoituu niin, että vanhoillislestadiolaisuus vuonna 2020 on tyystin toisenlaista kuin mitä vanhoillislestadiolaisuus vaikkapa ajanjaksona 1960 - 2012! :icon_wink.
-
Helsingin Sanomissa sunnuntaina 17. heinäkuuta 2011 juttua vanhoillislestadiolaisten ns. hoitokokouksista ja vähän muustakin. Tiukkoja he ovat jäsenilleen ja jäseniksi katsotuille samalla lailla kuin rikollisliigat. Seurasin nuorena kossina 1970-luvun Nivalassa lestadiolaisten vastaavanlaista menoa niin paljon kuin körtti-ihmisenä pystyin. Televisioratsioita ja itsemurhia Nivalassa tuolloin. Ankaruutta, käsittämätöntä ankaruutta - josta minäkin sain osan; Nivalan kirkossa puhumassa ollut vieraileva lestadiolaisrehtori suivaantui silloisesta(kin) pitkästä tukastani.
Hesarin juttu nyt ( 17. 7. 2011 ) on sivulla A 6, ja sen otsikko: "Painostusta, uhkailua ja kiristämistä" :kahvi: :icon_eek:
Ennakoituu niin, että vanhoillislestadiolaisuus vuonna 2020 on tyystin toisenlaista kuin mitä vanhoillislestadiolaisuus vaikkapa ajanjaksona 1960 - 2012! :icon_wink.
Helsingin Sanomissa sunnuntaina 17. heinäkuuta 2011 juttua vanhoillislestadiolaisten ns. hoitokokouksista ja vähän muustakin. Tiukkoja he ovat jäsenilleen ja jäseniksi katsotuille samalla lailla kuin rikollisliigat. Seurasin nuorena kossina 1970-luvun Nivalassa lestadiolaisten vastaavanlaista menoa niin paljon kuin körtti-ihmisenä pystyin. Televisioratsioita ja itsemurhia Nivalassa tuolloin. Ankaruutta, käsittämätöntä ankaruutta - josta minäkin sain osan; Nivalan kirkossa puhumassa ollut vieraileva lestadiolaisrehtori suivaantui silloisesta(kin) pitkästä tukastani.
Hesarin juttu nyt ( 17. 7. 2011 ) on sivulla A 6, ja sen otsikko: "Painostusta, uhkailua ja kiristämistä" :kahvi: :icon_eek
Ennakoituu niin, että vanhoillislestadiolaisuus vuonna 2020 on tyystin toisenlaista kuin mitä vanhoillislestadiolaisuus vaikkapa ajanjaksona 1960- 2012 ! :icon_wink:
-
Sanomalehden toimittajan työpäivä lienee niin kiireinen, että erikoisaloihin perehtyminen jää oman harrastuksen varaan. Jos joku toimittaja kysyisi, miten voisi perehtyä Suomen kristilliseen elämään, mitä vastaisin? Patenttivastausta ei löydy.
Uskonnollisen elämän alalla ei ole kattavaa erikoislehteä - Kotimaakin keskittyy luterilaiseen kirkkoon. Nykykoulun uskonnonopetuksen antamaa perustietoa en tunne, oletettavasti se on parempi kuin 60-luvulla. Kuten jo todettiin, suomalaisia lehtiä seuraamalla ei saa malleja eri käsittelytavoista. Pitäisi lukea eurooppalaisia lehtiä, ainakin saksalaisissa sanomalehdissä uskonnollisia aiheita käsitellään mielestäni enemmän kuin meillä.
Kun aika monelta uskonnoista vieraantuneelta toimittajalta näyttää olevan peruskäsitteetkin hukassa, tarvittaisin jonkinlainen johdatus kristilliseen teologiaan, uskonnonpsykologiaan ja uskontososiologiaan. Arvelen, että 500-1000 sivua suomenkielistä tekstiä riittäisi. Aikuiskatekismus olisi hyvä lähtökohta ja käsikirja, mutta sellaista ei ole myynnissä - suomeksi. Saksalaisilla on, Evangelischer Erwachsenenkatechismus (http://www.velkd.de/1012.php), 1000 sivua...
Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisia neuvoja te muut antaisitte.
Mt
esim rippikoulun joku kirja, tai joku lukion sopiva kurssikirja. Veikkaan, että harva toimittaja ehtisi lukemaan moista tuhannen sivun pläjäystä vaikka moinen varmaan hyvää tekisikin.
itselläki ollut mielessä, että kun yo-kirjoituksista jo 25v, niin tekisi hyvää kerrata monia asioita enemmän tai vähemmän selaamalla sopivia kirjoja. Lukiokirjat ovat sopivasti tiivistettyjä.
Kyllähän urheilustakin kirjoittavat tuntevat yleensä alan perustermit, joten muistakin asioista kirjoittavilta voisi odottaa samaa.
-
Mutta mihin tällaisella julkisuudenkipeydellä ja massakokouksilla sitten oikein pyritään? Suurta yleisöä tuskin kiinnostaa ikävän näköiset vanhat ihmiset ja virrenveisuu. Suurta yleisöä ei myöskään kiinnosta uskonto. Jos kiinnostaisi, he täyttäisivät sunnuntaisin kirkot.
Mitä jää siis jäljelle? Miksi suuri yleisö pitäisi pakottaa kuulemaan asiasta joka heitä itseään ei kiinnosta?
No vaikka siitä syystä, että tähän väitteeseenhän juuri vastakkaisesti näyttää kovasti siltä kuin suurta yleisöä kiinnostaisi uskonto, kun kerran siitä kokoontuvat kuulemaan... Tai arkisemmin: se nyt vain on tapahtuma joka vaikuttaa paljoon muuhun, liikenteestä lähtien.
Olen kyllä miettinyt tätä koska siitä asti kun minua haastateltiin tahdoin olla toimittaja. Kun kahden työlästyttävän tunnin kuluttua kävi ilmeiseksi etten minä suostu puhumaan itsestäni, olisi keskeyttänyt ja selittänyt: Minulta pyysi toimituskunta henkilöhaastattelua, käsitittekö e-mailimme "kirjan teemoista" toisin kuin me?
Sitten olisin voinut sanoa että menkää Herran rauhaan, sitä ei tipu, mutta tunnen monta jotka haluavat lehteen, ja olisin antanut muutaman puhelinnumeron... :repee2: :repee2: :repee2: Nyt piti jankuttaa tyhjää vielä kaksi tuntiua lisää...
Tulisi olla aina joku, joka vaikka pikalukee/jolta voi lyhyesti tarkastaa paikan päällä käsitteet jos jutulla on tavaton deadline. Siitä tulisi olla diili, kuten on Lehdistö - lääkärit - sopimus. Joku nimettynä, lehdistön edustajaa varten. Itse kai kysyisin: Hyvä, kiitos: nyt, lyhesti: Tämän kokosin. Plaaplaa plaa. Onko jokin seikka joka on täysin väärinymmärretty? Siis tasan kuin potilaiden kanssa tehdään. Arkista yhteispeliä.
-
Oulussa ilmestyvässä seurakuntien lehdessä Rauhan Tervehdyksessä oli monta artikkelia Herättäjä juhlista http://www.rauhantervehdys.fi/
Sivun oikeassa reunassa kuvan alla on linkki näköislehteen. Käykääpä lukemassa