Muistelus Lapuanjoen varrelta 3

[1944]

Mitenkähän pandojen vuoksi otettujen eurovelkojen kanssa käynee?

[luterilainen]

Mitenkähän pandojen vuoksi otettujen eurovelkojen kanssa käynee?

Kalliksi pandat tulevat veronmaksajille. Eläinpuiston taloustilanne oli tiukka jo entuudestaan, ja tänä keväänä se romahti, kun korona sulki puiston kokonaan.

Lähde

Pandojen 1,5 miljoonan koronatuki puhuttaa ja jopa palauttamista Kiinaan väläytetään äärimmäisenä keinona – Ähtärin eläinpuisto vakuuttaa saavansa talouden kuntoon
https://yle.fi/uutiset/3-11398776

[1944]

Ähtäri kaupunkina sai epuun sille asialle, että olisi ottanut lainaa panda-asiaan liittyen. Muistankohan nyt oikein.

[luterilainen]

Jospa palattaisiin Ähtärin pandoista muistelemaan Etelä-Pohjanmaan itäisen suojeluskuntapiirin perustamaa Jalkaväkirykmentti 16:sta, perustamispäivämääränä 17.6.41. Sen I. pataljoona perustettiin Lapualla, komentajanaan majuri Yrjö Vasama. Myös esikunta perustettiin Lapualla.

I. pataljoona:

esikunta
1. komppania, lapualaisia
2. komppania, kuortanelaisia
3. komppania, kuortanelaisia
konekiväärikomppania, lapualaisia

Rykmentti nimettiin 16. prikaatiksi 28.11.41 ja sitä kesti 25.5.42 asti, mutta ei koskaan toiminut prikaati-kokoonpanossa. JR 16 lakkautettiin 3.12.43. Joukoista muodostettiin 19. prikaati 1.1.44.

Lisätietoja https://www.sotapolku.fi/sotapolut/jkrirykmentti-16/

Sotapäiväkirjat JR 16 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3445189

[luterilainen]

Yrjö Vasama osallistui nuorena vapaussotaan valkoisten puolella ja sai Vapaussodan muistomitalin. Suoritettuaan asevelvollisuuden hän kävi Kadettikoulun ja valmistui sieltä vänrikiksi 1927. Vasama palveli muun muassa Porin rykmentissä (PR) eri tehtävissä 1927–1933. Luutnantiksi hänet ylennettiin 1929 ja kapteeniksi 1933.

1. divisioonan esikunnassa adjutanttina Vasama toimi 1933–1936. Jälleen Porin rykmentissä hän toimi komppanianpäällikkönä 1936–1938. Puolustusministeriössä (PLM), yleisesikunnassa ja Pääesikunnassa (PvPE) Vasama toimi toimistoupseerina ja toimistoesiupseerina 1938–1944. Vasama osallistui talvisotaan toimistoupseerina ja JR 69:ssä pataljoonankomentajana. Majuriksi hänet ylennettiin 1941. Jatkosodassa Vasama toimi pataljoonankomentajana JR 16:ssa ja JR 57:ssa.

Sodan lopulla hän komensi lyhyen ajan JR 15:a. Everstiluutnantiksi hänet ylennettiin 1944. Sodan jälkeen hän toimi Jääkärirykmentti 6:ssa (JR6) aliupseerikoulun johtajana ja pataljoonankomentajana. Hän erosi armeijan palveluksesta everstiluutnanttina 1945.

Lähde

Yrjö Vasama      https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Vasama

Äänikirja - Serkukset Sodassa - 1/3 Kirjoittaja Yrjö Vasama (1944) Tämä kirja kertoo Sulo ja Ville Nikkarin sotaretkistä. https://www.youtube.com/watch?v=eAakfff30Bo

Äänikirja - Serkukset Sodassa 2/3 Kirjoittaja Yrjö Vasama (1944) Tämä kirja kertoo Sulo ja Ville Nikkarin sotaretkistä.
https://www.youtube.com/watch?v=UHhygHH3lyE

[1944]

Pistitpä pitkät jutut, onnittelen sotahistoriankin tiedoistasi. Yrjö Vasama oli aikaansaapa henkilö aikanaan, sittemmin sivilissäkin. Hän teki ennen sotia urheilureissuja Keski-Eurooppaan sotilashiihdon merkeissä.

Etelä-pohjalaiset soturit joutuivat jatkosodassa ikävien asioiden eteen, kun 19.D:n johto kantoi kaunaa pohjalaisille. "Tässä sodassa valkaistaan pohjalaisten luut". JR 16:n komentaja joutui sijaiskärsijäksi eniten. Hän sai vaihdetuksi komentajuutensa toiseen rykmenttiin. Vasama kirjoittaa Lapualta Laatokalle kirjassaan, että on ikävää kaikella tavalla, kun on riitaa johdon kanssa divisioonan suuntaan.

