Hengellistä

[Viisveisaaja]

Taivasta kuvaillaan erilaisilla kielikuvilla. Joskus ne maalailevat ihmeellistä loistoa kultaa ja jalokiviä tuhlaillen. Joskus käytetään valtavia mittasuhteita. Ilmestyskirjan 21. luku käy esimerkistä. Taivasta saatetaan kuvailla myös rikkomattoman rauhan ja turvallisuuden paikkana. Jesajan kirjan 65. luvussa: Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella, leijona syö heinää kuin härkä, ja käärmeen ruokana on maan tomu. Kukaan ei tee pahaa, kukaan ei vahingoita ketään minun pyhällä vuorellani, sanoo Herra. Harppujen soitto ja uusi virsi valkeissa vaatteissa on joillekin rakas mielikuva, toisia se ymmärrettävästi vieroksuttaa. Joku saattaa muodostaa oman taivaskuvansa käyttäen sitä, mikä täällä ajassa on kaikkein lähinnä taivaallista. Ehkä sanonta 'autuaammista metsästysmaista' pohjaa tällaiseen.

Ihminen yrittää kuvitella sellaista, mitä ei voi kuvitella ja kuvata sellaista, mitä ei voi kuvata.

Huh mikä saarna.

Yritin kommentoidakkin, mutta ohi meni.

[Riitta-mummi]

No mutta veli-vv ! Ota torkut, juo paljon vettä ja kahvia ja kommentoi sitten uudestaan.

Taivasta kuvitellaan ja kuvaillaankin aika paljon. Kiiltokuvaenkeleitä pilven päällä ( Rubens ) kultakatuja ja karitsa ja leijona samalla laitumella.

Se minullakin oli aivan aluksi mielessä ja kysyinkin silloiselta Keski-Lahden kirkkoherra Malkavaaralta minkälaista on ijäisyydessä.

Hän kai vastasi oikein kun sanoi: Siitä ei paljonkaan tiedetä. Penalla oli nuo sanat jotka Raamatusta löytyy.

Minulle se taitaa olla Kritus-valo joka valaisee kaiken. Jotain hyvin kaunista, mutta ei liian voimakasta eikä rytmillistä musiikkia. Harppuja ja selloja saisi olla, ei trumpetteja eikä harmonikkaa.

Henkinen hyvä olo, sellainen lähes lattean tasapainoinen olisi minulle hyvä. Ja kaikki sukulaiset ja ystävät läsnä.

Amen.

[Riitta-mummi]

Älypäässä on toistunut kysymys jota kysiyn nyt Tekoälyltä  ja näin se vastasi:

Lause “istuvat viiniruukkujen ääressä ilman syytä” löytyy Raamatun kirjasta Sananlaskut, luku 23, jakeet 29-30. Tässä on kyseinen kohta:

"Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan."1

Tämä minua kiinnosti siksi että olisiko vastaus voinut olla: Siihen on ankarat elämänkokemukset syyssä.

Mikä on oikea vastaus ?

[Riitta-mummi]

Pena kirjoittaa:
Olen Juho Malkamäen seurapuheita aamuhartauksiksi lainatessani usein säikähtänyt hänen käyttämiään kolkon kuuloisia ilmauksiaan. Hän mainitsee vaivan, murheen, velan ja itsensä tuomitsemisen kristityn elämään kuuluvina pysyvinä pohjavirtoina. Ilon ja vapauden hän tuo esille vain silloin tällöin ja kuin sivuseikkana. En kuitenkaan koe, että Juho olisi missään mielessä väärässä. Onhan tuo murhe minullekin tuttua. Sanoisin sitä kuitenkin apeudeksi enkä vaivanalaisuudeksi. Tarvitsen Jumalan edessä aina Jeesusta parantajakseni. Se, että ilo ja rauha myös ovat sydämessäni, on Jeesuksen työtä.

Malkamäki kirjoittaa aikakautensa tapaan. Samaa tyyliä kuulin vielä 1980-luvulla viidesläisillä.

Murhe ja apeus lienee kaikille körttille tuttu tila. Ei se pahaa tee kun sen kokee Herran kouluna.
Kärsimyksen kestäminen lisää toivoa. Toivo ei saata häpeään, sanoi vanhempi käännös.
Minua on kasvatettu kivulla ja murheella. Iloiselta kuullostava kirjoitustapani ei ole koko totuus. Olen myös tosikko, tulikko ja tuskaileva tyyppi.

Kaikki on sujunut kuitenkin kiitettävästi ( omasta mielestä ) johdatuksessa ja paimensauvan ohjauksessa.

Apeus on ilmentymä ikääntyneiden monista luopumisista. On luovuttu työstä, monista läheistä, terveydestä. Myös puolison tai lapseien elämä vaikuttaa, puoleen ja toiseen.


Vaikka vaellus on vaivaista minä vielä jaksan toivoa...

[Pena]

Samaa tyyliä kuulin vielä 1980-luvulla viidesläisillä.

Olen kuullut viidesläisessä julistuksessa ratkaisevan eron herännäisjulistukseen nähden. Tyyli on voinut olla sama, mutta kärki usein toinen. Kun körtti lausuu:  "Tarvitsen Jumalan edessä aina Jeesusta parantajakseni", viidesläinen sanoo: "Sinä tarvitset Jeesusta parantajaksesi."

[Riitta-mummi]

Olen huomannut että Älypäässä näyttäytyvät myös kristilliset arvot niin peleissä kuin ihmisissä.
Tänään eräs pyysi erirukousta  veikeaan tilanteeseensa. Näin voin palvella sielläkin. 

Blogeissa pitää Juha Vähäsarja Sanaa esillä. Hän myös selittää tekstiä.

[Riitta-mummi]

Kun aina välillä kuuntelen Radio Deitä, pahoittuu mieleni yhä samoista puheista kuin vuoden 2007 jälkeen. Jo ennen herätystäni aloin epäillä että viidesläisyydessä on jotakin liian ' varmaa tietoa'. Se on yhä samaa korostava; Vain Raamatun sana eikä mikään muu !
Eikö siis Kristus meissä ja Pyhän Hengeän ääni olekaan turvallista . Kovasti varoitetaan tuntemisista ja vaikutuksista.
Minulle Jeesuksen sanat evankeliumeissa ovat ainoat Pyhät Sanat ja muu avautuu lukemisen, kuulemisen, eläväksi tulemisen ja kokemisenkin avulla.

Kristittyjen keskeisessä rakkaudessa, yhdessäolossa ja toiminnassa Sana konkretisoituu. Jumalanpalvelukset virsineen, ehtoollispöytä ja Herättäjäjuhlat veisuineen ovat tämän minulle todistaneet.

 

[Pena]

Muuan viisas sanoi, että Raamatun sana tulee Jumalan eläväksi sanaksi vasta, kun se lausutaan toiselle ihmiselle.

[Riitta-mummi]

Tämä on viisautta ! 

[Riitta-mummi]

Elävä usko on useimmiten hiljaista, Jumalan kanssa kahdenkesken käytyä puhumista, toiselta nimeltään rukousta.

Kirkkoon kuuluva, kastettu, uskontotunneilla saatu opetus pohaa nuoren tulevaa aikuisuutta.
Konfirmoitu seurakuntalainen solmii avioliiton kirkon siunaamana ja lapset kastetaan kristuksen nimeen.
Jumalalle tämä riittää, sillä nämä ihmiset tuntevat Hänen nimensä. Se pelastaa.

Mutta ikäväksemme on toisia, itseään uskovaisiksi kutsuvia, jotka ovat ottaneet tuomion Jumalalta oman 'viisautensa' ohjaamina Raamattuun, sen kirjaimiin ja papyrukseen vedoten.

En usko että motivaatio on useinkaan hätä suruttomien pelastuksesta. Hätä on ehkä siitä että 'olenko näin toimien hyvä työmies Herran vainiolla', eli saanko kunnniaa ja mainetta.

Tämä on minun ajatus, ja sitä on vahvistanut yhteys Kristukseen. Hän on vanhoilla päivilläni antanut minulle rohkeuden kirjoittaa näin. Ei omaksi kunniaksi, eikä tuomiten, vaan taistellen yhteisömme hajoittajaa vastaan.

[Riitta-mummi]

Luulen että meissä kristityissä suurin erottavuus on siinä, että uskommeko vain kirjoitettuun sanaan, vai Elävään Sanaan.

