Kirjoittaja Aihe: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII  (Luettu 130945 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #15 : 06.04.23 - klo:12:53 »
Olen lukemassa Jari Korkin kirjaa ”Kyösti Kakkosen tie huipulle”.
Lainaus tämän kirjan sivuilta 25 ja 26:

Kaikki käy, kunhan puolue kunnioittaa suomalaisia perusarvoja koti, uskonto ja isänmaa. Kun puoluekantaa kuitenkin kysytään, Kakkonen vastaa maalauksella tai piirustuksella. Siinä on sininen taivas, vihreä ruoho ja leppäkerttu ja pirtti voi vähän punertaakin. Ruiskukan ruusu ja apilanlehti mahtuvat hyvin samaan maljakkoon. Siinä on hyvät ja diplomaattiset kauppiaan perusvärit, mutta ihan jyrkänpunaiset värisävyt taitavat minun maalauksestani jäädä pois, liian vahva punainen on aina vaaran merkki, Kakkonen täsmentää.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34255
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #16 : 09.04.23 - klo:11:49 »
Katselin yöllä ortodoksista Jumalanpalvelusta Uspedskin katetraalista ja ajattelin Joel Haahtelaa joka on ortodoksi-käännynnäinen ja psykiatri.

Aamulla löysin hänen uusinnman kirjansa Netstorystä ja aloin kuunnella. Hän on minulle hyvin sopiva, mystiikkaan suuntatunut kirjailija.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009442372.html
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34255
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #17 : 13.04.23 - klo:18:31 »
Kuuntelen nyt kolmatta Joel Haahtelan kirjaa perätyksin.  Yö Whirtlerin maalauksessa  sai aikaan sen että otin Perhostenkerääjän uudestaan. Sen sain eilen valmiiksi, sillä kaikki Haahtelan kirjat ovat ns. pienoiskirjoja, kuunteluaika n. 3 h 30 min max.

Jos itse osaisin panna ajatukseni kirjaksi, mikä ei onnistu, toivoisin niiden olevan sisällöltään ja sanojen käytöltä ja kijan rytmiltä kuten hänellä on.

Jotain merkillistä sielunyhteyttä tunnen tähän ortodoksi-diakoni-psykiatriin.
Ortodoksia on eräs yhteinen, kreikka myös, taidemaailma ja uskon pohdiskelut.

Tänään aloitin Hengittämisen taito-kirjan.

Luulen että hän psykiatrina on etu-oikeutettu kirjoittamaan mystisitä aiheista. Ne ovat sitä salattua elämää joka minua kiinnostaa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34255
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #18 : 14.04.23 - klo:18:00 »
Nyt alkoi Trumbach´n etsiminen. Tämä on aikaisempi pienoisromaani Kuin Adelen kysymys, Jaakobin portaat, Yä Whistlerin maalauksessa tai Hengittämisen taito.

Trumbach ei ainakaan näin aluksi, jossa vasta olen, ole yhtä syvästi hengellisyyteen paneutuva, mutta mystinen tämänkin on. Kieli, etenkin alkuluvun alku on kuin impressionistista maalausta ihailisi, on sitä mikä Haahtelalla on hienosti hallussa.

Kirjan arvosteluja olen vain vähän selaillut, Jokken kirjanurkka ei tainnut ymmärtää kun Jokke sai pitkästyvänsä.



Tässä on sitä mite minä koen:

Traumbach on ohut kirja, sellainen, jonka ajattelisi tuosta noin vaan lukevansa ruokatunnilla. Väärin. Traumbachia ei nautita kuin lounasta. Se nautitaan pitkänä sunnuntaipäivällisenä kaikkine ruokalajeineen ja hitaasti maistellen.

Jochen etsii Traumbachia. Lukija kulkee mukana ja jännittää kaiken aikaa, löytääkö Jochen etsimäänsä. Lukija on mukana, kun Jochen tapaa ihmisiä; ihmisiä, joihin törmää kun etsii Traumbachia. Ihmiset, paikat ja aika muuttuvat ja aina ollaan askel lähempänä Traumbachia.

Haahtelan kieli on ihanaa. Herkullista, mitä jää välillä vain makustelemaan ja toivoo, ettei se maku ikinä väistyisi vaan viipyisi ja vahvistuisi. Jotain lausetta voi vaan katsella, lukea ääneen ja palata kohta uudelleen, jatkaa taas seuraavaan ja nautiskella.

lähde: Kirjavinkit
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2754
Sai körttien vihan päällensä kääntämällä ystävällisenä eleenä kaikki Malmivaaran 158 virttä englanniksi (ca 10.000 riimitettyä riviä), kuulemma kamala ja kuvottava teko.

Paikalla Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1600
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #20 : 16.04.23 - klo:10:41 »
Hieno juttu Markku Pölösestä! :109:

"Mielenterveystyö on minulle tärkeää. Lapsena naapurissamme asui ottopoika Olavi, jolla oli harhoja. Hän herätti kaikki öisin soittamalla trumpettia pihalla. Mummoni kutsui hänet sisälle, keitti kahvit, ja Olavi söi melkein kokonaisen vehnäspitkon. Hän ei puhunut mitään, lähti syötyään vain pois ja trumpetin ääni kuului mennessä. Kysyin mummolta, minkä takia hän jutteli niin mukavia Olaville. Mummo vastasi, että Kristus kävi kylässä – ’yksi näistä pienimmistä’.

Poikkeusyksilöt saavat aina aikaan vipinää muussa yhteisössä. He mittaavat ihmisyyttä: heidät on pantu tänne meille mittareiksi kertomaan, keitä me olemme."
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009472173.html
Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22443
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #21 : 16.04.23 - klo:11:51 »
Sain odottelun jälkeen kirjastosta Heikki Palmun uuden kirjan 'Jeesus vai Paavali? Pohdintoja uskonasioista'. Teos on jaettu kolmeen osaan: I Jeesus vai Paavali? II Usko ja III Aina uudistuva kirkko. Heikki Palmu todellakin pohdiskelee eikä julista oikeassa olemistaan.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #22 : 17.04.23 - klo:22:21 »
Körttiläisille tunnusomainen piirre on pelko kohdata oikeassa olijoita.
Myös opetetuksi tuleminen pääsääntöisesti pelottaa.

Pohdiskelu, kyselevä ja epävarma mieli on suuressa arvossa.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #23 : 17.04.23 - klo:22:28 »
Körttiläisyyteen myönteisesti suhtautuvien ihmisten rinnalla kulkeminen ja tukeminen vaikeuksissa kuuluu myös körttiläisyyteen.

Nöyryyden korostaminen ja sen näyttäminen koetaan myös tärkeäksi.


Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #24 : 17.04.23 - klo:22:35 »
Körttiläiset keskustelevat luontevasti eri aiheista.
Raamattuun liittyvistä hengellisistä asioista ollaan kuitenkin arkoja keskustelemaan.

Raamattua ei ole hyvä ottaa mukaan seuroihin, koska on vaara, että sitä käytetään väärin.
Hyvä seurapuhe on sellainen, jossa käsitellään yhteiskunnallisia asioita.



Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22443
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #25 : 18.04.23 - klo:07:05 »
Körttiläisille tunnusomainen piirre on pelko kohdata oikeassa olijoita.

Tuskin se pelkoa on. Olisikohan se surua? Oikeassa oleminen näyttäytyy usein eräänlaisena henkisenä vammana.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22443
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #26 : 18.04.23 - klo:07:07 »
Raamattua ei ole hyvä ottaa mukaan seuroihin, koska on vaara, että sitä käytetään väärin.
Hyvä seurapuhe on sellainen, jossa käsitellään yhteiskunnallisia asioita.

Raamattua on hyvä lukea ennen seuroihin lähtöä. Niin saa yhteiskunnallisiinkin asioihin raamatullisen näkökulman.

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2754
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #27 : 22.04.23 - klo:05:30 »
Raamattua on hyvä lukea ennen seuroihin lähtöä. Niin saa yhteiskunnallisiinkin asioihin raamatullisen näkökulman.

Totta! Päivän teksi on ainakin syytä lukea.
Sai körttien vihan päällensä kääntämällä ystävällisenä eleenä kaikki Malmivaaran 158 virttä englanniksi (ca 10.000 riimitettyä riviä), kuulemma kamala ja kuvottava teko.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10495
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #28 : 07.05.23 - klo:06:41 »

   Luvun alla on edelleen Markku T. Hyyppä: Liitäjä (dekkari), Kiveen hakattu - Pyhät tekstit ja perinteet muutoksessa -; toim. Nissinen, Vähäkylä ja Egon Friedell: Uuden ajan kulttuurihistoria I-III
ovat olleet kuukausia.
Äsken luin jotain romaania, kirjaston kirjaa. Jätin kesken. Ei napannut.
Aamulehdet selaan, joskus luen, viimeksi haastattelun {Tuleekohan nimi mieleeni vai onko mentävä kirjahyllystä katsomaan?! - Ei tarvinnut: Antti Tuuri!}.
Hesarin Kirjastojen lainatuimmat -listalla (Olikohan sillä nimellä?) on usein mielenkiintoisia. En kuitenkaan ole saanut aikaiseksi mennä varaamaan.
Näin ovat lukemiseni kuivahtaneet. Elättelen kuitenkin toivoa sen lähtemisestä lentoon, varsinkin kun vaimo näyttää nauttivan romaaneista.

Kiitos juhlista!
Ensi kesänä Salossa, jos Jumala suo.
Kritiikki on arvokasta. Arvokkaampaa on optimismi.
Näillä eväillä huomiseen, rakkaat ystävät:

Vain armo rauhoittaa
sydäntä uskovaa.
Näin jäljessäsi lähden
rakkautesi tähden
kärsimään vaivaa tiellä,
kuljethan itse siellä.

SV 60:6

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22443
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #29 : 07.05.23 - klo:07:26 »
Luin linja-automatkalla Edgar Allan Poen kertomuksia. Huhhuh!