Keskustelu > Seuratupa

Aamuhartaus 23

(1/21) > >>

Pena:
Kyllä se tekee hämäräksi, kun loistava lamppu sammuu ympäristöstä. Se on luonnollista. Me emme tule niin vahvoiksi, että voitaisiin ajatella vain yksinkertaisesti: "Jäipä Jumala, jäipä Kristus." Kyllä hyvä olisi, että niin jaksettaisiin. Minä muistan Niilo Kustaa Malmbergista, kun oli Rautakorvessa seurat ja siinä oli vaimoja, jotka puhuivat surennellen siitä, mikä nyt tulee neuvoksi, kun näyttää siltä, että Malmberg otetaan pois, että lähtö on likellä. Malmberg sanoi siihen hyvin vakavasti: "Ei se ole Malmberg, joka teitä ylläpitää, se on Jumala, ja se jää. Malmberg tulkoon, olkoon ja menköön, Jumala jää." Näin hän lausui, kun kuuli siinä vaimojen surullista puhetta.

Juho Malkamäki

Pena:
Mutta sen kynttilän sammuminen vaikutti melkein enimmän ikävyyttä, kuin mitä minä muistan merkkimiesten lähdöstä. Meni vuosikausia, ennenkuin ruvettiin taas seuroja pitämään. Yksityistä sanan harjoitusta kyllä oli, mutta ei ollut seuroja. Minä muistan esim. "Isoo-Kaisa"-vainajan, joka pakkasi aivan nääntyä, kun ei seuroja enää ollut. Kitinojalla sitten ensi kerran saatiin kuulla sitä salattua viisautta, mitä oli Malmbergiltä kuultu. Ja vähitellen ruvettiin sitten kävelemään Rautakorpeen Arvi Logrenin seuroihin. Mutta sillä välillä ennätti monta nuorta ihmistä heränneiden lapsia jo mennä maailmaan. Tämä ikävä asia sillä lepoajalla tuli. Evät ne lepoajat ole terveellisiä. Mutta silloin on ihmeellinen armo, jos päästään yksityisesti Jumalan sanan harjoittamiseen. Otetaan nyt huomioon tämän aamuinen veisuu, vaikka ei mitään muutakaan, ja se luku, mitä luettiin. Eikö Jumalan Henki ole puhunut niiden kautta juuri nyt niin elävästi, kuin puhua voidaan? Kuka meistä voi sen kieltää? Kun me koetamme tuota harjoitusta pitää yllä vaikkapa niinkin, ettemme tiedä, mitä se on, kuka tietää, mitä se voi aikaan saada. Voi olla niin, ettei jakseta muuta kuin se, että luetaan ja veisataan, ja jos siellä Herran nimessä haasteltaisiinkin, mitä käsille sattuu.

Juho Malkamäki

Riitta-mummi:
Nuorena ja nuorempana kyllä kaipasi kohtaamiaan 'tiennäyttäjiä'  ja ihanteita.

Samoin kuin kaikesta muusta 'omaisuudesta' Herra puhdistaa meitä, ainakin minua, heistä ja niistä mitkä eivät ole suoraan Häneltä, vaan omiamme.

Kiitollisena kyllä muistelen monia puhujia, pappeja, filosofeja, kirjailijoita ja tavallisia kanssakulkijoita joilta 'olen saanut'  maittavaa matkaevästä.

Jäljellä ovat tärkeimmät, läheiset ja jokunen ystävä. Rukouksessa voin kohdata Herran, ja Sanassa. Monissa tv-jumalanpalveluksissa on myös Henki ollut koskettamassa. Joten aivan ilman yhteyksiä ei tarvitse olla vanhana ja vaivaisenakaan.

Thomas McElwain:

--- Lainaus käyttäjältä: Riitta-mummi - 13.04.23 - klo:10:43 ---Nuorena ja nuorempana kyllä kaipasi kohtaamiaan 'tiennäyttäjiä'  ja ihanteita.

Samoin kuin kaikesta muusta 'omaisuudesta' Herra puhdistaa meitä, ainakin minua, heistä ja niistä mitkä eivät ole suoraan Häneltä, vaan omiamme.

Kiitollisena kyllä muistelen monia puhujia, pappeja, filosofeja, kirjailijoita ja tavallisia kanssakulkijoita joilta 'olen saanut'  maittavaa matkaevästä.

Jäljellä ovat tärkeimmät, läheiset ja jokunen ystävä. Rukouksessa voin kohdata Herran, ja Sanassa. Monissa tv-jumalanpalveluksissa on myös Henki ollut koskettamassa. Joten aivan ilman yhteyksiä ei tarvitse olla vanhana ja vaivaisenakaan.

--- Lainaus päättyy ---

Rukoukessa voi kohdata myös parannuksen, silloin muu Hengen kosketus ei vaikuta teennäiseltä.

Pena:
Kuulkaa, tältä paikkakunnalta on nyt yksi lamppu sammunut, ja te muistatte sen valon ja se on hyvä. Mutta mitä tähän ympäristöön on jäänyt? Olkoonpa vaikka kynttilän sydän, joka kumminkin vielä suitsuaa, vaikka se jo "prätäjääkin", niin elämän Herra sanoo siitä: "Suitsevaa kynttilän sydäntä en minä sammuta." Ja kun elämän Herra itse sanoo näin, niin se merkitsee sitä, että te olette silloin yhtä kalliita taivaan valtakunnalle te suitsevat kynttilän sydämet kuin loistavat lamputkin. Silloin juuri alkaa ystäville tulla vaivaa siitä, kun ei saada aikaan seuroja. Ja tulkoon tämä teille niin vaivaksi, että jos sitä rupeaa pidemmältä jatkumaan, ettette pääse kokoon, että nousisi niin väkevä halu, joka vaikuttaa sen, että täytyy päästä. Ja missä kaksi tai kolme kokoontuu yhteen minun nimeeni, sanoo Herra, siellä olen minä heidän keskellänsä. Varsinkin on sananviljeleminen aamupäivällä voimallista ja elävää, silloin on hermosto ja mieli alttiimpi Jumalan sanalle kuin illalla. Ja mitä enempi on kansaa koolla, sitä parempi.

Juho Malkamäki

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu