Harvoin lukemani antaa enää jotain ihan uusia ajatuksia, mutta nyt sen onnistui tekemään Hesariin kopioitu Tiede-lehden artikkeli palkka-armeijoista:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009793027.htmlTottahan olen tiennyt, että palkka-armeijoita on aina ollut, mutta en ole tullut ajatelleeksi, että ne ovat sodankäynnin historian aikana olleet se
yleisin sotajoukon malli. Sitä vain on niin tottunut siihen mitä näkee omassa ympäristössään, eli kansallisvaltio, jolla on oma, omista kansalaisista koostuva armeija, oli sitten asevelvollisuuteen pohjautuva tai jollain muulla tapaa järjestetty. Ja olen huomaamattani ajatellut noin ja projisoinut tuota ajatusmalliani menneisyyteen, vaikka olen ollut tietoinen siitä, että kansallisvaltiokin on aika uusi keksintö eikä suinkaan vallitseva malli historian saatossa.
Sitä vain olen tottunut lukemaan historiaa, jossa Ranskan joukot hyökkäsivät sinne-ja-sinne, jossa tulivat Englannin joukkojen lyömäksi. Mutta mitä ovat nämä Ranska ja Englanti? Kaksi herraa, jotka omistavat tuollaiset alueet läänityksinä ja hallitsevat niitä ainakin sikäli että keräävät asukkailta veroja, jolla ostavat jostakin käyttöönsä joukot, jotka kuvatulla tavalla hyökkivät.
Euroopassa palkka-armeijoiden suosio romahti 30-vuotisen sodan myötä. Siviiliväestö oli joutunut holtittomasti riehuvien, milloin kenenkin puolella sotivien palkkajoukkojen ryöstelyvimman kohteeksi. Kannatusta alkoi saada ajatus, että armeijan pitää olla paremmin valtion hallinnassa, eikä tuollainen vain omaa komentajaansa sopimusajan keston totteleva joukkio, joka on ostettavissa puolelta toiselle.
Nyt on palkka-armeijoiden käyttäminen taas yleistymässä. Onhan se kätevää kun voi lähettää asioille palkollisensa eikä tarvitse itse mennä eikä omaa kansaa uhrata. Ja voi pestä kätensä niiden harjoittamista julmuuksista.
Ns.
yövartijavaltiota kannattavat ultralibertaarit katsovat, että valtion toimialana tulisi olla ainoastaan kansalaisten turvallisuutta ja omaisuutta suojaava väkivaltakoneisto, ei muuta. Mutta mitenkäs kun turvallisuuspalveluita voi ostaa, ja jos on tarpeeksi massia niin armeijankin?
Mutta siis, totta vie, yllätin itseni harjoittamasta raskasta harhaluuloa, että totta kai valtiolla jos armeija on, kuten yleensä on, niin se on omista kansalaisista koostuva ja omalle valtiolle solidaarinen. Nyt tajuan että yleensä asia on ihan toisin.
(Tämä ei ollut referaatti jutusta, vaan omia sen perusteella heränneitä mietteitäni, osin sisällöllä höystettynä.)
