Kirjoittaja Aihe: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku  (Luettu 34849 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21769
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #15 : 12.10.16 - klo:12:15 »
Uskon olevani Jumalan Rakkauden kohde!
Mitä ovat ne teot mitä Jumala tahtoo minun tekevän?
Osaanko tehdä epäitsekkäästi, laupiaasti, näenkö ja kuulenko?
Olenko valmis laittamaan itseni likoon?
Antamaan aikaa, löytämään ja sanomaan lohdutuksen ja rohkaisun sanoja?

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21769
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #16 : 12.10.16 - klo:12:17 »
Valtava asia että Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä!
Ja Hän on tehnyt kaiken puolestamme!
Hän antaa meille Voiman!
Lauletaan nimessään on valtava voima!

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #17 : 12.10.16 - klo:12:22 »
Tahto onkin mielenkiintoinen asia.
Ajattelen, että tahto on enemmän kuin ihmisen tunnemaailma.
Kun avioliittoonkin mennään niin ei siinä kystyä tuntuuko sinusta siltä tsai tuolta vaan siinä kysytään että tahdotko.
Monesti ihmisen tunteet voivat viedä sivuraiteille, jsokin niillä on oma paikkansa ihmisen kokonaisuudessa.
Mutta uskon, että oikeanlainen tahto on hyvä ja sen alla tunneelämäkin tulisi kai toimia oikein ja Jumalan tahdon mukaisesti.
Jeesus saattoi kiysyä mm:

Matt. 15:28

Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot". Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

Mark. 10:51

Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen".

Luuk. 18:41

"Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Hän sanoi: "Herra, että saisin näköni jälleen".
----

Muiden maiden käännöksistä ja alkukielistä en osaa sanoa, mutta noissa 33/38 ainakin puhutaan tahdosta, ei siitåä, että Jeesus olisi kysynyt että tuntuuko sinusta että voisin tehdä...vaan hän kysyy: tahdot?

Herra ohjatkoon oikeanlaiseen tahtoelämään niin silloin tunne-elämän puolikin uskoisin olisi turvallisessa valkamassa.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21769
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #18 : 12.10.16 - klo:12:28 »
Joo, jännä juttu, Jeesus kysyi ihmiseltä mitä hän tahtoo!

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21769
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #19 : 12.10.16 - klo:12:33 »
Ihmisen tahto voi olla voimakas, sanotaan että se vie läpi harmaan kiven.
Voidaan kysyä, kenen hallinnassa tahtomme on, Jumalan vai sielunvihollisen?
Siis, kuka meitä hallitsee ja johtaa?

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34191
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #20 : 12.10.16 - klo:12:40 »
Uskon olevani Jumalan Rakkauden kohde!
Mitä ovat ne teot mitä Jumala tahtoo minun tekevän?
Osaanko tehdä epäitsekkäästi, laupiaasti, näenkö ja kuulenko?
Olenko valmis laittamaan itseni likoon?
Antamaan aikaa, löytämään ja sanomaan lohdutuksen ja rohkaisun sanoja?

Mielestäni meidän on parempi olla pohtimatta että mitä me voisimme tehdä, jos ajatellaan näitä ' hurskaita töitä' . Teoilla emme tule autuaiksi, emme pääse niillä  portista perille.
Tästä on jo kirjoitettu paljon, koska olemme körttejä.Emme ole lain alla.

Abraham aikoi uhrata poikansa kuuliaisuustekona. Meidän kuuliaisuustekomme on Kristuksen uhri, puolestamme tehty sovitusteko.
Tästä rakkaudenteosta seuraavat meidän hyvät työmme. Ihan arkiset, jos sellaisiin vielä kykenemme. Ja onhan niitä muitakin...

Eipä jäädä  itse asettamiemme vaatimusten alle.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21769
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #21 : 12.10.16 - klo:12:43 »
Mietin vielä tahtomista...
Sen täytyy olla jotain muuta kuin tyytymistä nykyiseen tilaani...
Kai se on tavoitteellista, eteenpäin ja muutokseen pyrkivää.
Ja kun tahtoni on alistettu Jumalan johdatettavaksi, rukoillen, etsien, kysellen...
uskon että Herra johdattaa, näyttää navigaattorin tavoin tietä askel kerrallaan.
Koen että näin elämässäni on tapahtunut alusta saakka, tietämättäni,
ja välillä olen jotain nähnyt ja kokenut, lohdutuksena, rohkaisuna.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34191
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #22 : 12.10.16 - klo:12:58 »
Tarkoitatko toivomista ? Toivo ei ole sama kuin haave tai unelma. Toivoon ohjaa Jumalan Henki. Se on hentoa voimaa.

