Muistelus Lapuanjoen varrelta

[luterilainen]

Nuijasota oli onneton, sillä sen johdosta veren perintö ohentui monen sukupolven ajaksi. Aina, kun pyövelin leveäteräinen kirves kaulan katkaisi, loppui mestatun mahdollisuus uuden luomiseen. Jos jäi lapsia, hyvä niin, mutta aina sekään ei riittänyt, kun leski ei lastensa kanssa pärjännyt. Lähden siitä, että yrittänyt henkilönä on uutta luova, kun taas kotonaan pysynyt oli korkeintaan perinteitä säilyttävä, mutta sellainenkin on arvokasta.

Juuri näin! Nuijasodan väestöllinen isku tuntui kauan erikoisesti Etelä-Pohjanmaalla. Jaakko Ilkka ja nuijamiehet olivat Ruotsin sisällissodasssa Kaarle-herttuan puolella taistelemalla kuningas Sigismundin käskynhaltijan Klaus Flemingin armeijaa vastaan. Nuijasodassa Kaarle-herttua tuki aktiivisesti nuijasodan kapinallisia. Ruotsin sisällissodan voitti Kaarle-herttua, josta tuli Ruotsin kuningas Kaarle IX Sigismundin suksittua pakoon Puolaan kuninkaaksi. Periaatteessa Sigismund olisi ollut Ruotsin laillinen kruununperijä.

Ruotsin kuninkaana Kaarle IX Etelä-Pohjanmaan talonpojat eivät saaneet Kaarlelta minkäänlaista hyvitystä liittolaisuudestaan, vaan kovat verot ja linnaleirit säilyivät ennallaan. Kaarle ovelasti peluutti aatelistoa ja talonpoikia vastakkain. Oikeudenkäynti Sigismundin kannattajia vastaan käytiin Turussa vuonna 1599, josta mestaukset ja vangitsemiset ulotettiin muuallekin maahan. Kaarlen tavoitteena oli Sigismundin suomalaisten kannattajien murskaaminen. Se muistetaan Turun verilöylynä, jossa mestattiin johtava aatelisia, muun muassa Klaus Flemingin pojat. Kuningas Kaarle IX voiton hyvä puoli oli se, että Ruotsi säilyi luterilaisena, sillä Sigismund oli katolinen. Siksi jokaisen ruotsalaisen oli tunnustettava luterilaista uskoa, sillä muuten et ollut kuninkaan ystävä.

[luterilainen]

Varasin kirjastosta Ralf Henrikssonin kirjan Armoton nuijasota : Jaakko Ilkan aseenkantajan kertomana ja tuskin maltan odottaa päästä sitä lukemaan.

[luterilainen]

Sven Dufva lienee fiktiivinen sankarihahmo. 

[1944]

Sven Dufva lienee fiktiivinen sankarihahmo. 

Toki sen tiedän. Edellä olen yrittänyt antaa ymmärtää, että kansakunnan itsetunnolle on ollut eduksi, että on omia sankareita. Ylivoimaista vastustajaa vastaan on viime kädessä vain henki, minkä avulla tapellaan.

Sven Dufan oletettu tappelupaikka on kuitenkin tiedossa Iisalmesta pohjoiseen Ouluntien alussa.

[luterilainen]

Toki sen tiedän. Edellä olen yrittänyt antaa ymmärtää, että kansakunnan itsetunnolle on ollut eduksi, että on omia sankareita. Ylivoimaista vastustajaa vastaan on viime kädessä vain henki, minkä avulla tapellaan.

Sven Dufan oletettu tappelupaikka on kuitenkin tiedossa Iisalmesta pohjoiseen Ouluntien alussa.

Juuri näin! Jokaisella kansakunnalla on omat kansalliset sankarihahmonsa.

Suomen kansallisrunoilija, ruotsinkielinen Johan Ludvig Runeberg loi Suomen kansasta ja luonnosta ihannekuvan antaen Vänrikki Stoolin tarinoissa maallemme moraalisen identiteetin. Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa hän kertoo yksinkertaisesta Suomen sotaan osallistuvasta sotilaasta Sven Dufvasta (suom. Sven Tuuva). Sven Dufva oli yksinkertainen, mutta urhea sotamies, joka kuolee sankarina pysäytettyään ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen taistelussa, jonka on katsottu kuvaavan Koljonvirran taistelua.

Pohjanmaan ruotsinkielisen kansanperinteen kerääjä Oskar Ranckenin mukaan Sven Dufvalla oli todellinen esikuva, Koljonvirran taisteluun osallistunut ruotusotamies Johan Bång. Vuonna 1908 ruotsalaisen sotamarsalkan Suomen sodan komentajan Johan August Sandelsin pojanpoika, kenraali Gustaf Sandels pystytti Bångin haudalle muistomerkin, jossa Bångin annetaan ymmärtää olevan todellinen Sven Dufva.