Elävään ja meissä vaikuttavaan Kristukseen uskovat kuulevat hänen äänensä ja elävät aina Hänen kanssaan. Jo täällä ajassa saamme tuntea Hänet. Kun näemme kasvoista kasvoihin on rakkautemme täydellinen.

Fundamentalismi on oppi Raamatun tutkinnasta, ja sitä on p a l j o n. Kilpailu siitä Kuka on oikeassa käy kuumana. Tosifundalismi asuu Yhdysvalloissa. Siellä sijaitsee fundamentalistien päämaja.

Lain pykälillä neuvotaan niitäkin jotka kuulevat paimenensa äänen, luopumaan siitä. Se on heidän mukaansa, vain kuvittelua, tekstin tulkintaa ja siten syntiä !

Jotenkin he unohtavat sen että juuri köyhiä, sairaita ja syntisiä Kristus rakastaa ja kutsuu luoksensa. Kun he kuulevat paimenen äänen, siitä alkaa autua taivastie. Ilman omia tekoja !

[PekkaV]

   Koralen uit de Matthäus-Passion

https://www.youtube.com/watch?v=yUcemWKor8k

[Riitta-mummi]

  SV 26  Peura janoissansa


1. Peura janoissansa
rientää kiiruissansa
vesilähteen luo.
Niin myös sielulleni
seura Jeesukseni
virvoituksen tuo.
Haluton jos luonto on,
henki huokaa saadaksensa
sanan iloksensa.

2. Tunnontuskissani
sana Jumalani
mieltä rauhoittaa.
Löydän voiman siitä,
kun ei oma riitä
vastaan kuolemaa.
Uskoa ja toivoa,
rohkeutta, uutta mieltä
löydän aina sieltä.

3. Rinnallani kulje,
huolenpitoon sulje
heikon ristintie.
Irti käytöksestä
itsekeskeisestä
minut, Jeesus, vie.
Rukoilen ja tiedän sen,
että olet vierelläni,
tunnet elämäni.

4. Kiitos, Herra, että
virvoittavaa vettä
meille lahjoitat:
Että uskon viljaa,
vakaasti ja hiljaa
meissä kasvatat.
Näkemään ja löytämään
päästä meidät ihmeitäsi,
Herra, lähelläsi.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016

https://www.google.com/search?q=Peura+janoissansa+rient%C3%A4%C3%A4+YouTube&rlz=1C1JJTC_fiFI1084FI1084&oq=Peura+janoissansa+rient%C3%A4%C3%A4+YouTube&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyBggAEEUYOTIHCAEQIRigATIHCAIQIRigAdIBCDk5MTBqMGo3qAIAsAIA&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:a6675af3,vid:ElVVQ7LzPtw,st:0

 

[Riitta-mummi]

Niin kauan kuin itselläni on ollut tietoista hengellistä elämää, ovat eri liikkeet, suuntaukset, rukoilleet herätystä.

On tehty katulähetystä, jaettu traktaatteja, järjestetty rukouskokouksia, rukoiltu yksin ja pienemmissä ryhmissä. Ei ole näkyvää herätystä seurannut.

Jumala ei ole antanut herätystä, vielä.  Nyt on mielestäni enteitä 'ilmassa' herätyksen tulosta. Tuleeko se aaltoina ympäri maailman, on mahdollista sillä vääryys on mennyt liian pitkälle monien kauhutekojen ja luonnon, jota  emme omista,  hävittämisen takia.

Olen näinkin pienissä ympyröissä joissa nykyään elän, haistellut herätystä enteilevien tuulten tuoksua.

Päivittäisissä kohtaamisissa on usko, ja siihen liittyvä ,noussut esiin aivan luonnollisena, ei saarnan tai minkään hengellisyyden muodossa.

Ihmiset tarvitsevat nyt paljon yhteyttä, avautumista ja armollisuutta.

Valtiomiehet etunenässä osoittavat heikommassa asemassa olevasta välittämistä.

Oli kaunista katsoa telkkarista kuinka Kanadan päämies auttoi Puolan Tuskia ylös portaita. Tuskilla oli koko säären mittainen tuki loukkaantuneessa jalassaan.
Rakkaudelliset halaukset vaikuttavat myöskin aidoilta, EUn  johtajista puhuttaessa.

Usein hyvän käynnistää paha, yhteinen vihollinen.

Sen turviin !  Herra on turvamme ja kilpemme.