Kaksi luettua kirjaa saavat arvonsa historiassa

[1944]

Olen toisaalla maininnut lukeneeni Nilsiän juhlilla historiaan jäänyttä edellistä Siionin virsikirjaa ja piispa Malmivaaran toimimittamaa Armoistuimen eteen-kirjaa. Veisaaja en ole armolahjoiltani, että kuunteluksi on enimmäkseen mennyt. Vanhan kirjan kaikkia virsiä ei ole uudessa laitoksessa. Tunnistin ainakin yhden poisjätetyn "älä nuku syntinen" nro 164. Uskoakseni sitä on veisattu ulkotiloissa juhlilla, koska ko sivulla kirjani on sadeveden rypistämä ja pystyn virren tapailemalla hyrisemään. Että muuta en kritisoi. Uuden virsikirjan ulostulo oli minulle opettava kokemus, sillä hyvänä pidin sitä, että veisattava virsi aina ensin kuulutettiin. Urpolla on liturginen ääni ja muutenkin hän sopii aarinolliseen körttijoukkoon. Koska on selitetty, että kuulutukset johtuivat siitä, että kansa ei uusia virsinumeroita tiedä, niin kuulutettiin. Tulipas kova kotiläksy yrittää opetella virret, että "nopeuskilpailussa" pärjään. Eihän nyt toki. Uudessa kirjassa on aakkosellinen hakemisto kaikille värssyille.

Toinen asiani on em kirjan sivulta 80 ote: "eräs nurmolainen mies kärsi suuresti sisällisestä kuivuudestaan muutamilla herättäjäjuhlilla. Kun muut yhtyivät kiitosvirteen, liikkui hänen sielussaan valitus. Samassa kuului hänen läheltään poikkeuksellisen kaunis ääni. Kun hän kääntyi katsomaan, kuka siinä niin veisasi, huomasi hän ajasta Herran kansan lepoon siirtyneen tyttärensä seisovan vierellään kirkkaissa vaatteissa ja kiittävän Herraa. - Ensin hän hämmästyi kovin. Sitten hän kiitti Herraa nöyryydessä.
Saarnattu ulos v 1948.
Tässä lienee minunkin kokema enkelikokemus kyseessä. Körteissä puhutaan "armon vilauksesta". Nilsiässäkin kaksi kertaa, että kuulin. Kuinkahan yleisesti puhutaan enkeleistä ja kokemuksista pyhiin tajuntamme ulkopuolella. Uskosta, että se tapahtui.

[1944]

Heti yksi korjattava kohta: pitää olla aaronillinen, siis papillinen. Aaronin sukukunnastahan tulivat papit muinoin Israelin kansan keskuuteen erämaavaelluksen jälkeen.

[Riitta-mummi]

Tiedän Aaronin suvun pappeuden, mutta kun, veli-Veneheitto, käytät ilmaisua ' aaronillineen veli '  jää se minulla ymmärtämättä.  Saanko pyytää selitystä.

Kun katson sivun otsikkoa, tulee mieleeni Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla, siis kotimaisista puhuttaessa.
 

[1944]

Esimerkiksi Dallapen laulaja Veli Lehto, joka 30-luvulla tienasi opiskelurahoja teologian opintojaan varten. Kun hän valmistui papiksi, hän lopetti laulamisensa täällä maailmassa.

[1944]

Tärkein jäi pois: Viljo Leopold Lehtinen alias Veli Lehto.

[1944]

Urpohan on pappi. Aaronillinen veli. En minä näitä keksinyt ole. Olen lukenut kuopiolaisen kirjailijan teoksia.

[malla]

Aaronillinen veli, aika kuvaava termi...ja nyt kun sai siihen selityksenkin.

[1944]

Aili Maria Simojoki, piispa Simojoen sisar kirjoittaa jossakin kirjassaan erään seuratalon isännän? kuvauksesta "se on aaronillista sukua".

On tämä vähän kurjaa kohdaltani vastailla yhdentekeviin. Substanssiasiani jätetään sivuun. 

[Riitta-mummi]

Kiitos.   Nyt snaijaan. Tuo Veli lehto johti ajatukseni muihin yhteyksiin.

[Pena]

Älä nuku syntinen.
Kuolon kellot soivat.
Huomenna ne tehdä sen
sinulle jo voivat.
Makaat aivan ääneti
ruumisarkussasi.
Helvettiinkö sielusi
vaipuu kuoltuasi?

Onhan tuo karua ja kolkkoa varoitusta! Viimeinen säkeistö toki tarjoaa armahduksen:

Älä nuku syntinen.
Herää joutuisasti.
Vielä armo Kristuksen
yltää sinuun asti.
Syntistä hän rakastaa,
pelastaa ja kantaa.
Syntisi hän paljastaa,
anteeksi ne antaa.

Ovatkohan uudistajat kokeneet tällaisen säikyttelyn pikemminkin karkottavan kuin kutsuvan nykyajan ihmistä?

[1944]

Kevyemmässä osiossa olen aina maininnut aaronillisen Veli Lehdon.

[1944]

On ikävä olla luupin alla, että arvostellaan teksti megalomaaniseksi. Että alias 1944 olisi yhteismitallinen Kiven tai Linnan kanssa.

Olisi ollut hyvä kysyä tuhansia viestejäni sitten, mitä aaronillinen Veli laulajana tarkoittaa ja tehdä se asianomaisessa osiossa.

Olen herkkä mies. Menetin tyttäreni traagisella tavalla. Löysin vanhasta Herättäjän julkaisemasta kirjasta minuun sopivan tekstin - enkelikokemus kuolleen tyttären kanssa. Halusin siitä kirjoittaa.  Meni kaikki väärin.

Körtit ovat sitten 30-luvun kovin muuttuneet, Synti-sanaa ei vissiin saisi käyttää tai haikailla sellaisen virren perään. Tämä on avoin foorumi, referointi on sallittu. Politiikassakaan ei saisi olla enää sinimusta vaan vihervassarisuvakki. Sitä olen ihmetellyt jo monen vuoden ajan, että miksi kukaan ei ole klikannut vastaan, kun olen kirjoittanut eräistä, että heille "proletariaatin diktatuuri oli demokratian ylin muoto".

Kuka omistaa nämä tekstit? En varmaankaan itse, koska en voi niitä edes korjailla. Ylläpidolla lienee oikeus poistaa kaikki tekstini, jos niin hyväksi näkee. Olen pahoillani, että näin piti puolustustuksekseni kirjoittaa.

[malla]

Siunausta 1944.

Esikoispoikani liikenneonnettomuudessa menettäneenä...olen myös toisinaan "herkimmilläni".

[Riitta-mummi]

Kun katsoin sivun otsikkoa, luulin että tähän saa kirjoittaa kahdesta vaikutuksen teneestä kirjasta.

Aaronillisuus-kysymys oli aivan viaton pyyntö saada selitys.  Tiesin Aaronin olleen Israelin pappissukujen esi-isä, mutta Veli Lehdon papillisuutta en tiennyt. Kummastelin papin ja iskelmälaulajan yhteyttä.

[Pena]

Tuosta proletariaatin diktatuurista demokratian ylimpänä muotona voisi sen verran lausua, että äärimmäisyydet muuttuvat usein vastakohdikseen. Kaikkea voi olla liikaa, sinänsä hyviäkin asioita.