Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä
Miten käytän aikaani
Riitta-mummi:
Sielun kaivelua7.1.2024
Olen hyvin nuoresta asti pohtinut kysymyksiä elämästä ja itsestäni. Sitäkö on syntyisin tiedonhalu eri elämän alueilta.
Kansakoulussa ajattelin jo olevani hiukan erilainen luokkatovereihin verraten. Miksi minua ei kiinnostaneet liikunnalliset leikit suuremmin. Miksi laskento, myöhemmin matematiikka ja etenkin algebra olivat vaikeita, mutta uskonto, historia ja äidinkieli mieluisa ja helpompia. Koin, ja koen edelleen olevani tosaalta jopa pelokas, mutta suorat sanat löytyvät toisaalta liiankin helposti. Olen kriittinen, arvosteleva tyyppi. Arvostan kyllä ominaisuuksiani, mutta jatkuvasti pyrin parempaan. Olen perfektionismiin suuntautunut, mutta en fanaattisesti.
Kristityn pitääkin pyrkiä hyvään, pyrkiä eroon huonoista asioista. En etsi pyhitystä, siihen ohjaa vain Herra Jumala. Ei omat teot !
Näitä jälleen miettiessäni, päätin käyttää apuna tekoälyä, johon olen suhtautunut hyvin varauksella. Tietokone on lähes ainoa tietojen lähde meillä jotka emme ole opiskelleet , Kirjat pölyttyvät kaapissa, sillä näkö on käynyt heikoksi. Ne ovat myös raskaita pidellä näillä voimilla jotka ovat jäljellä.
Kysyin Tekoälyltä mitä on itsetuntemus ?
Se vastasi :
Itsetuntemus tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää omia ajatuksiaan, tunteitaan, motiivejaan ja käyttäytymistään. Se on itsetarkkailun ja itsearvioinnin prosessi, jossa tunnistetaan omat vahvuudet, heikkoudet, arvot ja uskomukset. Itsetuntemus auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä, parantamaan ihmissuhteita ja elämään tasapainoisempaa elämää.
Kun ymmärrämme itseämme paremmin, voimme myös kehittää itseämme ja kasvaa henkilökohtaisesti. Itsetuntemus on tärkeä osa itsevarmuuden ja henkisen hyvinvoinnin kehittämistä.
Toinen kysymys kuului: Mistä johtuu atavistiset pelot ?
Atavistiset pelot ovat syvälle juurtuneita, usein tiedostamattomia pelkoja, jotka voivat juontaa juurensa ihmisen evoluutiohistoriaan. Nämä pelot ovat peräisin ajalta, jolloin esi-isämme kohtasivat erilaisia uhkia luonnossa, kuten petoeläimiä tai vaarallisia ympäristöjä. Esimerkiksi pelko pimeästä tai korkeista paikoista voi olla peräisin ajalta, jolloin nämä tilanteet olivat todellisia uhkia selviytymiselle.
Atavistiset pelot voivat myös liittyä kulttuurisiin ja geneettisiin tekijöihin, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Vaikka nykymaailmassa monet näistä peloista eivät enää ole yhtä relevantteja, ne voivat silti vaikuttaa käyttäytymiseemme ja reaktioihimme.
Näin olen kerännyt tietoa ominaisuuksista jotka ovat olleet lähes koko elämäni ajan esillä. Olkoon vaikka näin. Tiedän olevani turvassa sillä olen Sanan mukaan Jumalan oma, Taivaan perillinen, vaikka nämä sanat maistuvat hiukan kerskaavilta.
Kuulun körttiläiseen herätysliikkeeseen. Pidän Paavo Ruotsalaisen löydöistä ja N.K. Malmbergin sivistämästä, ja monien virsirunoilijoiden kaunistamasta tavasta olla uskova.
Etsivä löysi, löytänyt iloitsee ja kiittää !
