Keskustelu > Seuratupa

Uskon Empirismi

<< < (2/19) > >>

juhani:
Minoon suomalainen ja evankelikalismi on amerikkalaista. :wink:

rami:
juhani puhuu hassuja. monet amerikassa eivät vaan tiedä olevansa itse asiassa körttiläisiä. vaikka olemmekin ympäristömme muokkaamia, on ihminen monella tavoin samanlainen (ja samalla tavoin erilainen) eri puolilla maailmaa ja eri aikoina. opit ja uskontunnustukset ovat kontekstisidonnaisia vain silloin kun ne laitetaan tukemaan nurkkakuntaisuutta, kulttuurista eristäytymistä, nationalismia. senhän me näillä lakeuksilla muistamme. minoon körttiläinen, mutta saatan kuullostaa amerikkalaisesta amerikkalaiselta (siellä kun on porukkaa joka lähtöön, niitä evankelikalikolisiakin - joka siis pois minusta). ja ainakin minoon tosikko, ja meitä löytyy kaikkialta maailmasta. kohta ylivieskastakin. jalka vippaa jo.

juhani:
anteeksi rami :wink:

rami:
rami hötkyili vähän luettuaan vain juhanin tekstin, joka kommenttina taisi olla paljon taitavampi, rakentavampi ja ehkäpä savolaisempi kuin miltä se irrallaan (ja hötkyillen luettuna) näytti. luin sen uudestaan, ja mieleeni tuli ihan toinen näkökulma:

kyllä se paavon pelastusepävarmuuskin voidaan lukea (suomalaisessa 1800-luvun) kontekstissaan hittituotteelta. ja tulihan siitä yksi suomalaisuudenkin kuva joskus. siis melkoinen kansan villitsijä ja hittimato. se, että sen avulla rahastaminen jäi melko vaatimattomaksi oli varmaankin vain heikkoa taloudellista lukutaitoa. olisiko pelastusepävarmuuden tavaramerkitsemisen aika tullut. patentoidaanko armonikävä?

luterilainen:

--- Lainaus käyttäjältä: seppos - 01.06.06 - klo:09:24 --- Minua ei ole koskaan niin suututtanut  kuin kuunnellessani yhtenä päivänä aikoinaan Helsingin stadionilla amerikan ykkössaarnaajaa Billy Grahamia. Hän kertoi kaksi tarinaa valehdellen ne omaan perheeseensä ja minä olin lukenut ne viikoa aikaisemmin mökin puuceen kirjaston suuresta kokoelmasta vanhoja Valitut Palat lehtiä. Surkeat puheenkirjoittajat hänellä ja surkea moraali miehellä. Se siitä.

--- Lainaus päättyy ---
Amerikkalainen kestävyysjuoksija Louis Zamperini nousi kuuluisuuteen selvittyään lukuisista koettelemuksistaan toisen maailmansodan loppupuolella. Tyynenmeren sodassa Zamperini, Francis ”Mac” McNamara, Russel ”Phil” Phillips ja kahdeksan muuta miehistön jäsentä olivat 27. toukokuuta 1943 etsimässä kadonneeksi ilmoitettua lentokonetta, kun heidän oma B-24 Liberator -pommikoneensa syöksyi teknisen vian vuoksi Tyyneenmereen. Vain edellä mainitut kolme miehistön jäsentä selvisivät hengissä pakkolaskusta. Lievästi loukkaantunut kolmikko pelastautui löytämilleen kahdelle pelastuslautalle. Lautoilta käsin he kykenivät onkimaan jonkin verran kalaa, kunnes hait veivät viimeisenkin heidän koukuistaan syötteineen.

Kuukauden päästä he olivat yhä merellä, kun horisonttiin ilmestyi lentokone. Heidän epäonnekseen kyseessä oli japanilaisten pommikone, joka alkoi tulittaa miehiä. Kone tulitti miehiä yhteensä seitsemällä ohilennolla. Zamperini sukelsi mereen aina koneen lentäessä yli, mutta haiden vuoksi hänen oli noustava pikaisesti merestä joka kerta koneen ohitettua heidät. Lautat saivat yhteensä 48 luodinreikää, joiden paikkailu vei koko seuraavan yön. McNamaran voimat heikkenivät ja hän kuoli 29. kesäkuuta. Lopulta 46. päivänä he näkivät maata. Saari oli japanilaisten hallussa ja miehet vangittiin seuraavana päivänä. Saarella heidän haavansa hoidettiin ja he saivat runsain mitoin ruokaa ja juomaa.

Vain muutaman päivän päästä saapui käsky siirtää vangit ”teloitussaarena” tunnettuun Kwajaleiniin. Ruoaksi tarjottiin laihaa teetä ja korppuja. Saarella alkoivat myös kuulustelut. Kolmen viikon kuluttua Zamperini joutui lääketieteellisen kokeen uhriksi, kun häneen ruiskutettiin usean päivän ajan tuntematonta ainetta.

Miehet siirrettiin 26. elokuuta Tokion lähellä sijaitsevalle Ofunan sotavankileirille. Ruokaa oli tarjolla enää niukalti ja se oli pilaantunutta tai likaista. Myöhemmin edessä oli siirto Omorin työleirille ja sieltä edelleen Naoetsun leiriin. Sota ja Zamperinin vankeus päättyivät Yhdysvaltojen pudotettua ydinpommit Hiroshimaan ja Nagasakiin.

Koettelemukset olivat jättäneet jälkensä Zamperiniin, joka ei Naoetsun leirillä vammautuneen jalan vuoksi kyennyt enää jatkamaan urheilu-uraansa. Hän meni naimisiin Cynthia Applewhiten kanssa vuonna 1946, mutta kärsi posttraumaattisesta stressihäiriöstä, näki jatkuvia painajaisia vankeusajasta ja alkoi juoda. Kohtaaminen saarnaaja Billy Grahamin kanssa vuonna 1949 muutti lopulta Zamperinin elämän suunnan. Raitistunut Zamperini kiersi luennoimassa muun muassa anteeksiannon merkityksestä.  :eusa_pray:

Lähteet

Louis Zamperini  https://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Zamperini

Louis Zamperini - Captured By Grace- Billy Graham Evangelistic Association  https://www.youtube.com/watch?v=OvH1O7vi1hc

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu