Meri, järvi, pelto vai metsä?

[mies valaan vatsasta]

Johannes ja Juho A iskevät jälleen. Hyvä Itä-Suomi ja sen järvet, vaarat ja muut kompastuskivet!  

[jude]

Kaupunkini meren äärellä, rannan kivistä rakennettu!
Kuulen sinun kohisevat väyläsi, näen ihmisten elävät virrat.
Tunnen hellyyttä ja kiihkoa, lämpöä ja outoa vimmaa.

Olen kasvanut ulos huoneestani, kiinni ympäröivään maisemaan.
Minä haluan täältä kauas
enkä halua mihinkään.

Meri on minulle tärkeä. Istua Suomenlinnan eteläkärjen kalliolla kevätauringossa ja katsoa ruotsinlaivan lipumista kauas sumuun, kahlata lapsena Lauttasaaren rantoja pitkin, istua ystävien kanssa filosofoimassa Arabianrannassa... Ei ole sitä tilaa ihanampaa.

[töppönen]

Meri ehdottomasti kun lapsuuteni oon viettäny meren rannalla pohjanmaalla Lohtajalla mistä isän&äitini suku on kotoisin ja meillä oli mökki ohtakarissa joka aivan mahtava paikka.Tosin nykyään siä on liikaa turisteja etenkin kalajuhlien aikaan siä on vähän tunkua mutta sopu sijaa antaa...

[mies valaan vatsasta]

Kaikissa kirjoissa ja elokuvissa kaikki aina haikailee merta koska evät  ole sitä nähneet ja luulevat sen olevan kaunis. Miksi kukaan ei ikinä haaveile kunnon rämeiköstä jossa itikat surraa auringonvalon siivilöityessä puiden oksastossa samalla kun hirvikärpäset hyökkäävät kimppuun...  :shock:

Metsään tahdon mennä NYT! Heippa.  :smt039

[Hanna]

Ja omaa mieltä lähinnä ovat järvet. Niiden keskellä varttunut ja aina niitä tulee ikävä.

Voi poikaparkaa, ei oo täällä lakioilla paljon jokia kummempaa vaikka tiesi taitaa näihinkin maisemiin välillä tuoda.

Kerrankin myös An-nan kanssa samaa mieltä, kyllä se on poholaaselle äärimmäisen tärkiää ettei silmä "pökkää mihinkään"...lymytkää te savolaiset vain metsissänne  :wink:

Lisäsin muuten yhden vaihtoehdon, teemaan sopien...Empä lisännytkään ku ei onnitunut mut tarkoitus oli lisätä asfalttiviidakko,ihan kaikille luonnosta vieraantuneille!

[Liisa]

Lisäsin muuten yhden vaihtoehdon, teemaan sopien...Empä lisännytkään ku ei onnitunut mut tarkoitus oli lisätä asfalttiviidakko,ihan kaikille luonnosta vieraantuneille!

Joo, näin testialueella kirjoittelun hengessä kerrottakoon, ettei tuollainen muokkaus jälkikäteen onnistu, koska silloin vääristyisi äänestyksen tulos. (Kun jo äänestäneet eivät kuitenkaan pääse valintaansa muokkaamaan.)

[mies valaan vatsasta]

Kerrankin myös An-nan kanssa samaa mieltä, kyllä se on poholaaselle äärimmäisen tärkiää ettei silmä "pökkää mihinkään"...lymytkää te savolaiset vain metsissänne  :wink:

Kyllä täällä mettässä ossaa muutkin lymytä, ku kierot savolaiset. Anteeksi vaan, siis savolaisille.  :wink:

[PekkaV]

Lymyilyn vaikutelma saattaa syntyä, koska metsän varjoihin solahtaa kovin helposti, vaikkei olisi tarkoituskaan. Savolainen tuntee latomeressä olevansa liian paljas eikä ole tottunut huutamaan hehtaarien päähän. Savossa ihmisen näkee vasta, kun hän on lähellä. Voi puhua hiljempaa, silti tulee kuulluksi.

[Johannes]

Itse tykkään siitä, että matkalla ei näe kaikkea kerralla, vaan ei voi koskaan tietää, mitä tulee vastaan seuraavan mutkan tai mäen takaa. Sieltä avautuu kokonaan uusi avaruus.

[Hanna]

Pöh, mikä ihmeen avaruus? :wink: Korkeintaan 50 metriä seuraavan mäen nyppylään. Mä asuin ilmajoella ollessani aikalailla vesitornin juurella ja oli aina kiva lakialta kattua, jotta tuolla horisontissa se koti on!

[Johannes]

Pöh, mikä ihmeen avaruus? :wink: Korkeintaan 50 metriä seuraavan mäen nyppylään. Mä asuin ilmajoella ollessani aikalailla vesitornin juurella ja oli aina kiva lakialta kattua, jotta tuolla horisontissa se koti on!

Just se avaruus, uusi maisema. Ei ole kaikki aina niin tylsää samaa maisemaa vaikka minne asti menisit...  

[An-na]

Just se avaruus, uusi maisema. Ei ole kaikki aina niin tylsää samaa maisemaa vaikka minne asti menisit...  

Ei logiikkaa! Mietipä sanaa avaruus. Muutama esimerkki:
kaunis->kauneus
pieni->pienuus
mäkinen->mäkisyys.

Joten avara->avaruus. Ei mäissä ja metsissä ole mitään avaraa, avaruus on sitä, että on tilaa ja näkee silmänkantamattomiin. Näin meillä täällä Pohjanmaalla!

[Johannes]

Tarkoitan uudella avaruudella uutta tilaa. No joo myönnetään, että se ei aina meinaa avaraa, mutta avaruus se kyllä on siinä missä se peltokin.

[mies valaan vatsasta]

Jos An-na on sitä mieltä, että metsässä ei voi olla avaraa hän on väärässä. Ajatellaanmpa vaikka avaraa mäntykangasta, jossa aurinko siivillöityy korkealla olevan oksaston läpi kuivalle sammalmatolle, joka rahisee kun se päälle astuu. Mahtavn korkeiden suoarunkoisten petäjien runkojen välissä aukeavat valtavat Herran suunnittelemat salin jotka jatkuvat niin kauas kuin silmä kantaa. Niissä saleissa voin juoskennella vapaana eikä tielleni osu kuin silloin tällöin kanto tai puolukkamätäs. Silloin voin loikata niitten yli.
Voiko siis olla suurempaa avaruutta kuin nuo valtavat salit, joissa neulaskatto hiljaa tuulessa suhisee, eikä missään esteitä ole. Ei haittaa kävelyäni missään ruokavilja eikä eläinten rehu. Jos eteen tulee syötäväää on se helppo ottaa mukaan, kiertää, tai vaikka syödä.
Siellä on vapaus, siellä on avaruus, siellä on koti.

[mies valaan vatsasta]

Sitäpaitsi, mikä avaruus se semmoinen onn että ei jalkojansa nää! Siellä pellolla teillä on aina se vilja ottamassa kinni silmään kun yrittäää jalkansa löytää. Ja jos ei näe jalkojaan, ei näe polku jolla kulkee, tai polkua jolla ei kulje, ja sellainen vie äkkiä harhaan.