R-m
Riitta-mummi:
Ahdistava muutos ajassa
Täältä korkean iän horisontista katsellen näen kuinka kovasti ihmisen elämä on muuttunut. Ei niinkään ulkonaisesti, mitä nyt kännykät, skuutit ja droonit ovat nopeuttaneet yhteydenpitoa ja liikkumista.
Ajattelen ihmisen hyvinvoinnin huononemista kaikesta tieteen ja tekniikan kehityksestä riippumatta. Etenkin nuoret ihmiset, teini-ikäiset eniten, ovat maksaneet tästä kehityksestä raskaast, oireillen monenlaisin mielenterveyden vaivoin. Liekö kenelläkään selvää käsitystä mikä tai mitkä tekijät ovat laukaisseet lisääntyvät ADHD- ja muut käyttäytymisongelmat joihin usein liittyy masennus, ahdistuneisuus jopa itsemurha-alttius.
Eräät ovat sitä mieltä että Korona-viruksen sairastamisen jälkiseurauksesta on kyse.
Nuoruus on herkkä kasvuvaihe, jota nuoren tulisi saada elää turvallisesti hyvän kodin ja mukavien ystävien ympäröimänä. Tämä olisi ihanne, jota ei kai mikään koti ole koskaan täysin voinut taata.
Koulun osuus on yhtä tärkeä. Koulumaailma on muuttunut menneistä ajoista jolloin opettajan auktoriteetilla luokka pidettiin kurissa ja nuhteessa. Tietenkin nuoret protestoivat, ja tekivät ,kun valvova silmä vältti, mitä lystäsivät. Silti esimerkiksi oppilaan ulkonäköön viittaava kiusaaminen oli marginaalista. Joku saattoi joskus heittää hiukankin ylipainoiselle luokkakaverille ' Läski -herjauksen vihastuksissaan. Nyt on syntynyt armottomia tapoja jotka jättävät erinäköisen, -värisen tai -erikokoisen lapsen yksinäisyyteen. Koulujen ulkopuolella tapahtuu sitten fyysistä väkivaltaakin. Pahimpia ilmenemiä ovat olleet koulusurmat. Amerikassa ne ovat olleet jo kauan mahdollisia, siellä kun aseita myydään lähes kenelle vaaan.
Myös äly-laitteiden esittämä kova viihdemaailma vaikuttaa osaan nuorisosta. Nyt saa kännykkään tilata vaikka mitä
. Väkivaltaa, pornoa tai muuta tällaista sielun ja mielen kasvuun vaikuttavaa saastaa ei alaikäisten pitäisi saada koettavakseen.
Tässä tulee vanhempien ohjaus-vastuu esiin. Heidän pitäisi neuvoa lasta joutumasta huonoille teille.
Nyt sairastuneet nuoret täyttävät sairaaloiden psykiatrisia osastoja, jos vaan sisään mahtuvat. Sote-asiat ovat edelleen melko sekaisin. Kokouksia pidetään ja kokouspalkkioita kuitataan, mutta tilaa osastoilla ja ennen kaikkea osaavaa hoitohekilökuntaa puuttuu.
Paljon tapahtuu muutosta yhteiskunnassa. Muutos on mahdollisuuskin, mutta ei kaikki muutos. Ilmapiiri yhteiskunnassa on huonontunut.
Monet ajattelevat sen olevan merkki sodasta. Osittainhan sota on jo meillä, ilmapiirissä ja droonit lentelevät ilmassa.
Riitta-mummi
Riitta-mummi:
Synti on paha sana. Sitä ihminen ei halua kuulla ainakaan jos se osoittaa hänen omia syntejään. Synti ymmärretään monin eriasteisin merkityksin.
Pieniä syntejä ei tarvinne luetella, sellaisia kuin luvaton lainaaminen, tönäiseminen tai valkoinen valhe. Kuitenkin kaikki mikä on vastoin totuutta, Jumalan säätämää rehellisyyttä ja ihmisen turvaksi luotua lakia ON syntiä.