Vasaman miehet nimittäin sulkivat venäläisen rykmentin vastahyökkäyksen Koivikkomäessä tuhoten siinä tappelussa 10-11 panssarivaunua. Se oli ensimmäinen panssaritappelu koko sodassa.

[luterilainen]

Pistitpä pitkät jutut, onnittelen sotahistoriankin tiedoistasi. Yrjö Vasama oli aikaansaapa henkilö aikanaan, sittemmin sivilissäkin. Hän teki ennen sotia urheilureissuja Keski-Eurooppaan sotilashiihdon merkeissä.

Etelä-pohjalaiset soturit joutuivat jatkosodassa ikävien asioiden eteen, kun 19.D:n johto kantoi kaunaa pohjalaisille. "Tässä sodassa valkaistaan pohjalaisten luut". JR 16:n komentaja joutui sijaiskärsijäksi eniten. Hän sai vaihdetuksi komentajuutensa toiseen rykmenttiin. Vasama kirjoittaa Lapualta Laatokalle kirjassaan, että on ikävää kaikella tavalla, kun on riitaa johdon kanssa divisioonan suuntaan.

Vasaman miehet nimittäin sulkivat venäläisen rykmentin vastahyökkäyksen Koivikkomäessä tuhoten siinä tappelussa 10-11 panssarivaunua. Se oli ensimmäinen panssaritappelu koko sodassa.

Niin, divisioonankomentajanahan oli Ilmajoella syntynyt jääkärieversti Hannu Hannuksela, joka ylennettiin 31. joulukuuta 1941 kenraalimajuriksi. Hän osallistui komentajana taisteluihin Laatokan Karjalassa. Kun 19. divisioona lakkautettiin 1. helmikuuta 1942, hänet siirrettiin 2. divisioonan komentajaksi, ja otti osaa taisteluihin Karjalankannaksella.

Suhtautumisessaan alaisiinsa Hannukselalla olisi ollut paljon korjaamisen varaa. Hän ei nauttinut varauksetonta luottamusta alaistensa taholta, mikä johti moniin ristiriitoihin. Erityisesti Hannulan henkilösuhteet JR 16:n komentajaan, eversti Laurilaan kärjistyivät niin,että Hannuksela joutui lopulta esittämään Laurilan siirtoa muihin tehtäviin.

Hannuksela ei ollut hyvä henkilöjohtaja, joka olisi voinut piiskata miehiään ylivoimaiseltakin tuntuneisiin tehtäviin. Tällaista luottamusta Hannuksela ei missään vaiheessa saavuttanut alaistensa silmissä. Sen sijaan Hannuksela oli tyypillinen sotilasjohtaja siinä, että hän piti ohjenuoranaan käskyjen ja määräysten tinkimätöntä noudattamista. Tällaista käyttäytymistä hän vaati paitsi itseltään, myös alaisiltaan.

Tutkimustyö perustuu lukuisiin taistelutapahtumiin, joihin eversti Hannuksela joutui hyökkäyskesän 1941 aikana sekä niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Eversti Hannukselan voidaan arvioida onnistuneen varsin kelvollisesti tehtävässään rintamakomentajana. Hannukselan elämäntyö päättyi vuonna 1942 sydänkohtaukseen hänen ollessaan vain 48- vuotias.

Päätutkimusmenetelmänä on käytetty vertailevaa asiakirjatutkimusta. Tutkimuksessa on tukeuduttu niihin historiateoksiin ja kirjoituksiin, jotka käsittelevät 19. Divisioonan toimintaa ja erityisesti eversti Hannukselan henkilökuvaa sekä hänen toimintaansa divisioonan komentajana. Lisäksi lähdeaineistona on käytetty 19. Divisioonan sotapäiväkirjoja, eversti Hannukselan operatiivisia käskyjä sekä muita sotilasasiakirjoja.

Lähteet

Hannu Hannuksela https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Hannuksela

Eversti Hannuksela sotilasjohtajana jatkosodassa https://www.doria.fi/handle/10024/92497

[luterilainen]

Etelä-pohjalaiset soturit joutuivat jatkosodassa ikävien asioiden eteen, kun 19.D:n johto kantoi kaunaa pohjalaisille. "Tässä sodassa valkaistaan pohjalaisten luut". JR 16:n komentaja joutui sijaiskärsijäksi eniten. Hän sai vaihdetuksi komentajuutensa toiseen rykmenttiin. Vasama kirjoittaa Lapualta Laatokalle kirjassaan, että on ikävää kaikella tavalla, kun on riitaa johdon kanssa divisioonan suuntaan.

Vasaman miehet nimittäin sulkivat venäläisen rykmentin vastahyökkäyksen Koivikkomäessä tuhoten siinä tappelussa 10-11 panssarivaunua. Se oli ensimmäinen panssaritappelu koko sodassa.

Eteläpohjalaisten jääkärieversti Matti Laurilan ja jääkärieversti  Hannu Hannukselan suhteiden kerrotaan olleen hyvin huonot Laurilan rykmentin menetettyä ison joukon miehiä turhaan tai Hannukselan esikunnan vehkeilyn seurauksena. Erityisen huonot välit Laurilalla kerrotaan olleen Hannukselan esikuntapäällikköön majuri Otto Liliukseen. Miehet tunsivat toisensa talvisodasta, Liliuksen oltua tuolloin Laurilan alaisena. Laurila oli siirrättänyt Liliuksen pois rykmentistään. Laurilan miesten tiedetään sanoneen Liliuksesta: Kyllä me ryssästä selvitään, Liliuksesta ei.

Laurila ylennettiin everstiksi 1940, ja hän toimi ennen jatkosotaa Vaasan sotilasläänin Etelä-Pohjanmaan Itäisen suojeluskuntapiirin komentajana. Sotilasläänin komentajana toimi eversti Hannuksela, joka aiemmin oli toiminut Savon sotilasläänin komentajana. Laurilan alaisten mielestä sotilasläänin komentajan pesti olisi kuulunut eversti Laurilalle ja Hannukselan nimitys aiheutti piirissä pahaa verta.

Jatkosodan palvelukseen kutsuttuja joukkoja perustettaessa Hannukselan komentoon annettiin 19. divisioona, johon kuuluivat Jalkaväkirykmentti 16 (Laurila komentajana), Jalkaväkirykmentti 37 (eversti Into Salmio komentajana ja Jalkaväkirykmentti 58 komentajanaan Eino Juva). Divisioona oli kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin Karjalan armeijassa kenraalimajuri Woldemar Hägglundin VII Armeijakunnassa.

Hannukselan divisioona hyökkäsi kohti Sortavalaa heinäkuussa 1941. Laurilan rykmentin hyökkäys Kumurassa epäonnistui totaalisesti eversti Hannukselan pimitettyä tiedustelutietoja vihollisen vahvoista linnoitteista.

Aikakirjoihin JR 16 pääsi muun muassa sankarimaisella suorituksella 29. heinäkuuta Kiteenjoella, kun rykmentti tuhosi Gorolenkon Neuvostoliiton 7. armeijaan kuuluneen panssarikomppanian ja jalkaväkipataljoonan perusteellisesti. Hannukselan puhelimessa annettu vastaus Laurilan ilmoittamaan voittoon kuului: Älä valehtele! Ette te ole siellä muuta tehneet kuin maanneet ja haisseet. Älä koeta uskotella minulle, että sinun rykmenttisi pystyisi johonkin.

Rykmentin panssarintorjuntamenestys oli kuitenkin vertaansa vailla. Laurilan rykmentti tuhosi alueellaan 11 panssarivaunua. Panssarintorjuntatykin ampujana toiminut korpraali Onni Mantere tuhosi seitsemän vihollisen vaunua. Mantere haavoittui molempiin jalkoihinsa. Hannukselan oli lopulta pakko puoltaa Mantereesta tehtyä nimitysesitystä, jolloin Mantere nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi, ainoana koko divisioonasta vuonna 1941.

19. divisioonan kohtaama vastarinta oli kovaa, ja sen tappiot olivat raskaat, vuoden 1941 heinäkuun suurimmat. Laurilan rykmentin tappiot 40 päivän hyökkäysvaiheen aikana olivat kaatuneina ja haavoittuneina arviolta 800 miestä, kolmasosa rykmentin vahvuudesta.

Lähde

Matti Laurila https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Laurila

[1944]

Kirja Lapualta Laatokalle on lapualaisten ja sen ympäryskuntien kirja. Kauhavalta Kannakselle on taas kauhavalaisten ja härmäläisten kirja. Alahärmässä on sellainen tie kuin Sotatie. Se on syntynyt jo 1808-1809 sodn aikana. Härmäläinen komppania joutui kesällä -41 marssimaan sitä tietä Kauhavalle päästäkseen asemalle ja muun rykmentin yhteyteen.

Rykmentit numeroitiin siten, että divisioonalle annettu ykkösrykmentti+luku 21 ja siihen taas luku 21, niin saatin divisioonan kolme rykmenttiä numeroiduiksi eli pohjalaisdivisioona sai numerot 16, 37 ja 58.

[luterilainen]

Kirja Lapualta Laatokalle on lapualaisten ja sen ympäryskuntien kirja. Kauhavalta Kannakselle on taas kauhavalaisten ja härmäläisten kirja. Alahärmässä on sellainen tie kuin Sotatie. Se on syntynyt jo 1808-1809 sodn aikana. Härmäläinen komppania joutui kesällä -41 marssimaan sitä tietä Kauhavalle päästäkseen asemalle ja muun rykmentin yhteyteen.

Rykmentit numeroitiin siten, että divisioonalle annettu ykkösrykmentti+luku 21 ja siihen taas luku 21, niin saatin divisioonan kolme rykmenttiä numeroiduiksi eli pohjalaisdivisioona sai numerot 16, 37 ja 58.

Seuraa Yrjö Vasaman (I P) muistoja ja karttoja:

"Olen laatinut tilannekartat, joissa esitetään osa 19. Divisioonan joukkojen ryhmitysalueista ja liikkeistä läpimurtohyökkäyksessä kesällä 1941. 19. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 16 oli koottu eteläpohjalaisista; esikunta lapualaisista, I Pataljoona kuortanelaisista ja lapualaista, II Pataljoona alavutelaisista ja peräseinäjokelaisista, III Pataljoona ähtäriläisistä, soinilaisista, töysäläisistä ja lehtimäkeläisistä.

Seuraan erityisesti Taisteluosasto Vasamaa eli majuri Yrjö Vasaman komentamaa I Pataljoonaa Jalkaväkirykmentti 16:sta. JR 16 I Pataljoonassa taisteli myös isoisäni kersantti Jussi Tuomisto. Hän taisteli 3.Komppaniassa.

Pääset tarkastelemaan tilanteen kehittymistä tästä linkistä: JR 16 läpimurtohyökkäys Niinisyrjässä ja Pantsussa."  https://drive.google.com/file/d/0B10x6rTj-aE3UmkyMUxYWHlpWlk/edit

Lähteet

Yrjö Vasama: Lapualta Laatokalle
Pirilä-Ahto: Eteläpohjalaisia taistelussa II
Jussi Aholainen: Pro Grado –työ JR16 Jatkosodassa v 1941

Jussi Tuomiston sota https://sites.google.com/site/tuomjari/jussi-tuomisto

Sukua Herojan pihalta ja lakialta Pohjanmaalta  https://sites.google.com/site/tuomjari/jussi-tuomisto/jr-16-i-pataljoonan-hyoekkaeysreitti-taistelupaikat-ja--ajat-kesaellae-1941/laepimurtotaistelut

[luterilainen]

Kirja Lapualta Laatokalle on lapualaisten ja sen ympäryskuntien kirja. Kauhavalta Kannakselle on taas kauhavalaisten ja härmäläisten kirja. Alahärmässä on sellainen tie kuin Sotatie. Se on syntynyt jo 1808-1809 sodn aikana. Härmäläinen komppania joutui kesällä -41 marssimaan sitä tietä Kauhavalle päästäkseen asemalle ja muun rykmentin yhteyteen.

Rykmentit numeroitiin siten, että divisioonalle annettu ykkösrykmentti+luku 21 ja siihen taas luku 21, niin saatin divisioonan kolme rykmenttiä numeroiduiksi eli pohjalaisdivisioona sai numerot 16, 37 ja 58.

Tauno Hautalan ja Ulpu Takatalon "Kauhavalta Kannakselle" on alikersantti Tauno Hautalan autenttinen kuvaus ja tarkka sotapäiväkirja 1. pataljoonan (I /JR 37:n) reitistä Kauhavalta Rajajoelle asemasotaan. Hän kuvaa askel askeleelta etulinjassa kokemiaan sodan kauhuja. Samaan aikaan hänen perheensä ja pieni tyttärensä Ulpu viettävät jännittävää elämää etelä-pohjalaisessa pikku kylässä venäläisten sotavankien ja saksalaisten upseerien keskellä. Kirjassa nivotaan taidokkaasti yhteen isän sotakokemukset ja kotirintaman arki.

Etelä-Pohjanmaalta koottu Jalkaväkirykmentti 37 menetti heinäkuussa 1941 runsaan kolmen päivän aikana Särkisyrjän taisteluissa 130 miestä kaatuneina ja lähes 450 haavoittui. Miehet olivat aluksi pääosin Kauhavalta, Alahärmästä ja Suojärveltä, mutta täydennysjoukkoja tuli muualta Suomesta.

Lähde

Kauhavalta Kannakselle https://www.suomalainen.com/products/kauhavalta-kannakselle

Vapaussodan ja itsenäisyyden periineyhdistyksen sotahistoriaretki 11.-13.-7.2016. Retken kohteena eteläpohjalaisen 19. divisioonan joukkojen hyökkäysura Kiteeltä Sortavalaan. Särkisyrjän taistelun muistomerkki 12.7.2016 https://www.youtube.com/watch?v=bmluBijzeRY

[1944]

Kiitos, että lavensit omat kyhäykseni tarkemmin ilmentämään historian kulkua.

On oikeastaan vähästä kiinni kirjoittamiseni vajavuus: en osaa tehdä linkkejä. Ja parempi niin, että en olisi suuna päänä joka paikassa.

Tällainen kirjoittelu on tarkkaa aiheen referointia.

[luterilainen]

Lapualainen Aino Koski kokosi yhteen tiedot Lapualle siunatuista talvi- ja jatkosodan sankarivainajista.

Valmiin työn jälki on nyt nähtävillä Lapuan seurakuntatalon yläsalin eteisen seinällä, jonne on ripustettu kaksi taulua. Toisessa on talvisodan, ja toisessa jatkosodan sankarivainajat. Kahdessa taulussa on yhteensä 393 nimeä ja 392 kuvaa. Vain Toivo Rantamäen kuva jäi löytymättä.

– Vuoden ajan niitä tein ja tietoja keräilin. Soittelin kaatuneitten omaisille ja saman sukunimen omaaville ympäri Suomen. Haastattelin sukututkijoita, soitin maakunta-arkistoon, maistraatteihin ja arkistolaitokselle. Kävin myös kirkkoherranvirastoissa ja kirjastoissa etsimässä puuttuvia tietoja, Koski kertoo Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan tiedotteessa.

Työssään Koski käytti pohjana Puolesta kansan ja maan -kirjoja ja Pyhälahden valokuvaamomuseota.

– Tämä oli mielenkiintoinen projekti ja olen tyytyväinen että se tuli tehtyä, hän sanoo.

Koski muistelee kiitollisuudella talvisodassa kaatunutta isäänsä ja kaikkia niitä, jotka taistelivat sodissa.

Tuomiorovasti Matti Salomäki arvostaa Kosken tekemää työtä, joka nostaa sankarivainajien kallista tehtävää myös jälkipolvien mieliin.

– Nämä taulut antavat konkreettisesti kasvot niille sankarivainajille, joiden muistolaatat ja nimet ovat tuomiokirkon edessä. Paljon sodassa meni nuoria miehiä, jokaisella kuvalla ja siinä näkyvällä miehellä on oma tarinansa joka taulujen kautta tulee entistä konkreettisemmaksi, kertoo Salomäki tiedotteessa.

Lähde

Lapualainen Aino Koski keräsi yhteen tiedot Lapualle siunatuista sankarivainajista – vain yhden kuva jäi löytymättä
https://ilkkapohjalainen.fi/arkisto/lapualainen-aino-koski-kerasi-yhteen-tiedot-lapualle-siunatuista-sankarivainajista-vain-yhden-kuva-jai-loytymatta-1.2366842

[1944]

Kyllä on ollut ansiokas palvelus. Toivoisi, että joku silmäätekevä esittäisi Ainolle maanpuolustusmitalia tai muuta vastaavaa.

Uutisissa oli tänään tieto, että naiset pyrkivät varushenkilöpalvelukseen yhä enenevässä määrin.

[luterilainen]

Kyllä on ollut ansiokas palvelus. Toivoisi, että joku silmäätekevä esittäisi Ainolle maanpuolustusmitalia tai muuta vastaavaa.

Alueellisessa liikekannalle panossahan muodostettiin kylittäin, kauppaloittaen ja pitäjien miehistä kenttäarmeijan komppaniat ja pataljoonat. Miehet tunsivat toisensa, ja siitä oli etua rintamalla. Samassa joukossa oli lapsuuden kavereita, naapureita, koulukavereita, armeijakavereita ja suojeluskuntalaisia kavereita. Komppanian päällikkökin oli monelle jo entuudestaan tuttu, mikä kasvatti luottamusta esimieheensä. Monet eteläpohjalaiset soturit näkivät lapsuudentoverinsa haavoittumisen tai kaatumisen. Pieneltä paikkakunnalta liian moni soturi jäi palaamatta kotiin.