Kirjoittaja Aihe: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII  (Luettu 5035 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Näölläni lueskelen nyt kirjaa joka kertoo Lahden paikannimistä, kaupunginosista ja niiden taloista ja asukkaista. Tosi kivaa kun kerrotaan lähihistoriaa mikä on minulle tuttu ja hyvin vielä muistissa.
Se on kulttuuri-yhdistyksen ja sen työryhmän tuotos, muistelijat lähes kaikki tohtoreita , professoreja ja toimittajia.

Kuulollani kuuntelen nyt taas Enni Mustosta, aikaisempaa sarjaa kuin Syrjästäkatsojan tarina. https://fi.wikipedia.org/wiki/Koskivuori-sarja

Olen nämä lukenut, mutta on kuin uutta kun kuuntelee.
Ainoa vain, että olen niin tykästynyt Erja Manton ääneen, ja tätä lukee toinen.

Erja Manto tekee Enni Mustosen äänen kuin ikiomaksi Kirsti Mannisen ääneksi. Tämä lukija ( kuka lie ) poistaa kaiken räväkkyyden, pikku ilkeilyt ja haikailut lukemalla
monotonisesti ja värittömästi.

Itse voi tietenkin mielikuvitella, ja se onnistuukin kun tunnen jo Ennin tyylin ja tyypit.
Nyt kuulee ( ja näkee ) kuinka hän käyttää hahmoillaan samoja sanoja, sanontoja ja henkilöiden nimiä.
Jos mieshenkilö on 'punainen' on nimi oleva Taisto, Voitto, Veikko tai Reino.
Valkoiset ovat Ilmari, Eelis, Martti ja Lauri, enimmäkseen.

Porraspää, laituri, sauna, porsta ja porstata toistuvat usein.

Näiden harratusten parissa kuluu aika kuin olisi töissä. Joskus on ihan kiire pitää ruokatunti ! :003:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9664
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #1 : 03.10.21 - klo:05:24 »

      Luen aamiais- tai päivällis- tai illallispöydässä vaimolleni pari sivua kerrallaan:

Rutger Bregman: Hyvän historia

"Toisin kuin elokuvissa, todellisissa suuronnettomuuksissa ei juuri koskaan puhkea täysi paniikki. Mistään egoismin tulva-aallosta ei myöskaaän voi puhua. Yleensä rikosten - murhien, varkauksien, raiskauksien - määrä laskee. Ihmiset pysyvät rauhallisina, he eivät mene shokkiin, he toimivat nopeasti. ´Ja vaikka ryöstelyä tapahtuukin`eräs tutkijoista huomauttaa, `laaja-alaisen altruismin rinnalla se kalpenee aina`.
   Hätätilanteet tuovat ihmisten parhaat puolet esiin. En tunne toista sosiologian tutkimustulosta, joka on yhtä vankasti todistettu ja suoranaisesti sivuutettu. Median luoma kuva onkin usein päinvastainen verrattuna siihen, mitä suuronnettomuuden jälkeen todella tapahtuu." (Etulieve)

"Rutger Bregman on alankomaalainen historioitsija, joka valloitti maailman menestyskirjallaan Ilmaista rahaa kaikille. Hänet tunnetaan myös räväkästä esiintymisestään Davosin talousfoorumissa 2019, missä hän sanoi suorat sanat miljardööreille. Bregmanin teosten oikeudet on myyty 33 maahan, ja Alankomaissa Hyvän historiaa on myyty jo yli 200 000 kappaletta." (Takalieve)

