Meri! La mer! Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa.
Meri on suuri, minä pieni.
Meren syleilyssä.
Meri kuin veri
Kuohuu, kohisee, vaahtoaa ja pauhaa
Meri tuoksuu erilaiselle
Horisontti näkyy.
Uusimaa on uusi. Uusi keino on parempi kuin pussillinen vanhoja
Toisena tulee kirkkaasti Savo, sen välkkyvät veet ja valkoiset koivikot. Ah, sinne mä kaipaan. Savossa sielu etsii ja löytää levon kallion kolosta, viisaiden kuusten, uljaiden honkien, äidillisten koivujen helmassa.
Keski-Suomi on Suomen Keskusta.
Kainuu on kaipausten kivikkoinen tanner.
Pohjanmaa on avara, tilava ja ahkera ja välkkyväteräinen puukko.
Varsinais-Suomi on viljavakka.
Karjalasta karjuu Suomen karhu.
Lapissa lappilainen joikhaa revontulten ikävää.
Satakunta satojen kuntien yhdistelmä satanen kourassa millon vaan.
Mutta Savo! Oi Savo, sä sanomattoman ikävän lapsuus ja auer.
Häme on hämyisten ja hämillisten hemmojen himokeskus.
Kymenlaakson läpi virta vuolas kymi pohjoisen vesiä mereen.