Olen itse ollut lakto-ovo-kasvissyöjä syntymästä asti, lukkuun ottamatta ne harvat kerrat kun olen syönyt lihaa kylässä tai matkoilla. Olen Suomessa syönyt jonkun verran kalaa, mutta se ei ole herkkuni. Siis, luulen, että olemme jotenkin samoilla linjoilla ruokatottumuksissa.
Tavallisesti kasvissyöjät määrittelevät kuuluvansa johonkin seuraavista luokista:
Semivegetaristi ei käytä ruokavaliossaan punaista lihaa (naudan, sian tai lampaan lihaa), mutta ruokavalioon sisältyy kasvikunnan tuotteiden lisäksi siipikarjaa, kalaa ja kananmunaa.
Pescovegetaristi on jättänyt ruokavaliostaan pois myös siipikarjan.
Lakto-ovo-vegetaristin ruokavalioon kuuluvat kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteet ja kananmuna.
Laktovegetaristi käyttää eläinperäisistä elintarvikkeista vain maitotaloustuotteita.
Vegaani ei käytä ruokavaliossaan mitään eläinperäistä, eli ei myöskään esimerkiksi hunajaa tai eläinperäisiä lisäaineita. Usein vegaanin pyrkimys välttää eläinperäisiä tuotteita ulottuu myös vaatetukseen ja palvelujen käyttöön; monet vegaanit eivät esimerkiksi käytä nahkaa ja villaa vaatetuksessaan.
Fleksaaja suosii ruokavaliossaan kasvispainotteisuutta ja esimerkiksi pitää kasvisruokapäiviä, mutta ruokavalio ei ole varsinainen kasvissyönnin tyyppi.
Harvinaisempia kasvissyönnin tyyppejä ovat esimerkiksi raakaruokailu ja makrobioottinen ruokavalio. Näiden ei nähdä olevan ravitsemuksellisesti riittäviä, eikä niiden koostamista ole käsitelty suomalaisissa ravitsemussuosituksissa.
Raakaruokailija syö ainoastaan kypsentämätöntä kasvisruokaa, joka on tyypillisesti lämmitetty korkeintaan 40 celsiusasteeseen.
Makrobioottinen ruokavalio on hyvin kasvispainotteinen sisältäen runsaasti viljatuotteita ja vähän rasvaa, mutta siihen voi kuulua myös pieniä määriä esimerkiksi kalaa.
