Nyt 27

[1944]

Meitä oli kolme reipasta ulkokausteella eli Nepi, Laura ja minä taikka pitänee kirjoittaa, että kaksi reipasta ja minä. Laura ensin lasketteli pulkalla, Nepi tutki aluetta ja meikäläinen kierteli potkurilla, mihinkä nyt pääsi. Sitten vaihdoimme osia, mutta en lasketellut, vaan yritin aloittaa lumen poiston SiniZ;n tallin oven edestä. Se pitää tehdä ajan kanssa - vähän kerralla. Zetori sitten lopuksi polkee alleen loput lumet.
Aurinko piilee näin aamusta jossain korkeuksissaan, mutta ennusteen mukaan se vähän pyrstöään saattaa näyttää iltapäivällä.
Naapuri kävi lehteään hakemassa, mutta tuoja oli myöhässä, joten turha reissu. Sellaista tapahtuu tuon tuostakin. Meikäläinen ei oikein pysty lukemaan lehteä, kun silmiä alkaa kirveltää. Vaiva tuli hiljaa kuin varas yöllä. Luen sitten ilmaiset nettilehdet, roikun muutenkin siellä paljon näin talvella.

[Riitta-mummi]

Meillä valmistetaan huomisen Marian-päivän ruokapöytää.Toivomuksesta laitan kasvissosekeittoa ja rahkapiirakkaa.
Nämä voi tehdä jo tänään valmiiksi, huomiseen jää vain lämpimät voileivät ja jälkiruoka.

Vanhempani vihittiin vuonna 1942 Marian-päivänä. Sitä meillä on usein muisteltu. On katseltu ne vähät valokuvat Virolahden kirkosta ja seurakuntatalolta, joita on jäämistössä. Sota yhdisti vanhempani, he tapasivat Lottien kanttiinissa Vaalimaalla. Virolahden tyttö ja Valkjärven poika.

[öppiäinen]

Höh, kevätpäiväntasaus meni eilen, ilman että huomasin että se on eilen. Nyt vasta huomaan. Päivän pituuteen kyllä kiinnitin kyllä sentään huomiota. Yleensä aina muistan tasaus- ja seisauspäivät. Nyt ajattelin, että se päivä olisi tänään tai huomenna.

Mutta kesäaikaan kai vielä tämä kerta siirrytään, ja se tapahtunee viikon päästä. Heräsipä vain huoli, etten jo elä väärää aikaa. Siitä voisi olla paljon huonoja seurauksia, kun joskus on tehtävä määräaikaan mennessä jotakin.

Ärsyttää kun en tiedä, mitä ja milloin tuolle kellojen siirtelylle käy. Minä kun niin haluaisin tietää, milloin on viimeinen kerta jotakin. Kuin ihminen sellaisia voisi tietää. Parasta ikinä oli päästä peruskoulusta pois (ei sillä että olisin ollut vastaan peruskoulujärjestelmää, mutta se tunneilla pitkästyminen...)

[1944]

Pitää heti korjata, että kirjoitin tuonnottain huhua, että Vaalassa olisi koronaa. Lööpissä oli tieto, että ei ole, joten uskon tietoon. Mea culpa.

Öppikselle, että samoja tuntoja kipuilen. Minua helpottaa, että statukseni on eläkeläinen. Nyt jännitän ensi torstain koronapiikkiämme. Saamme sen, jos hyvin käy. Olen valmis odottamaan osaani vähän eteenpäin, jos käy sitten toisin päin.

Olen jo iällä, että kävin supistettua kansakoulua viisi vuotta ja pyrkimisessä oppikouluun onnistuin, niin loppu oli sitten kuin valssin tanssaaminen. Tykkäsin olla kouluissa so porukassa.

[1944]

Olihan tiukka iltapäivän pätkä, mutta sitten naisenergia tuli apuun ja kirjoitti rehellisen lauseen.

[PekkaV]

   Mummit on viisaita.

[1944]

Niin meilläkin

[PekkaV]

   Tällasta tää on. Yhdestä vetää, toisesta työntää. Kaikille ei voi olla mieliksi. Mutta keskustella p i t ä ä - sopuisasti. Kukapa sen taidon osaisi, jotkut paremmin, jotkut huonommin ja kaikille sattuu. Ei aina jaksa käyttäytyä, suvaita eikä osaa ymmärtääkään. Ihminen on vajavainen. Kuitenkin eteenpäin elävän mieli.
Haluaa tehdä itsensä tykö, ilmaista - olevansa. Luonnollista kanssakäymistä.
Tätähän tää elämä on. Ei tämä ole muuta. Päivä kerrallaan, "... pannen päivät päälletyksin, päällimmäisiksi paremmat", toteaa Eino Leinon Tumma.
Työtä tehdä ja rukoilla.
Eläkeläisen ei tarvitse. Meillä on nyt aikaa katsella kuinka nuoret elävät nykyaikaa. Nyt on heidän vuoronsa uurastaa. Me voimme olla tiennäyttäjinä kaikkein oleellisimmassa, siinä mihin nuoret eivät jouda kiireiltään, siinä mikä elämässä on oleellisinta. Vanhemmiten asiat pelkistyvät. Turha riisuuntuu vähitellen pois. Vain kaikkein tärkein jää kun lähestymme viimeistä veräjää; ja sinne on mentävä yksin. Jos silloin vielä joku lähimmäinen pitää kädestä kiinni, elämä on ja oli siinä. Elämä on rakkautta. Kun nuoremmat näkevät sen, heillä on mihin suunnata energiansa. Vain lähimmäisen rakastaminen takaa onnen. Lähimmäisen rakastaminen antaa elämälle tarkoituksen ja on elämän tarkoitus.

[1944]

Olikohan tuo nyt minulle yksin, ei sentään,,,,,

Mutta kun on todistettu erilaiseksi, niin siitä ei ole outo kaukana tai peräti epäilyttävä.

[Riitta-mummi]

Nyt kun meitä kirjoittavia körttejä on vähän, alamme olla 'perhekokoa' ja jutut ovat sen mukaiset.
Koemme kai aika usein että ajattelemme enemmän ihmistä kuin mitä hän puhuu.

" Nyt  t o i  sano taas tolla lailla", kun pitäisi miettiä  m i t ä  hän tahtoo sanoa.

Tunnustan näin olevan meilläkin kotona kun tässä on kaksi 'kahden maan, Hämeen ja Karjalan, kansalaista.  Puhumme eri lähtökohdista, eritavoin. Minun pitää usein 'hämentää'  ilmaisuani. Olen tehnyt sitä yli 57 vuotta, enkä silti aina tule ymmärretyksi . Kuullun ymmärtäminenkin on usein vaikeaa. Silti ei ole aiottu hankkia avioeroa.

[vn]

Täällä taas kurkkaamassa uutisia odotellessa.

Minäkin luin tuon Pekan kirjoituksen, puhuttelee kyllä ja koskettaa.
Voi kun nuoret olisi yhtä ymmärtäväisiä kuin me vanhemmat tämän hienon nyt-ketjunkin
kirjoittajat...ja toki kaikki muutkin.

Olen ehkä ilonpilaaja...mulla vaan tuli yksi juttu mieleen minkä päivällä luin
Veronmaksajat - sivulla....ja itsekseni ihmettelin....ja sitten ihmettelin ääneen ja piti kertoa
vaimollekin...ja saanen ihmetellä vielä tässä teillekin...eihän meillä kellään sellaista....

Joo, eli siellä muuan henkilö kyseli:
Lapseni asuu vuokralla omistamassani yksiössä...saanko vähentää kerran kuukaudessa
minulle aiheutuvat siivouskulut saamistani vuokratuloista, asunnon ylläpito vaatii siivousta.

Vastaus oli että saa vähentää.

Mietin vaan, mitähän se lapsi sitten touhuaa?

Meidän pojat kyllä siivoaa omat asuntonsa.

 

[öppiäinen]

^ Lapsi varmaan sitten sotkee? Siis vastauksena tuohon, kun mietit, mitä touhuaa.

[vn]

Niin juu, aivan.   

[Annikka]

Täällä taas kurkkaamassa uutisia odotellessa.

Minäkin luin tuon Pekan kirjoituksen, puhuttelee kyllä ja koskettaa.
Voi kun nuoret olisi yhtä ymmärtäväisiä kuin me vanhemmat tämän hienon nyt-ketjunkin
kirjoittajat...ja toki kaikki muutkin.

Olen ehkä ilonpilaaja...mulla vaan tuli yksi juttu mieleen minkä päivällä luin
Veronmaksajat - sivulla....ja itsekseni ihmettelin....ja sitten ihmettelin ääneen ja piti kertoa
vaimollekin...ja saanen ihmetellä vielä tässä teillekin...eihän meillä kellään sellaista....

Joo, eli siellä muuan henkilö kyseli:
Lapseni asuu vuokralla omistamassani yksiössä...saanko vähentää kerran kuukaudessa
minulle aiheutuvat siivouskulut saamistani vuokratuloista, asunnon ylläpito vaatii siivousta.

Vastaus oli että saa vähentää.

Mietin vaan, mitähän se lapsi sitten touhuaa?

Meidän pojat kyllä siivoaa omat asuntonsa.

 

Mietin tuota, jotta mitkä ne äidin kulut siitä siivoamisesta olisivat: mahdollisesti matkat sinne siivouskohteeseen esim. kilometrikorvaus 0,44 eur kilometri ja pari pulloa Vimiä ja pari sifonettipakettia vuodessa. Eihän tuosta jää mitään olennaista
vähennettävää vuokratuloista. Veikkaan tuon olevan siten, että äiti maksaa siivousliikkeelle huoneiston siivoamisesta esim.
1 x kk. Tämän laskun hän sitten saa vähentää vuokratuloistaan. Todennäköisesti hän on harkinnut, että tämä tulee hänelle
edullisemmaksi kuin veronmaksu vuokratulosta. Voi olla vaikkapa useampi asunto, joita vuokraa. Mutta kuten sanottu, tämä
on vain arvaus ei sido ketään sen enempää.....

[Thomas McElwain]

Nyt kun meitä kirjoittavia körttejä on vähän, alamme olla 'perhekokoa' ja jutut ovat sen mukaiset.
Koemme kai aika usein että ajattelemme enemmän ihmistä kuin mitä hän puhuu.

Niinhän se on. Heti kun näin nimimerkin "Riitta-mummi" niin tulee hyvä olo, sanoitpa mitä tahansa.