Valkoposkihanhiin olen lopen kyllästynyt. Ennen ne muuttivat sievästi yli, mutta jo vuosien ajan ovat parkkeeranneet pelloille, joilla niitä on paljon. Suurin paikallismäärä itse nähtynä oli Kontiolahden iiksenniityllä n.4000 (joukossa vähän metsähanhia) ja muutolla yhtenä päivänä reilu 3000 valkoposkea. Parempana havaintona pidän kahta sepelhanhiparvea, jotka sattumalta näin autosta muutolla - 300 ja 80 seplua. Ne eivät ole peltolintuja, vaan kiertävät muutolla uskollisesti vesistöjä. Valkoposkia on pelloilla vielä täälläkin, vaikka osa on jo siirtynyt eteläiseen Suomeen.
Tilhiä tuli sittenkin aika paljon, vaikka jotkin isotkin pihlajat olivat lähes marjattomia. Joissakin on taas marjoja ihan hyvin. Ihmeellisen epätasaisesti samoillakin alueilla. Rastaat kyllä on jo vähentyneet.
Pitkään Limingassa ja sittemmin Haapajärvellä viihtynyt munkkikorppikotka olisi ollut kova sana nähdä, mutta lähti etelään päin, joten haaveeksi jäi. Näytti yhteen aikaan havaintojen perusteella siltä, että se voisi tulla tänne, mutta siis muutti mielensä. Liminkaan en olisi lähtenyt. Se oli nähty kai kerran yhdessä merikotkan kanssa ja iso merikotka oli näyttänyt sen rinnalla melko kääpiöltä.