Syntiä ei voi rahalla maksaa pois. Se on ihmisten kesken sovitettava lain määräämin suorituksin. Pienet rikkeet sovitaan anteeksipyynnöin, korvauksin tai erilaisin sovintoratkaisuin. Maallinen laki jakaa oikeuden istunnoissa erimittaisia rangaistuksia erilaisissa laitoksissa,
Vankila on ankaran synnin, rikoksen sovituspaikka. Sovitusta eli rangaistusta tarvitaan ellei tapahdu armahdusta.
Vauva ei tiedä synnistä. Mutta jo muutaman vuoden ikäisenä on ihmislapsella omantunnon jakamaa tietoa siitä mikä on oikein ja mikä on väärin. Se on hyvä ominaisuus ja sen tulisi jatkaa työtään lapsen kasvaessa. Silloin on vaara joutua huonoille teille, pahantekoon, vähempi.
Valitettavasti emme ole täysin turvassa vääryyden houkutuksilta. Ne kohtaavat meistä jokaisen jossakin muodossa. Kiusaus ja houkutus väärään on naamioitunut viattomuuden ja hauskuuden vale-asuun. Silloin olemme jo helposti 'vietävissä'.
Olivatpa väärät teot, synnit, minkä mittaisia tai painoisia hyvänsä, niille on suotu armahdus jonka saamme viemällä kaiken meitä sitovan väärä Herramme Kristuksen risti juurelle, sovitukseen ja armahdukseen.
Tämä on valtava Jumalan lahja, armo ja armahdus mikä vapauttaa taakasta kantajansa ja antaa rauhaa ja iloa elämään.
Kutsun tätä Mestari Echartin puheen mukaan Sielun kaivon puhdistamiseksi. Vertaus konkretisoi tämän ihmeen mielestäni hyvin.
Joskus pitää rikkoa koko kaivo, parantaa kaivantoa ja perustaa kunnon tarvikkein uudeksi. Joskus riittää veden vaihto ja kaivon huuhtelu vaikkapa painepesurilla. Kun uusi pudas vesi täyttää kaivon, on vesi Elämänvettä jota kelpaa nauttia.
Rakkaus voittaa suuretkin synnit.
Riitta-mummi
Riitta-mummi:
Älypää-visassa on kysymys: Kuka on hyvin uskonnollinen ihminen Aleksis Kivvven eitsämässä veljeksessä? .
Siinäpä on aine miettiä mikä on uskovan ja uskonnollisen ihmisen ero.
Oma uskoni on vajavaista . En osaa raamatunlauseita ulkoa, enkä tykkää niitä käyttää. Mieluummin tulkitsen niitä omaan elämääni ja käyttäytymiseeni.
En tuomitse, ainakin pyrin olemaan sitä tekemättä. Sen sijaan olen hyvinkin kriittinen ja annan ääneni kuulua, milloin minkäkin asian puolesta, tai jotakin vastaan.
En erottele ihmisiä ijän,sex- sukupuolen, rodun, asuinpaikan, koulutuksen, enkä käytöstapojenkaan puolesta. Hyvät tavat ovat hyväksi, mutta jos niitä ei ole ihmiselle neuvottu, se ei ole kaikkea ihmisyydessä.
Rakkaus sen sijaan on kaiken hyvän lähde. Se on myös uskovalle se lähtökohta joka auttaa eteenpäin. Toisen asemaan ja tilanteeseen eläytyminen auttaa ymmärrystä tekemään tekoja. Viisauskaan ei tee näitä jos ei ole rakkautta joka panee toimimaan.
Uskova ihminen on mielestäni ahkera auttamaan, hidas suuttumaan, antelias ja lähimmäistään ajatteleva siinä missä itseään ja läheisiäänkin.
