Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä

Kädet

(1/1)

vn:
Meillä lähes jokaisella on kaksi kättä ja niissä kummassakin viisi sormea. Nämä lienevät tärkeimmät työvälineet
mitä olemme luojaltamme syntymälahjana saaneet. Muutaman kuukauden ikäinen lapsi pysähtyy ihmetellen
katselemaan omia käsiään ja sormiaan, liikuttelee niitä, oppii vähitellen tarttumaan äidin ja isän nenään,
isovanhempien partaan ja silmälaseihin, ja omiin leluihin.
Vanhus pystyy käyttämään käsiään lähes elämän loppuhetkiin asti, vaikka syöminen ei suju, sormilla voimme
osoittaa jotain mitä haluaisimme, voimme elehtiä käsillämme.
Miten käytämme käsiämme ensimmäisten ja viimeisten elinkuukausiemme välissä?
Voimme lyödä toista ihmistä, voimme hyväillä ja rakastaa toista ihmistä, voimme kirota, voimme siunata.
Aivojemme käskyt ja sydämestämme lähtevät ajatukset ja toiveet purkautuvat usein käsiemme kautta.
Käsillämme saamme elämäämme toimeentulon tekemällä työtä, käsillämme saamme aikaan kauniita esineitä,
taidetta, itsemme ja toistemme elämään rikkautta.
Menneinä vuosikymmeninä käsityöläisyys, käsin tehty työ oli tärkeämpää kuin nykyisin. Tai ehkä oli sellainen
ajanjakso että käsityötä ei niinkään arvostettu. Nykyään käden taidot ovat jälleen arvossaan.

Monissa lauluissa kerrotaan käsistä, samoin raamatussa kädet ovat monessa mielessä esillä.
Jumala haluaa käyttää käsiämme, hän haluaa ottaa ne sellaisinaan, tahraisina ja heikkoina, hän voi ne
puhdistaa, vahvistaa. Jos kätemme ovat täynnä omaa itseämme, täynnä kiirettä, touhua, vaikka tärkeääkin,
niin ehkä Jumalan on vaikeampi meitä käyttää, ehkä Jumalan on tyhjennettävä kätemme, riisuttava meidät
omasta itsekkyydestämme.
Käsillämme voimme tehdä hyvää ja pahaa, tarttua kiinni oikeisiin asioihin ja vääriin asioihin.
Kohdatessamme ihmisen, silmien ohella kiinnitämme erityistä huomiota käsiin, missä ovat, mitä tekevät.
Vaikeassa ja uhkaavassa kohtaamistilanteessa on tärkeää miten itse pidämme käsiämme ja että koko ajan
näemme toisen kädet. Kohdatessamme ihmisen ensimmäistä kertaa, yleensä kättelemme, se millä tavalla
kättelemme on tärkeä tekijä ensivaikutelman saamisessa, samoin kuin katse.

"Jumala, Sinulta käteni sain. Koko sieluni Sinua kiittää. Minun käteni ovat kanava vain.
Mitä tahdot, se tee, se riittää"

"Tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin"

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

Siirry pois tekstitilasta