"Ihminen on luonnostaan itsekäs ja ihmiskunta tavoittelee vain omaa etuaan. Tätä ajatusta toistavat niin historioitsijat, psykologit ja filosofit kuin iltapäivälehdet kuin poliitikotkin. Mutta pitääkö se paikkansa?
   Ylistetyssä teoksessaan Hyvän historia Rutger Bregman kääntää ajatuksen ihmisen pahuudesta ylösalaisin. Mitä jos luonnonvalinta ei suosinutkaan ilkeintä ja kovinta pyrkyriä vaan ystävällisintä ja huomaavaisinta tyyppiä? Bregman kyseinalaistaa ihmiskunnan itsekkyyttä toistelevat kauhutarinat Pääsiäissaaren murhenäytelmästä Migramin sähköiskukokeeseen, selvittää mikä sai ensimmäisen maailmansodan sotilaat nousemaan jouluaattona juoksuhaudoistaan sekä kertoo, mitä tapahtuu, kun kuusi koulupoikaa oikeasti haaksirikkoutui autiolle saarelle niin kuin klassikkokirjassa Kärpästen herra.
   Vakuuttava ja käänteentekevä teos murskaa myytit ihmisen pahuudesta yksi kerrallaan ja tarjoaa tilalle myönteistä ihmiskuvaa.
Nyt on toisenlaisen tarinan aika." (Takakansi)



Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9664
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #2 : 07.10.21 - klo:07:13 »

   Egon Friedell: Uuden ajan kulttuurihistoria I

Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #3 : 20.10.21 - klo:19:07 »
Minä pitäydyn edelleen ennimustosissani joka on tapahistoriaa ja Suomen Venäjänvallan-ajan ja itsenäistymisen alku-myrskyjen läpikäymistä yhä uudelleen ja uudelleen.

Kun sanoin naapurissa asuvalle ent.kirjastovirkailijalle mitä nyt kuuntelen, hän ikäänkuin nenää nyrpistäen sanoi Ennin olevan ' sujuvakynäinen'. Niinhän hän onkin ja siksi suomalaiset, miehetkin, lukevat häntä, ja kirjat tekevät kauppansa.

Enninismit toistuvat kirjasta toiseen, tietyt sanonnat ja lauseet. Tietyt työt ja huushollihommat, suursiivoukset huonostihoidetuissa tiloissa, viinimarjojen poiminta ja säilöntä, joulun ja juhannuksenvietot lahjoiseen,ruokineen, koivuineen, saunoineen ja uimisineen.

Lehmät, koira, kissa, ne ovat aina mukana maalaistaloissa, joskus jo traktorikin.

Miehet ovat vähän reppanoita, naiset itsenäisiä ja työteliäitä tyyliin: 'Minähän senkin sitten itse tein ! '
Jos mies haiskahtaa viinalta, se on paha enne ja ennenpitkää mies alkoholisoituu, tai tappaa itsensä.
Koskivuori-sarjassa kaikilta naisita on kuollut mies aika nuorena, joiltakin useampi.

Vanhat piiat ovat topakkoja teho-naisia, emansipoituja, jotka huolehtii kaikkien läheisten asiat kuntoon.

Maailmanpolitiikkakin on läsnä. Venäjän vallankumous tietty, Unkarin kansannousu ja Tsekkoslovakian miehitys.
Urheiluakin hieman, Suomen Olympialaiset ja sodan ajan Maaottelumarssi väritetään.
Sodan tapahtumat 39- 44 on piirretty naisen lailla, mutta oikeissa paikoissa. Piti oikein tutkia mikä se Seesjärven taistelu oli.

Jopa homo-pari vilahtaa muutamaan kertaan, positiivisenä ilmiönä.

                               Loppu ( tällä erää )
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #4 : 21.10.21 - klo:09:03 »
Kuin johdatuksena on eilen iltahartaudessa manittu Thomas Merton, kuten nyt tänään aamuhartaudessakin. Nimi oli tuttu, mutta ajatukset eivät, ennestään.

Googlasin Thomas Merton: https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Merton

Nyt toivon löytäväni jotakin Lahden kirjastosta.

Jumalan ikävöiminen ei ole vain kristittyjen etuoikeus, uskossa se on tutustuminen Kristukseen.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #5 : 21.10.21 - klo:09:06 »
Ainoastaan Aitoon elämään on Mertonilta saatavan, varasin sen ainoan kappaleen.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #6 : 22.10.21 - klo:11:33 »
Nopeasti kirjasto toimitti Thomas Mertonin kirjan Mukkulaan. Matti lähti asialle kun itse en nyt voi. Polvi on niin häijyn kipeä näillä ilmoilla, että haen hyvää kuunteluasentoakin kun aloin uuden kirjan kuuntelun.

Nyt kuuluu Kaari Utrion Seuraneiti, 1840-luvun tienoille sijoittuva sukukronikka.
Alkuluku kertoo Kajaanista jonne Salahmin Ruukin omistajan poika saapuu ja sairastuu samalla rokkoon,, jonka lääninlääkäri Roos toetaa tuhkarokoksi ja ihmettelee miten nelikymppisellä raavaalla miehellä ei ole ollut tätä yleistä lastentautia.
 Neiti Linda tietää sukulaisensa olleen lapsuutensa ja nuoruutensa Tripolissa, jossa isänsä toimi konsulina. Tästä alkaa romanttinen ja historiallisesto kiva tarina. Nehän Kaari Utrio taitaa.
Kaari on kaukainen sukulaiseni., Vehkalahden neitoja hänkin.

Niin kuin aina, googlaan paikkakuntien tiedot, nyt Salahmin joka sijaitsee Vieremällä. Katson kartat ja kertaan aidot henkilöt joista kirjoitetaan. Nyt mm. Anjalan liiton 'sankarit'.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #7 : 23.10.21 - klo:12:01 »
Nyt Seuraneiti seurueineen on päässyt myrskyn kurimuksesta Kelhon ruukille neidin kotipappilan turviin.

Matkalla puiden kaatuessa kovassa ukonilmassa helsinkiläisen herrasmiehen kabrioletin päälle, sen isännän loukkaannuttua vaikeasti, he saivat ensimmäisen turvan Iidensalmen Nälkämäen heränneestä talosta joka kuin ihmeen kaupalla oli säästynyt tuholta.

Emäntä lastoitti loukkaantuneet käden ja jalat, ja sen päälle rukoiltiin ja veisattiin.

Kotipappilassa neidin isä-kappalainen kyseli tarkemmin tyttäreltään siitä tilanteesta, uumoili pidettävän samalla seuroja. Nehän olivat konvertikkeliblakaatin voimalla kielletyt.
Tytär piti suunsa, vaikka siinä oli matkalaisten lisäksi kymmenkunta henkeä talonväkeä.

Minua viehättä ajankuva, ja Utrion mainion sarkastinen kerronta. Savolais-akoista hän kirjoittaa  kutsumanimiltään tähän tapaan: Korhotar, Pasotar, Kinnutar jne.. kaikki päätteellä-tar.  Samoin on Aapelin Pikku Pietarin pihassa.

Tamperren seudulla ja laajemmin akat olivat (ja ovat yhä ) -ska-päätteellä.

Saloska   :003:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Salahmin_ruukki

Vieremä on vahvaa körttiseutua ollut ja on yhä niitä vahvimpia asukaslukuun verraten
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #8 : 02.11.21 - klo:12:37 »
HY:n uutiskirjeessä oli kaksi kiinnostavaa kirjaa tarjolla, tilasin ne.

Anni Pesonen: Credo - tieni mystiikkaan
   
VUODEN KRISTILLINEN KIRJA 2021: Credo - tieni mystiikkaan on harvinaislaatuinen matka yhden kristityn sielunmaisemaan.

29,00 €

ja

Urpo Karjalainen. Siipeis suojaan.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #9 : 02.11.21 - klo:17:26 »
Tilatessani y.m. kirjoja, en ollut edennyt Henki-lehden lukemisessa noiden kirjojen esittelyyn, saati Anni Pesosen haastatteluun saakka.

Oli siis telepatiaa tai aavistusta tilata Gredo, sillä luettuani mitä  Kalle Hiltunen oli kirjoittanut, en voinut muuta kuin ihmetellä kuin samoin on omalla kohdallani käynyt  äkkirakastuminen  körttiläisyyteen,ja samonen mystikkojen tekemä vaikutus.

