Ai niinkö? Minulla ei lapsena ollut tammenterhoja muualla kuin Järvelän aseman puistossa . Puut olivat korkeita ja täytyi odottaa pudokkaita. Terhoista tehtiin kaulanauhoja, helmiä. Jos omisti kynsilakkaa saattoi maalata helmet punaisiksi. Värikkäistä kuvalehdistä leikattiin vinoja kaitaleita mitkä pyöritettiin sukkapuikon ympärillä puikuloiksi. Puikuloista tehtiin kirjava helminauha.
Afrikan naiset tekevät samantaisia Caring hands järjestölle.
Navettaleikkeihin tehtiin lehmät kuusenkävyistä, lampaat männynkävyistä ja ulpukan kukkapohjista tuki possut. Tikkuja jaloiksi niinkuin sanoit. Pikkukivistä laitettiin aitaukset
ja sammalkattoisia lääviä ja lampoloita rakenneltiin.
Kaikenlainen rikkimennyt taloustavara kelpasi hyvin leikkeihimme. Eikä tarvinnut niitäkään olla. Leskenlehdet ja muut suurilehtiset kasvit olivat lautasia. Voikukan revitty kukkasilppu milloin mitäkin syötävää. Lepän urvut makkaroita tai lihapullia jne.
Ja hauskaa oli.