Uskonnollinen ihminen saattaa olla kaikkea yllämainittua,ei rakkaudesta vaan itsestään lähtien. Mutta.... hän tuntee lain kirjaimen ja noudattaa sitä joustamatta koskaan. Hän noudattaa opetettuja ja opeteltuja käytöstapoja, joista ei voi tinkiä tippaakaan. Hän käy ahkerasti seurakunnan tilaisuuksissa, se suotakoon. Ehkä hän onkin yksinäinen.
Uskova ihminen ei ole yksinäinen vaikka olisikin yksin. Hyvinkin yksinkertainen ihminen voi olla uskova, mutta uskovainen ihminen ei ole omasta mielestään yksinkertainen ( Sen Aleksis Kivi Simeonissa osoitti ).
Uskovainen Aleksis Kiven Simeoni huudahti vihaisena: Herjaa, herjaa ja pilkkaa ( tai sinnepäin ) osoittaakseen veljilleen Raamatuntuntemustaan ja uskovaisuuttaan.
Uskovalle neuvot antaa Kristus, Hänen sisällinen tunteminen, joka Paavo Ruotsalaiselta puuttui ennen kuin seppä Högman sen Paavolle
neuvoi.
Neuvoja kuunnellen, Riitta-mummi
Riitta-mummi:
Aivoittelua
Onko ajatteleminen yleinen elämäntapa, kaikilla ihmisillä ja kaikkialla, haluaisin tietää. Ajatteleeko pieni lapsi ? Missä iässä ajatukset syntyvät ?Ajattelevatko jotkut eläimet ? Onko tällaisista kysymyksistä tehty tutkimusta ?
Vaikuttaa välistä että eräät ihmiset vain toimivat, eivät ajattele, ainakaan syvällisiä.Helposti luullaan:' Acksonia nuoret diggaa, vähemmän funtsimista'.
Ei toki, kyllä nuorisomme on hyvinkin tiedostavaa, aina ahdistumiseen saakka he pohtivat maailman ja kotimaan epäoikeudenmukaisia juttuja.
Maailman tilanne on nyt sellainen että ajattelumme erilaisuus asioista on joka hetki luettavissa viestimistä. Etenkin uskonnosta ja politiikasta ajatellaan eri kulttuureissa melko eri tavoin.
Useimpien kulttuureiden edustajat osaavat käyttäytyä järkevästi kun pohditaan yhteisiä asiota, maailman rauhan tilaa ja siihen liittyvää ihmisarvoa. Valitettavasti media nostaa julkisuuteen kaikki räikeimmät puheet. Onneksi ne yleensä jäävätkin vain puheiksi. Ovat julkisuushakuisia heittoja , mutta aina tulee epäilleeksi mitkä ovat tällaisen käytöksen motiivit.
Miksi on, ja mistä johtuu että eräiden maiden johtajat ovat ottaneet oikeudekseen säädellä ja säännöstellä haluamallaan lailla jopa sananvaputta. Sananvapaus on demokratiassa oikeutemme, pitäisi ainakin olla jokaisella .
Katsovatko nämä ylemmyydellä oikeudekseen olla ylikansallisia määrääjiä ja laadunvalvojia. Eivätkö valtioiden rajat ole sitä varten että kyseisen maan kansalaiset voivat elää ja toimia rauhassa lakiensa turvaamina, rauhassa omien perinteidensä ja mieltymystensä mukaan.
Vaikuttaminen rahan ja vallan avulla on väärin. Vaikutuksen tulisi olla moraalista ja hengellistä, sekä ihmisoikeuksiin perustuvaa.
Ajatteleminen ei ole liian vaikeaa, mutta ajatuksien julkituominen on kyseenalaista. Onko tällaisessa miään rakentavaa ?
Toiminta ajatusten puolesta, hyvien ajatusten puolesta nimenomaan, on yhteisöllistä ja usein sillä saavutetaan parannustakin.
Ystävä, ajattele ja toimi !
Riitta-mummi
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta