Himmeli on kuva taivaasta kuten nimikin sanoo. Tähtitaivas on kai ymmärretty hienostuneeksi geometriseksi järjestelmäksi, joka pyörii akselinsa ympäri. Sitä kimaltavista rukiinoljista koottu katossa keinuva koriste kai jäljittelee.
Juuri näin. Mielestäni tähän ei ole muuta mitään lisättävää kuin se, miten sadonkorjuun juhlasta kekristä tulleet olkipukit ja himmelit saivat kristillisen merkityksen kristilliseen jouluperinteeseemme. Meidän on hyvä muistaa, miten esi-isämme olivat taikauskoisia pakanoita, jolloin kummittelivat kekrittäret ja kekripukit, ja tehtiin karsikoita vainajien hautausmatkan varteen estämään vainajan hengen paluu elävien luo kummittelemaan. Kekrin vietolle oli ominaista runsas syöminen ja juominen. Suvun vainajia muistettiin tarjoamalla heille osa pöydän antimista. Kekritapoihin liittyi myös kiertely talosta taloon kekrittärenä tai sarvipäisenä kekripukkina kerjäämään kekripöydän antimia.
Kirkko ei hyväksynyt pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa. Piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin Rautalammilla papistolle kehotus, että ”heidän piti uskollisesti neuvoa Jumalan seurakuntaa luopumaan taikuudesta”. Useissa kirjaanpanoissa 1600- ja 1700-luvuilla oikeuden pöytäkirjat tietävät kertoa kekrilampaista, joita syötiin epäkristilliseen tapaan maanhaltijan kunniaksi. Rangaistusten pelossa perhe siirtyi esimerkiksi navettaan syömään kekrin juhla-ateriaa. Suomalaiset olivat tottuneet viettämään kekrijuhlaa, johon liittyi myös kiitos saadusta sadosta. Kielto oli niin ankara, että juhlatapa unohdettiin, samoin kuin vanhat laulut ja runot. Kirkko kehitti samaan ajankohtaan vietettäväksi kristillisen pyhäinpäivän. Kekrin liittäminen pyhäinpäivään, vainajien muistopäivään vakiintui 1800-luvulla. Vuodesta 1955 pyhäinpäivää on vietetty marraskuun ensimmäisenä lauantaina.
Lähteet
Kekri
https://fi.wikipedia.org/wiki/KekriKekristä jouluun
https://www.jyu.fi/tdk/museo/kekri/kekri.htmlVainajille illallinen saunaan – kekri on suomalainen Halloween
https://yle.fi/uutiset/3-7577140Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä
https://www.thuleia.com/jouluperinteet.htmlVilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen