Harvennushakkuut on todettu jo vuosia sitten kaikin puolin avohakkuita järkevämmiksi. Ne vain taitavat olla sen verran kalliimpia, että pelkkiä euroja tuijottavat metsäherrat antavat järjelle piutpaut.

Metsänhoito ja päästöt tai kalastuksenhoito no jokunen muu tai kaikki muu, mutta joka tapauksessa, no vaikka metsien päästöt Suomessa. Vihreät, et ei saa kaataa.

Eihän puita saa kaataa ettei hiilinielu kärsi. Avohakkuiden myötä katoaa asuinpaikat linnuilta, hyönteisiltä ja raakuilta. Puita ei tietenkään voi käyttää saunan lämmityksessä, koska savun mukana ilmaan vapautuu vaarallisia pienhiukkasia ja hiilidioksidia. Parasta olisi saunoa kylmässä saunassa.

Niin miksei se voisi olla soijarouhekastiketta?

Joskus tein kastiketta, johon tuli härkäpapurouhetta ja vähän karkeammassa muodossa olevaa, nimellä pikapavut myytyä kuivattua härkäpapua, jota sai Ruohonjuuresta. En tiedä saako enää. Maustoinkohan soijakastikkeella, sinapilla ja nelimausteella (jota sekoitan itse)?

Tänään kuitenkin keittänen lohen päistä ja ruodoista liemen, ja syön sen mitä syötävää niistä löytyy. Huomenna liemeen kalakeitto. Kunhan saan päätettyä, millaisen keiton tekisin.

Poden punahukkaa, se on ollut hyvin lieväoireinen, mutta nyt on jonkin aikaa ollut suun limakalvoilla ärhäkämpi, minkä takia monet kasvikset kirvelevät. Esimerkiksi viimeksi ostamani kaalinkerä. Mietin onnistuisinko sitä jollakin konstilla miedontamaan.

Evankeliumin henki on rakkauden ja palvelemisen, ei vaatimisen ja käskemisen henki.
Eräässä koulussa opettaja jakoi oppilaille elokuvalippuja. Niitä ei kuitenkaan riittänyt kaikille. Erään tytön äiti soitti opettajalle kiivaassa äänilajissa: "Miksi minun tyttäreni ei saanut lippua?"
Kun jokainen on vain valmis ottamaan, mutta kukaan ei antaisi mitään eikä luopuisi mistään, on selvää että perusvireeksi tulee kodissa ja koko yhteiskunnassa keskinäisen syyttelyn ja kateuden henki. Sydänten ilo katoaa.

Jaakko Haavio

Koiran kanssa kulkiessa tulee katsotuksi lumeen piirtyneitä jälkiä. Pentua kiinnostavat lähinnä eri kokoiset koiran tassunjäljet. Minä huomaan myös lintujen ja oravien piirtämät. Metsässä näkee myös jänisten jälkiä. Asiantuntijalta kuulin, että niiden joukossa on metsäjänistenkin jättämiä, ei ainoastaan rusakkojen. Uutena ilmiönä on Karhulan keskustankin liepeille ilmestyneet kauriiden sorkanjäljet. Tiedän ketun ja lumikonkin asustavan naapurinani.