Lähde

Sven Tuuva. Sotapoika, jota sovitetaan sotasankarin saappaisiin https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/sven_tuuva_sotapoika_jota_sovitetaan_sotasankarin_

[1944]

Kiitos arvokkaasta tiedostasi. Suomen ruotsinkieliset ovat mielestäni aina ymmärtäneet isänmaan arvon, eivätkä ole olleet ns liian svennomaaneja. Toisaalta taas vasemmistomme on, sen äärilaita, pyrkinyt sovjetisoimaan monella tapaa yhteiskunnan rattaita. Nämä ovat vaikeita asioita kirjoitella tälläkin forumilla, koska meitä näyttää olevan monista puolueista. Ei ole kivaa saada köniin, mutta mielipiteensä saa ilmoittaa.
Minäkin menen tänään kirjastoon ja yritän saada Ralf Henrikssonin kirjan käyttööni.

[Riitta-mummi]

En ole samaa mieltä suomenruotsalaisten isänmaallisuudesta kanssasi veli1944.

Meitä rajan takaa evakuoituja suomalaisia ei otettu siirtolaisiksi heidän mailleen.
Viipurilaiset saivat Lahdesta, Etelä-Hämeestä hyvän uuden kotikaupungin. Myös muissa kaupungeissa heillä on ollut sija asua ja tehdä työtä. Viipurilaisissa oli montaa eri kieltä puhuvia, myös ruotsia. Se oli monen kaksikielisen kodin ensimmäinen tai toinen kieli.

...
Padasjoen Nyystolässä on Nuijasodan muistopatsas ja muistolaattakin. Veri virtasi pelloilta ojiin niin että kertovat veden värjäytyneen punaiseksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nyyst%C3%B6l%C3%A4

 <
Nuijamiesten hautapaikka - Cudgel War Burial Site

Nuijasodan loppuvaiheilla tammikuussa 1597 Hämeen nuijamiehet asettuivat Asikkalassa käydyn Nuijamäen kahakan jälkeen Padasjoen Nyystölään, missä heillä oli tukikohta Verhon kartanossa.

Nuijamiehiä oli Verhon kartanossa nelisensataa, Iivari Tavastin johtamia huoveja - pääasiassa ratsumiehiä - suurin piirtein saman verran. Verhon kartanon varustukset kestivät huovien hyökkäyksen. Tavast uudisti ryntäyksensä, jopa useaan kertaan, mutta esteenä oli paitsi hevosia haittaava lumi myös murrokset, joiden suojista nuijamiehet pystyvät ampumaan nuoliaan ja toisaalta käyttämään keihäitä. Tavast turvautui juoneen. Hän kehotti talonpoikia antautumaan, jolloin heidän henkilökohtainen turvallisuutensa taattaisiin. Iivari Tavastin kehotuksen välitti Lammin entinen kappalainen, silloinen sotilaspappi Henrik Matinpoika Plåck. Nuijamiehet uskoivat kirkonmiehen sanaa. Tällöin Iivari Tavastin ratsumiehet sulkivat joukolta paluutien, ja kaikki antautuneet ja aseettomat talonpojat surmattiin. Kansan suussa eli pitkään tarina, jonka mukaan Nyystölän peltojen ojat olivat keväällä niin täynnä verta, että tukkikin siinä ui. Paikalle saapuneet kyläläiset kuljettivat nuijamiesten ruumiit Nuijasaareen, jonne ne haudattiin. Kapinoitsijoille ei ollut sijaa siunatussa kirkkomaassa.

Nuijasaari on osa geologisesti erikoista pienten saarten muodostama luode-kaakkosuuntaista jonomuodostelmaa. Nämä ovat linnustollisesti erittäin merkittäviä saaria ja luotoja. Taipaleenniemen tyvialueella sijaitsee pieniä lehtipuumetsiköitä, jotka potentiaalisia elinympäristöjä pikkutikalle. Nuijasaari on maisemallisesti ympäristöstään erottuva ja erittäin herkästi haavoittuva alue, joka toimii porttina Nyystölänlahden ja Padasjoenselän välissä.

[luterilainen]

Suomen ruotsinkieliset ovat mielestäni aina ymmärtäneet isänmaan arvon, eivätkä ole olleet ns liian svennomaaneja. Toisaalta taas vasemmistomme on, sen äärilaita, pyrkinyt sovjetisoimaan monella tapaa yhteiskunnan rattaita.

Juuri näin! Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg Vänrikki Stoolin tarinoissaan sen ruotsinkielisessä runossaan Runeberg kertoi Suomen sodassa Ruotsin joukkojen mukana kulkeneesta naisesta, nimeltään Lotta Svärd,  joka huolsi sotilaita ja myi näille viinaa. Lotta Svärd on runossa kuvattu isänmaallisena ja äidillisenä hahmona sotilaille. Runoa on myöhemmin hyödynnetty maanpuolustushenkisissä tarkoituksissa. Runon mukaan myös nimettiin Suomen itsenäistymisen jälkeen perustettu naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd. Lotta Svärd oli 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Järjestö perustettiin tukemaan suojeluskuntia. Sotavuosien 1939–1944 aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin. Järjestö lakkautettiin jatkosodan jälkeen syksyllä 1944.

