Kirjoittaja Aihe: Ortodoksisuus osa 4  (Luettu 69467 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa 007

  • Puheen mittainen pastilli on huvennut
  • Viestejä: 174
Ortodoksisuus osa 4
« : 29.03.23 - klo:13:02 »
Täytyy tutustua teokseen sitten kun ja jos se tulee kirjastoon. Itselläni on joitakin Karjalan vanhoja luostareita käsitteleviä kirjoja ja olen hyvin kiinnostunut aiheesta.

https://aamunkoitto.fi/kulttuuri/muhkea-teos-vie-lukijansa-aikamatkalle-karjalan-kadonneisiin-kirkkoihin

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8600
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #1 : 31.03.23 - klo:17:18 »
Itse luin joskus jonkun ortodoksimunkin kirjan joka käsitteli oliko se hengessä vaeltamista.
Kuitenkin siinä oli hänen kilvoituksestaan ja löytöjä rukouksesta sun muusta.
Oli hyvin syvällinen eepos.

Ajattelin että ortodoksisten kirjallisuuteen joskus perehtyisin enempikin, mutta niin on jäänyt, mitä nyt matkoilla kirkoissa käväissyt ja ostellut niiden reliikkejä tai no rihkamaa niiden kioskeista.
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8600
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #2 : 09.06.23 - klo:15:52 »
Ortodoksisuus, heränneet ja vaikka helluntailaiset.

Jotenkin ortodoksisuus jotenkin, siis ortoboksi  eli oikeaoppisuus kai käännös, niin edellä kirjotetuista kirkkokunnista ovat, siis oikea oppisia, mutta jotenkin ihmettelen minä miksi eivät ota kantaa tämän ajan asioihin?

Ei kai joku herännäisyys, körtit tarkoita että nyt ollaan ulkopuolella tämän arki elämän?

Useasti tuntuu.

No onhan olemassa kristillinen liito, öö kristillisdemokraatit, mutta kun he minusta ovat tuhansia vuosia takana mitä tapahtuu nyt ja miten suhtautua siihen.

Rakastaa lähimmäistä ei ole oppi Raamatusta, vaan syöväthän opetuslapsetkin jyviä katkotuista ruisviljelmiltä tai sinne päin.
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #3 : 13.06.23 - klo:18:34 »
Kristillinen liitto, vaikka he ovat konservatiivisia... se ei minua haittaa. Mutta haittaa se, että Raamatulla on vähän parempi asia kuin Suomen lakikirjalla.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8600
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #4 : 16.06.23 - klo:21:36 »
Kristillinen liitto, vaikka he ovat konservatiivisia... se ei minua haittaa. Mutta haittaa se, että Raamatulla on vähän parempi asia kuin Suomen lakikirjalla.

Onhan Raamatussa tietysti asiaa paljon tärkeämpää kuin suomenlakikirjoissa, mutta jotenkin niiden tuominen esiin jonkun poliittisen puolueen tehtävänä ei oikein toimi.

Kun Raamattu ei ole Suomenlaki ja Raamatun ohjeet hyvään elämään on enempi henkisiä ja ei voi Raamatusta ottaa politiikkaan tähän hetkeen sopivia neuvoja ja ihmiset vielä tulkitsee Raamattua aivan hassusti useimmiten.
-Jotenkin jengi kuvittelee, että he oikein tulkitsevat ja sitten vaativat Raamatun lain mukaista elämää, mutta eivät Raamatun Hengen.
Eli vaikka nykyajan kasvatus, naisten asema tai vaikka ruokavalio, niin en olisi väittämässä että tässä ajassa nuo asiat on huonommin koska useimpien tulkinnan mukaan ne pitäisi olla toisin kuin nyt.

Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22426
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #5 : 17.06.23 - klo:07:49 »
Onhan Raamatussa paljon käytännöllistä ja yhteiskunnallistakin. Ne viestit on toki annettu aikansa tilanteisiin. Sovittaminen nykyaikaan ei kuitenkaan ole mahdotonta, jos halua on.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8600
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #6 : 17.06.23 - klo:09:17 »
On kyllä, mutta Paavalin opetukset kyllä aika sovinistisia. Niin ja orja olkoon alamainen isännällemsä ja olkoo asemassaan juttuja Raamatussa.
Paljon hyviä elämänohjeita on sananlaskuissa Raamatussa.
Kymmenessä käskyssä muutama kohta kun ei oikein minusta ole parhaita oppeja elämään.
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa 007

  • Puheen mittainen pastilli on huvennut
  • Viestejä: 174
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #7 : 04.12.23 - klo:15:00 »
Rastavanpyhäkalenteri on karjalainen nimitys ortodoksien joulukalenterille. Mielenkiintoista tietoa mm. jouluruuista eri puolella kristikuntaa. Ortodoksien joulupaasto alkoi 15.11.

