Ortodoksisuus osa 4

[öppiäinen]

Varmaan ainakin siksi, koska kyseinen termi on selkeän kaksimerkityksellinen.

Millä tavoin?

(Katselen Aapeli Saarisalon UT-käännöstä. Siinä on paljon selityksiä jakeiden perässä: "Valo" on Jumalan ilmoitus Kristuksessa. "Pimeys" on synti, pahan valta. Eivätkö siis valo ja pimeys myös olisi selkeän kaksimerkityksellisiä?)

En tiedä, mitä Raamattua yleensä käytät (oletan, että voit lukea moniakin). Onko sinusta sitten jotain väliä sillä, miksi joskus kirjoitetaan sana ja joskus Sana? Näin kuitenkin aika usein tehdään, kun kirjaimisto tarjoaa erikseen pienet ja isot kirjaimet. Tuskin se on sattumaa.

Omaksumani tulkinta on, että Sana isolla, kuten Johanneksen evankeliumin alussa, tarkoittaa Kristusta. Pienellä sana taas tarkoittaa sanomaa Kristuksesta. Nämä kaksi ovat eri asioita, mikä ei tarkoita, ettei kumpikin voisi olla arvokas.

[karjalaisenkyösti]

En uskaltaisi päätellä noin.

Ei tarvitsekaan.
Perustelen ajatukseni:
Tilanne oli se, että Elija näki vaimon ja huusi tälle asiansa.
Ymmärrän, että heillä oli pidempi välimatka, koska piti huutaa.
Vaimo vastasi, että ”Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi elää…..”.
Ajattelin, että vaimo vähintään näytti tietävän, kuka Elija on.
Tai ainakin tunnusti hänet Jumalan mieheksi, eikä keneksi tahansa kulkijaksi.

Mielelläni kuulisin vasta-argumentteja, miksi teksti ei antaisi tällaista tulkintatapaa.

[öppiäinen]

Ei tarvitsekaan.
Perustelen ajatukseni:
Tilanne oli se, että Elija näki vaimon ja huusi tälle asiansa.
Ymmärrän, että heillä oli pidempi välimatka, koska piti huutaa.
Vaimo vastasi, että ”Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi elää…..”.
Ajattelin, että vaimo vähintään näytti tietävän, kuka Elija on.
Tai ainakin tunnusti hänet Jumalan mieheksi, eikä keneksi tahansa kulkijaksi.

Mielelläni kuulisin vasta-argumentteja, miksi teksti ei antaisi tällaista tulkintatapaa.

Okei, ihan mahdollinen päätelmä.

Leski siis tunnisti Elian henkilöksi, josta oli saanut tiedon, mutta epäili, ettei hänellä ole kykyä täyttää annettua huolenpitotehtävää. Mutta samapa tuo kun kuollaan kuitenkin. Mitäpä itsekkyys hyödyttäisi? Viedään tuolle vieraalle ensin, kuten käsketty on.

[karjalaisenkyösti]

Öppiäinen. Palaan tuohon ”Sana” teemaan vielä.
En edelleenkään onnistunut viestinnässäni, mutta yritän jälleen,

Ps. 119:stä lainaus:
”Sinun sanasi on lamppu jalkojeni alla ja valo polullani.”

Tässä puhutaan Jumalan laista.
Se on ”lamppu jalkojen alla” ja ”valo”.
Vaikka tässä puhutaankin laista, nämä ominaisuudet sopivat myös Jeesukseen.

Toinen esimerkki on Heprealaiskirjeen 4:12, jossa sanotaan: "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen..." Tässä "Jumalan sana" viittaa Raamatun opetuksiin, mutta kristillisessä teologiassa se voidaan myös nähdä viittauksena Jeesukseen.

Selkeyttikö tämä yhtään?
Ymmärsinkö kukaan, mitä olen yrittänyt tarkoittaa?
Eivät nämä mitään minun keksintöäni ole ja in aivan oikein kirjaimen koolla ilmaista, mikä ensisijainen merkitys on. Ja monissa kohdin tuolla sanalla onkin vain yksi merkitys, jolloin pientä kirjainta ei voi suurentaa.

[Salis]

Millä tavoin?

(Katselen Aapeli Saarisalon UT-käännöstä. Siinä on paljon selityksiä jakeiden perässä: "Valo" on Jumalan ilmoitus Kristuksessa. "Pimeys" on synti, pahan valta. Eivätkö siis valo ja pimeys myös olisi selkeän kaksimerkityksellisiä?)