Lähde

Suojeluskunnat ja Lotta Svärd              https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/

[1944]

Kyllä Lady Riitta asiaa kirjoittaa. Todellakin karjalaista siirtoväestöä ei otettu ruotsinkieliselle rannikkoalueelle. Isäni sanomasta olisi tämä tullut muistaa. Jotenkin muistelen, että Laatokan kalastajat erityisesti olisivat halunneet rannikolle.

Ajatusmaailmani oli kapea, kun edellä kirjoitin suomenruotsalasista. Nimittäin sotien loppumiseen asti olivat ruotsia kotikielenään puhuneet sotilaat suurena joukkona armeijassamme, mutta sittemmin vähemmän ja vähemmän. Toki tänä päivänä on sotilaina "kaksikielisiä", onhan meillä heille oma varuskuntasakin.
Kyllä ymmärrän kaksikielisten osan. Vähemmistössä oli ei ole kivaa, vaikka kaksikielisyydestä annetut lait monella tapaa heitä suojaavat. Ahvenanmaan kansalaisista en kirjoita tällä kertaa.

[luterilainen]

Onkohan Lotta Svärd fiktiivinen kansallissankarittaremme? 

[1944]

Ei, se on todellinen historiallinen joukko. Se vapautti kaksi divisioonaa miehiä aseille etulinjan monttuihin.

[seppos]

Ei, se on todellinen historiallinen joukko. Se vapautti kaksi divisioonaa miehiä aseille etulinjan monttuihin.

Lotta Svärdillä (järjestö) on oma museo Tuusulassa. Poiketkaa pojat siellä, kun ajeletta täällä päin.

[luterilainen]

Ei, se on todellinen historiallinen joukko. Se vapautti kaksi divisioonaa miehiä aseille etulinjan monttuihin.

Lotta Svärdille on yritetty innokkaasti löytää todellista esikuvaa. Kun J.L Runeberg kirjoitti runonsa Lotta Svärdistä, niin esikuvina olivat Suomen sodassa Ruotsin armeijan joukkojen mukana roikkuvat naiset. Kokkolassa on perimätietona kerrottu, että Runebergin Lotta Svärdin esikuvana on ollut kokkolaissyntyinen Brita Johanna Granlund.

Lähde

Lotta Svärd ja Wilhelm von Scherin

https://www.kokkola.fi/meresta_noussut_kaupunki/venajan_vallanaika/suomen_sota/lottasvard_wilhelmvonschwerin/fi_FI/lotta_svard_ja_wilhelm_von_schwerin/

[luterilainen]

Lotta Svärdillä (järjestö) on oma museo Tuusulassa.

Lotta Svärdillä on oma museo myös Lappeenrannassa, ja maamme ensimmäinen lottapatsas on Lappeenrannassa. Museon on perustanut Etelä-Karjalan Lotta Svärd –perinnekilta ja sen omistaa nykyisin Etelä-Karjalan Lotta Svärd -perinne ry. Lottien kunniaksi pystytetty patsas päätyi Lappeenrantaan kovan kädenväännön jälkeen. Nyt se kerää satoja turisteja joka vuosi.

Lähteet

Etelä-Karjalan lottamuseo     https://www.etelakarjalanmuseot.fi/etela-karjalan-lottamuseo/

Suomen ensimmäinen lottapatsas täyttää 25 vuotta     https://yle.fi/uutiset/3-5627154
 

[luterilainen]

En ole samaa mieltä suomenruotsalaisten isänmaallisuudesta kanssasi veli1944.

Meitä rajan takaa evakuoituja suomalaisia ei otettu siirtolaisiksi heidän mailleen. Viipurilaiset saivat Lahdesta, Etelä-Hämeestä hyvän uuden kotikaupungin. Myös muissa kaupungeissa heillä on ollut sija asua ja tehdä työtä. Viipurilaisissa oli montaa eri kieltä puhuvia, myös ruotsia. Se oli monen kaksikielisen kodin ensimmäinen tai toinen kieli.

No eihän Luovutetun Karjalan siirtoväestöä otettu millekään alueelle vastaan suvaitsevaisesti tervetulleiksi toivottaen, vaan kantaväestö suhtautui evakoihin vähättelevästi ja leimaavasti. Maatilojen omistajat joutuivat luovuttamaan evakoille maatansa. Erityisen huonosti kohdeltiin ortodoksisia karjalaisia, joita pidettiin ryssinä. He eivät sopineet 1800- ja 1900-luvulla rakennettuun kuvaan oikeasta suomalaisuudesta, johon liitettiin vahvasti luterilaisuus. Maamme Ortodoksikirkkoa pidettiin epäisänmaallisena ryssänkirkkona, jonka leima ryssänkirkkona säilyi pitkään näihin päiviin saakka.

Lähde

Kantaväestö suhtautui evakoihin usein vähättelevästi ja leimaavasti – erityisen huonosti kohdeltiin ortodoksisia karjalaisia: "Kyllähän heitä pidettiin ryssinä"   https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.753129