https://www.youtube.com/watch?v=jWqnfVjz-CQ

Poissa 007

  • Puheen mittainen pastilli on huvennut
  • Viestejä: 174
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #8 : 04.12.23 - klo:15:06 »
Rastavanpyhäkalenteri on karjalainen nimitys ortodoksien joulukalenterille. Mielenkiintoista tietoa mm. jouluruuista eri puolella kristikuntaa. Ortodoksien joulupaasto alkoi 15.11.

https://www.youtube.com/watch?v=jWqnfVjz-CQ

Lähi-idässä joulukauden avaus on 4.12. Siihen kai jotenkin liittyy tämä ukrainalainen joululaulu eli koljada, joka taas liittyy (kai) jotenkin suurmarttyyri Varvaraan. Valitettavasti en kuulu ortodoksiseen kirkkoon, joten en tiedä tämän enempää  :icon_sad:

https://www.youtube.com/watch?v=FaPq6Bt4ucA

Poissa 007

  • Puheen mittainen pastilli on huvennut
  • Viestejä: 174
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #9 : 04.12.23 - klo:15:31 »
Rastavanpyhäkalenteri on karjalainen nimitys ortodoksien joulukalenterille. Mielenkiintoista tietoa mm. jouluruuista eri puolella kristikuntaa. Ortodoksien joulupaasto alkoi 15.11.

https://www.youtube.com/watch?v=jWqnfVjz-CQ

Tuohon linkkiin tulee myös välillä alkuperäiseen liittymätöntä, mutta alkuperäinen jos kiinnostaa, niin löytyy ortodoksisen kirkon sivuilta.

Poissa 007

  • Puheen mittainen pastilli on huvennut
  • Viestejä: 174
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #10 : 03.01.24 - klo:19:47 »
Irja Laine

Senja Surakan vuosisata

-Leipää, hihkaisi Anni ja ojensi pienen kätensä pyytävästi kohti pappia, kun isä Pekka lähti keskelle lattiaa nostetulta analogilta ja pyyhälsi kohti alttaria.
Senja ymmärsi hyvin, mitä lapsenlapsi tarkoitti. Tämä oli koko kaksivuotisen elämänsä ajan tottunut mummolassa vieraillessaan käymään liturgiassa tässä rukoushuoneessa ja osallistumaan myös ehtoolliseen. Mistäpä pieni vielä tietäisi, ettei Andreas Kreetalaisen katumuskaanonia luettaessa ehtoollista jaettaisi eikä antidoria tarjottaisi.
Senjan silmiä kuumotti. Hyvä, etteivät ilon kyyneleet alkaneet valua poskille.
Lapsi oli oikean polun päässä!
-Elämän leipää, hengen ravintoa olen minäkin saanut nauttia tässä seurakunnassa jo seitsemänkymmentä vuotta ja vanhempani sitä ennen. Kai tämä on jotain merkinnyt minun lapsillenikin, koskapa tuovat vuorostaan pienokaisensa kirkkoon.
Näitä miettiessään Senja kadotti otteen katumuskaanonista ja hänen ajatuksensa siirtyivät isään, Petter Surakkaan, joka palveli rukoushuoneenisäntänä vuosikausia. Isällä oli tapana joskus kehaista, että vuosisata Taipaleella alkoi pettereitten merkissä, sillä 1900-luvun ensimmäisen kirkkoraadin kuudesta jäsenestä neljä oli ristitty apostoli Pietarin mukaan Petteriksi: Lasaroff, Ratilainen, Pajarinen ja Karpoff. Ne kaksi muuta olivat Ivan Lasaroff ja Simo Piiroinen. Isä Petter itse ei ollut vielä tuolloin mukana.
Sukunsa välityksellä Senja tunsi seurakuntansa historian vuosisadan vaihteeseen ja kauemmaksikin taakse päin. Itse hän oli kokenut tästä meneillään olevasta sataluvusta seitsemänkymmentä vuotta. Pikku Annin mukana hänen ajatuksensa ylsivät jo seuraavalle tuhatluvulle saakka. Senja Surakan vuosisata! Neljännes Taipaleen seurakunnan koko pitkästä historiasta! Senja tunsi omanarvontunnon oikein pörhistävän olemustaan. Sitten vaatimattomuus ja huumorintaju kuitenkin voittivat ja hän palasi nöyrästi kuuntelemaan katumuskaanonin syvällisiä ajatuksia.

(Kirjasta Taipaleen ortodoksinen seurakunta 400 vuotta, painettu 1991)

Taipaleen seurakunnan ikä lasketaan vuodesta 1589, jolloin Liperin kappeli ensimmäisen kerran mainitaan ruotsalaisissa veroluetteloissa, mutta perustamisvaihe on jäänyt historian hämärään, koska 1500-luvulla asiakirjoja on puutteellisesti. 1600- ja 1700-luvuilla alueella oli myrskyisät ajat Venäjän ja Ruotsin sotiessa vähän väliä ja alkuperäinen ortodoksinen väestö pakeni Venäjälle ja tyhjiin taloihin muutti lutherilaista väestöä Savosta. Savolaisten ja karjalaisten väli alkoivat parantua vasta 1800-luvulla. Mm. oma sukuni isän puolelta tuli Polvijärvelle juuri noina aikoina. Taipaleen ortodoksinen srk kattaa nykyisin Liperin, Polvijärven, Outokummun ortodoksit ja Nurmeksen kappeliseurakunnan ja siihen kuuluvat Juuan ja Rautavaaran ortodoksit. Kirja on minulle erittäin mielenkiintoista luettavaa ja palaan siihen tuon tuostakin. Tietysti asiasta osattomille mielenkiintoa ei niinkään kerry, mutta koettakaa jaksaa ja kärsiä  :eusa_angel:

Poissa 007

  • Puheen mittainen pastilli on huvennut
  • Viestejä: 174
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #11 : 04.01.24 - klo:12:57 »
"Ihmeellistä", sanoi isä Varlaam, "että ihmistä vaivaa jatkuvasti kaksi ajatusta; joko toisten tuomitseminen heidän huonosta vaelluksestaan tai sitten viehättyminen omasta menestyksestä."

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22426
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #12 : 04.01.24 - klo:14:08 »
Olikohan runoilijana tunnettu rovasti Aari Surakka samaa sukua? Kun tuossa mainittiin katumuskaanon, lainaan tähän siihen liittyvän runon:

SUUREN KANONIN AIKA

Lyhyen auringon pakkaspäivänä
lasinterävän valon keskellä lumikiteet
putoavat maahan sammuvina kipinöinä
ja lintu koputtaa kelottunutta puuta
hiljaisuudessa ikkunan alla,

yllätyn muistelemasta ihmistä
joka nuoruutensa rallatukset kulkijasta ja tuhlarista
on todellistanut elämässä.

Ehkä Sinun rakkautesi, Herra,
on todemmin haavoittanut häntä

kuin meitä jotka surumelodiaaan liikuttuneina
kyynelettömyyttämme ja katumattomuuttamme
huokailemme Andreas Kreetalaisen kanssa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34235
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #13 : 04.01.24 - klo:19:36 »
Kysyn, mahtavatko ortodoksit panostaa enemmän palveluksiin ja niissä kuultavaan veisuun ja toistuviin pappien lausumiin kehoituksiin kuin Raamatun lukemiseen kotona tai muualla. Eli miten heillä on Raamatun sana arvossa verrattuna vaikkapa luterilaisiin. Eniten sanan lukemista kaiketi korostavat Vapaat suunnat.

Ortodoksien ja katolisien kirkonmenot ovat mystiikkaan pitäytyvämpiä, ja siksi ne monia taiteilijoita kiinnostavat.

Uskonpuhdistusko painotti luetun ja kuullun Sanan arvoa ?

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6475
Vs: Ortodoksisuus osa 4
« Vastaus #14 : 04.01.24 - klo:21:10 »
Kysyn, mahtavatko ortodoksit panostaa enemmän palveluksiin ja niissä kuultavaan veisuun ja toistuviin pappien lausumiin kehoituksiin kuin Raamatun lukemiseen kotona tai muualla. Eli miten heillä on Raamatun sana arvossa verrattuna vaikkapa luterilaisiin. Eniten sanan lukemista kaiketi korostavat Vapaat suunnat.

Ortodoksien ja katolisien kirkonmenot ovat mystiikkaan pitäytyvämpiä, ja siksi ne monia taiteilijoita kiinnostavat.

Uskonpuhdistusko painotti luetun ja kuullun Sanan arvoa ?

Niin kai, ja tämä onkin asia, mikä luterilaisuudessa on minulle vähän vaikeampaa. Pitäisi opiskella sitä lisää, jotta ymmärtäisin, mistä oikein oli kysymys.

Kun Raamattua lukee itsekseen, voi saada ihan kummallisia käsityksiä asioista. Vanhat kirkkokunnat kai painottavat sitä, että Raamattu on Kirkon kokoama kirja, ja Kirkko opettaa, mitä kirjoitukset tarkoittavat. Ei ole tarkoituskaan, että jokainen seurakuntalainen sooloilee omiaan. Ja noinhan se kyllä menee: Lukiessaan on vähän vaikea riisua silmiltään kirkon opetuksen antamia linssejä. Taitavat olla piilolinssit?

Ne samat tahot, jotka painottavat Raamatun itsekseen lukemisten tärkeyttä, toisinaan painottavat, kuinka tärkeä on uskoa uskontunnustus sanasta sanaan. Tarkoittavat sillä vain apostolista uskontunnustusta (eivät ole niitä kahta muuta kuulleetkaan) ja siinä etenkin Jeesuksen (ei niin Kristuksen) neitseellistä syntymää ja ylösnousemusta. Mutta eivät huomaa, ettei siinä Raamatusta mitään sanota. Kirkko (suomalaisessa versiossa seurakunta) kyllä mainitaan. Se on siinä kohdassa, jossa luetellaan, mitä Pyhä Henki tekee. Joskus tuntuu, että he ajattelisivat kirkon olevan ihmistekoa vain, kuin se olisi mikäkin yhdistys.
« Viimeksi muokattu: 04.01.24 - klo:21:16 kirjoittanut öppiäinen »
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.