En tiedä, mitä Raamattua yleensä käytät (oletan, että voit lukea moniakin). Onko sinusta sitten jotain väliä sillä, miksi joskus kirjoitetaan sana ja joskus Sana? Näin kuitenkin aika usein tehdään, kun kirjaimisto tarjoaa erikseen pienet ja isot kirjaimet. Tuskin se on sattumaa.

Omaksumani tulkinta on, että Sana isolla, kuten Johanneksen evankeliumin alussa, tarkoittaa Kristusta. Pienellä sana taas tarkoittaa sanomaa Kristuksesta. Nämä kaksi ovat eri asioita, mikä ei tarkoita, ettei kumpikin voisi olla arvokas.

Osaan Johanneksen evankeliumin alun ulkoa:

”Alussa oli Sana.
Sana oli Jumalan luona,
ja Sana oli Jumala

Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
Kaikki syntyi Sanan voimalla.”

Sana (isolla alkukirjaimella) on Jumala kuten myös Kristus eli yhtä Jumalaa.
Myöhemmin Kristuksesta puhutaan todellisena valo.

Myöhemmin puhutaan Kristuksesta:

”Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme.”

Ja lopussa:
”Jumalaa ei kukaan ole koskaan  nähnyt.
Ainoa poika, joka itse on Jumala…”

Tässä on mielenkiintoinen jännite.
Voi vain kysyä, miksi kirkon tutkimuskeskuksen teol.tri Jyrki Komulainen pitää Johannesta agnostikkona. Minusta sellaiseen ei löydy syytä. 

[öppiäinen]

Öppiäinen. Palaan tuohon ”Sana” teemaan vielä.
En edelleenkään onnistunut viestinnässäni, mutta yritän jälleen,

Ps. 119:stä lainaus:
”Sinun sanasi on lamppu jalkojeni alla ja valo polullani.”

Tässä puhutaan Jumalan laista.
Se on ”lamppu jalkojen alla” ja ”valo”.
Vaikka tässä puhutaankin laista, nämä ominaisuudet sopivat myös Jeesukseen.

Toinen esimerkki on Heprealaiskirjeen 4:12, jossa sanotaan: "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen..." Tässä "Jumalan sana" viittaa Raamatun opetuksiin, mutta kristillisessä teologiassa se voidaan myös nähdä viittauksena Jeesukseen.

Selkeyttikö tämä yhtään?
Ymmärsinkö kukaan, mitä olen yrittänyt tarkoittaa?
Eivät nämä mitään minun keksintöäni ole ja in aivan oikein kirjaimen koolla ilmaista, mikä ensisijainen merkitys on. Ja monissa kohdin tuolla sanalla onkin vain yksi merkitys, jolloin pientä kirjainta ei voi suurentaa.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi niin sitkeästi haluat kirjoittaa toisin kuin Raamatussa on kirjoitettu. Minulle on sinänsä sama, miten teet, mutta se, miten teet, ei oikein istu siihen, että olen luullut että sinulle Raamattu olisi tärkeä juuri sellaisena kuin se on, ilman että kukaan rupeaa sitä oman mielensä mukaan mestaroimaan.

[karjalaisenkyösti]

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi niin sitkeästi haluat kirjoittaa toisin kuin Raamatussa on kirjoitettu.

Ehdotan, että luet rauhassa uudelleen hitaasti  ajatuksen kanssa, mitä tästä aiheesta kirjoitin.
Katsotaan sen jälkeen, onko kysymyksesi vielä ajankohtainen.

[öppiäinen]

^ En edelleenkään ymmärrä, mutta ehkei sillä niin väliä. Paitsi jos muita arvostelet samasta (=Raamatun tekstin oma tulkinta).

[Riitta-mummi]

Luulen ymmärtäneeni kuka tässä keskustelussa ymmärtää kuka ei.

Oma ilmaisu kertoo paljon. Tekoälyä ei lasketa !   

[karjalaisenkyösti]

^ En edelleenkään ymmärrä, mutta ehkei sillä niin väliä. Paitsi jos muita arvostelet samasta (=Raamatun tekstin oma tulkinta).