Kun taas ; Minä tahdon ! on komentamista, joko itseä tai jopa Jumalaa ajatellen.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21769
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #23 : 12.10.16 - klo:12:59 »
Teot ovat kai elämistä arjessa pienissä asioissa, voiko sitä enempää määritellä.
Jumalan yhteydessä elävän tahtominen ja tekeminen on sopusoinnussa Raamatun Sanaan.
Teko ei ehkä ole "suoritus", mieluummin "lepo ja rauha"

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21769
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #24 : 12.10.16 - klo:13:11 »
Elämässä pitää mielestäni olla myös haaveita ja unelmia.
Toivo on positiivinen odotus, näkökulma elämän sujumisesta.
Tahtominen on liikkeelle paneva voima.
Teko on liikkeellä olemista.
Vaatimus on komentamista.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10486
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #25 : 05.03.23 - klo:17:00 »
Elämässä pitää mielestäni olla myös haaveita ja unelmia.
Toivo on positiivinen odotus, näkökulma elämän sujumisesta.
Tahtominen on liikkeelle paneva voima.
Teko on liikkeellä olemista.
Vaatimus on komentamista.
Kiitos juhlista!
Ensi kesänä Salossa, jos Jumala suo.
Kritiikki on arvokasta. Arvokkaampaa on optimismi.
Näillä eväillä huomiseen, rakkaat ystävät:

Vain armo rauhoittaa
sydäntä uskovaa.
Näin jäljessäsi lähden
rakkautesi tähden
kärsimään vaivaa tiellä,
kuljethan itse siellä.

SV 60:6

Poissa Koirannahkalakki

  • Rykäisee alkaakseen seurapuheen
  • Viestejä: 81
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #26 : 04.05.24 - klo:20:49 »
Tuo lause, Kristuksen tulee kasvaa, minun vähetä, on pelkkä fraasi, jollei ymmärretä että se tarkoittaa tekoja joita teemme toisille ihmisille. Eikä vain pelkästään esirukoustekoja.

Teot ovat rakkautta, ja rakkaus on Jumalan voimaa.

Oma käsitys asiasta on, että kun Kristus kasvaa ja liha kuolee eli minä vähenee niin Kristus tekee ne hyvät teot meissä kun oma liha ei ole estämässä viheliäisyydellään.

Ajatellaan vertauksena, että ihminen on nestesäiliö, joka on täynnä sitä surullisen kuuluisa keltaista nestettä. Kun nestepinta alkaa laskea, tulee tilaa Kristukselle ja kun suhde alkaa olla Kristuksen eduksi niin Hän alkaa näkyä meissä Hänen tekoinaan kun tulemme Hänen kaltaisikseen oman minän kuollessa pois häiritsemästä, se on vanha Adam. Nestepinta laskee kun annamme Kristuksen riisua meitä saastaisesta vaelluksestamme eli Hänen taluttaessa meitä pyhitys tietä.

Mutta valvoa meidän pitää sillä nestepinta kääntyy takaisin nousuun jos palaamme vanhoihin tapoihin ja mielistymme maailmaan sillä hapatus toimii kumpaankin suuntaan.
Matteuksen 24
42. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34191
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 4. luku
« Vastaus #27 : 04.05.24 - klo:21:02 »
Uskon tekojen luonne on hyvin moninainen. Eräille herätysliikkeille on ominaista niiden nimeäminen ja niistä mainitseminen.

Körttiläiset eivät niinkään saarnaa toisten synneistä, vaan koettavat elää omiensa kanssa luottaen armahtavaan ja laupiaaseen Kristukseen.

Totta kai koetamme elää rauhallista ja lähimmäistä rakastavaa elämää, mutta emme saarnaa.

Ehkä voin omalla kohdallani kertoa, että elän alati Kristuksen kanssa, mutta en hurskastele sillä enkä teoillani.
Kristus on muuttanut minua, paljonkin. Olen saanut rohkeutta kirjoittaa ajatuksia. Ennen kaikkea olen monasti huomannut että se en ole minä joka ajatuksiaan kertoo, vaan Hän sisälläni kehoittaa siihen.

Vähimmäisten lähimmäisten puolesta  R-m
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)