Myös hyvin samoin ymmärrämme ajassa muuttumisen tarpeen, kun A P puhui Siionin virsien uudistamisesta.l
Toki minuöle vanhatkin ovat arvokkaat, jo kielikuviensa ja yleisen ilmapiirin takia, kun minua vanha on aina kiinnostanut. Siis, historia ja ihmiset niinä aikoina.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #10 : 08.11.21 - klo:12:21 »
Luin pienen tauon jälkeen Thoas Mertonin kirjan Aitoon elämään vihdoin loppuun.
Kirja on pieni, kooltaan vähäinen ja ajatukset  pieniä, muutamin sanoin kuitenkin syvyyksiin ohjaavia.
Kontemplaatio on tuttu, samoin hiljentyiminen, mutta muutama uusi löytö syntyi.

Mertonin haave oli kirkkojen paluu alkuun ja yhteen. Kiteytettynä hän sanoi: Joen vesi on kirkkainta alkulähteellä, ei suistossa.

Myös se tuttu asia että minän korostaminen ei ole kasvun kannalta hyvä. Me, yhtesiö, tulee olla kristyssä maailmassa keskiössä. Karsinoiti on estämässä ekumeniaa.

Toisaalta kristittyjen tulee kantaa vastuuta saamiensa lahjonen mukaan. Myös politiikassa, liike-elämässä. Kaikkialla.

On rukoiltava myös kaikkein vastenmielisimpien ihmisten puolesta.

Itse Merton piti yhteyttä buddhakaisiin, hinduihin, ortodokseihin ja tietenkin roomalaiskatoliseen kirkkoon, ollen sisterssiläismunkki 17-vuotiaana löytämänaä Kristuksen palvelemisen jälkeen.
Hän arvosti Martin Luther Kingiä ja Gandhia

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2364
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #11 : 08.11.21 - klo:14:17 »
Tekikö Thomas Merton itsemurhan koska oli masentunut seksiriippuvuudestaan?
Jos joku muukalainen on sinun tykönäs teidän maallanne asuva, ei teidän pidä sitä ryöstämän. 3Moos. 19:33.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19895
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #12 : 08.11.21 - klo:14:28 »
Tekikö Thomas Merton itsemurhan koska oli masentunut seksiriippuvuudestaan?

Tässä on aika lailla avoimia kysymyksiä.

Tekikö hän itsemurhan?
Oliko hän riippuvainen seksistä?
Oliko hän masentunut?
Jos oli, johtuiko masennus seksiriippuvuudesta?

Miksi lähteä etsimään vastauksia, joita ei voi löytää?

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2364
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #13 : 08.11.21 - klo:18:33 »
Tässä on aika lailla avoimia kysymyksiä.

Tekikö hän itsemurhan?
Oliko hän riippuvainen seksistä?
Oliko hän masentunut?
Jos oli, johtuiko masennus seksiriippuvuudesta?

Miksi lähteä etsimään vastauksia, joita ei voi löytää?

Moni vastaus löytyy glooglaamalla.
Jos joku muukalainen on sinun tykönäs teidän maallanne asuva, ei teidän pidä sitä ryöstämän. 3Moos. 19:33.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31225
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII
« Vastaus #14 : 08.11.21 - klo:18:58 »
Jos googleen on uskomista niin näin vastattiin kysymykseen hänen kuolemasta:


Englanti
Suomi
What happened Thomas Merton?

Merton worried about breathlessness, checked his blood pressure whenever he could and had an unsettled stomach. By September 1963 he was increasingly hospitalised, suffering pains in his left arm and his neck caused by a fused cervical disc.9.11.2015

Mitä tapahtui Thomas Mertonille?

Merton oli huolissaan hengästymisestä, mittasi verenpaineensa aina kun pystyi ja hänellä oli vatsa levoton. Syyskuuhun 1963 mennessä hän joutui yhä useammin sairaalahoitoon, ja hänellä oli vasempaan käsivarteen ja niskaan kohdistuvia kipuja, jotka johtuivat tiivistyneestä kaulalevystä.9.11.2015

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)