Raamattua kannattaa lukea mahdollisimman paljon.
Samalla on hyvä tutustua eri tapoihin, kuinka tekstejä on historian varrella selitetty. Tämä on myös tärkeää.
Raamatusta löytyy monia syvyyksiä, joihin pureutua.

Niinkin on myös, että Jos esim. huomaa keksineensä jotain aivan mullistavaa, jota kukaan ei ole vielä keksinyt vuosituhansien saatossa, kannattaa laittaa reilusti jäitä hattuun.
Nykyään maailmanlaajuisesti katsoen eräässä pienessä kirkkokunnassa on keksitty ja löydetty jotain aivan ”mullistavaa”, joka romuttaa eräältä osalta vuosituhansien vanhan Raamatun tulkinnan, eli selityksen eli ymmärryksen tekstien sisällöstä.
Tällaista uusien tuulien hurmahenkisyyttä tosin lienee aina tullut, ollut ja moni on kadonnut historian syövereihin: nyt olemme löytäneet uutta modernia viisautta, jonka avulla voimme muuttaa vuosituhantisen ymmärryksen Raamatusta.

[Pena]

Minä olen eri keskusteluissa kiinnittänyt huomiota siihen, että joillakin uskovilla on tapana viitata Raamattuun Sanana, kirjoitettuna isolla kirjaimella kuin erisnimi. He ovat usein sanainspiraation kannattajia, jotka pitävät Raamattua joka suhteessa erehtymättömänä tietolähteenä. He eivät yleensä rajoitu käsittämään kirjoituksia vain ilmoituksena Jumalasta ja uskon ohjeena vaan ottavat todesta vaikkapa sen kuvaukset luonnosta. Äärimmillään se johtaa tietysti mahdottomuuksiin, koska Raamatun maailmankuva on antiikkinen, monella tavalla hyvin rajoittuneeksi todistettu.
Sitä ihmettelen, että sanainspiraatioon nojaavat tekevät opistaan poikkeuksen Raamatun ydinkohtien osalta, vaikkapa Johanneksen evankeliumin alun, jossa isolla kirjoitettua Sanaa käytetään yksinomaan Kristusta, lihaksi tullutta Sanaa, tarkoittaen.

[karjalaisenkyösti]

Sitä ihmettelen, että sanainspiraatioon nojaavat tekevät opistaan poikkeuksen Raamatun ydinkohtien osalta, vaikkapa Johanneksen evankeliumin alun, jossa isolla kirjoitettua Sanaa käytetään yksinomaan Kristusta, lihaksi tullutta Sanaa, tarkoittaen.

Sinä nyt vain joudut elämään sen kanssa, että minä tässä asiassa rikon suomenkielen oikeinkirjoitusta vastaan.
Tämä on pieni ongelma sen rinnalla, jos heittäydytään tunteen vietäväksi eikä ymmärretä muuta, kuin omaa kapeaa puheenpartta.

[Pena]

Sinä nyt vain joudut elämään sen kanssa, että minä tässä asiassa rikon suomenkielen oikeinkirjoitusta vastaan.

Minun nähdäkseni toimit vastoin Raamattua. Se ei taida olla ihan pikkujuttu.

[öppiäinen]

Joo eihän tuossa suomen kielen oikeinkirjoitussäännöistä ole kysymys, vaan siitä, mitä Raamatussa lukee, ja voiko sitä noin mennä muuttelemaan. Ehkä ei ole ihan sattuma, mikä siellä on pienellä ja mikä isolla.

Minulle sinänsä ihan sama jos teet niin, mutta se vain tuntuu epäjohdonmukaiselta, kun olettaisi sinun ajattelevan, ettei sitä kirjoitusta saa muuttaa.

[Pena]

En osaa Raamatun alkukieliä, mutta oletan, että kääntäjät ovat ymmärtäneet, milloin sellaista käsitettä kuin sana käytetään tavallaan henkilönimenä. Vanhan testamentin Sananlaskuissa on vastaavaa: siellä käsitellään Viisautta kuin henkilöä. Tietääkseni useat teologit ymmärtävät sekä Sanan että Viisauden viittaavan Kristukseen.

Viisaus huutaa kaduilla, antaa toreilla puheensa kaikua, meluisten katujen kulmissa se kutsuu, kuuluttaa asiansa markkinapaikoilla: "Kuinka kauan te tyhmät hellitte tyhmyyttänne, pitkäänkö, kerskujat, kerskutte, hullut vihaatte tietoa?"