Keskustelu > Seuratupa

Malmivaaran Siionin Virret

(1/14) > >>

Thomas McElwain:
1

1 Miks nukut sä vaan?
Jo herätä syntinen pyydä,
Pian taistelemaan
Sun täytyypi kuolohon käydä.
Tee lasku jo nyt
Ja kuuntele puhetta tuntos,
Niin hämmästyt
Ja havaitset heikoksi kuntos!

2 Ah, ajattele
Sun loppuas jokainen hetki
Ja tiedäkin se:
On onneton viimeinen retki,
Jos sydämes
Sä Jeesuksen ääneltä suljet
Ja surmilles
Vain helvetin vaivahan kuljet.

3 Se surkea on,
Kun tietensä vaarahan juostaan
Ja turmiohon,
Ei pyritä Jeesuksen huostaan.
Jos sairastut,
On myöhäistä parannustuumiin,
Kun rauennut
On raittius sielun ja ruumiin.

4 On mieletön
Ken tuhlaapi ajan ja taivaan
Kuin järjetön
Ja syöksyypi helvetin vaivaan.
Hän leikitsee
Maailman ja saatanan kanssa
Ja laittelee
Näin kuumaksi kadotustansa.

5 Oi syntinen,
Miks elät niin Jumalatonna
Ja Jeesuksen
Myös vaivojen muistamatonna?
Tee parannus
Ja palaja pahalta tieltäs
Niin ahdistus
Ja murheet murtavat mieltäs!

6 Sä viivyt vaan
Ja pakenet nuhdetta Herran,
Vaikk’ armollaan
Hän kutsuisi viimeisen kerran.
Siis seisahdu,
Et muuten sä armoa voita,
Ja kauhistu
Maailma ja sen jumaloita!

7 Miks leikitset?
Miks uskot sä toivoa turhaa?
Miks iloitset,
Kun Saatana sieluas murhaa?
Et synnistä saa
Sä kestävää iloa koskaan,
Se langettaa
Sun hirveään tuomion tuskaan.

8 Miks salasin sen:
Sun lähtös on surkea kerran,
Kun käyminen
On luo kaikkitietävän Herran,
Jos sellainen
Kuin nyt sinä silloinkin oisit!
O syntinen,
Nyt vielä sä kääntyä voisit!

9 Mun Herrani!
Sun armosi töit’ älä säästä,
Vaan sanallasi
Mua perkeleen pauloista päästä!
Sun tuomios
Tee tutuiksi synteini tähden
Ja lepohos
Mua auta, kun pois täältä lähden!

Thomas McElwain:
2

1 Voi, kuinka tohdit syntinen
Niin surutonna maata
Vuoteella syntihimojen?
Ah, muista kuolemata
Ja älä ole rohkea!
Jos nyt sun kohtais kuolema,
Niin helvettihän nielis.

2 Ah, todell’ aina muista se:
On yks vain sielu sulla,
Ei mikään sitä palkitse,
Jos saa se hukkaan tulla!
Maailman kaikki kultakaan,
Mik’ on kuin tuhka, tomu vaan,
Ei sielus hinnaks kelpaa.

3 Voi, kuinka sitten temmannet
Sun sielus kuolemalta,
Ja millä pois sen ostanet
Iäisen vaivan alta?
Ei ketään ole päällä maan,
Kuin kykenisi auttamaan
Liekeistä kadotuksen.

4 Tuo totuus kätke sydämeen
Ja herää tilast’ tuosta!
Ei järveen tulikiviseen
Nin raivossa saa juosta.
Pian sammua sun lamppus voi.
Nyt vielä aikaa Herra soi,
Se käytä autuudekses!

5 On kohta ilta käsissäs
Ja tuomio on valmis,
Vaan Herran tykö kääntyissäs
On armo vielä altis.
Sen viha syöksee piinahan,
Jos seuraat mieltä saatanan,
Kuin vahingolles nauraa.

Ihminen

6 Nyt näyttää niinkuin heräisin,
Voi, jos se totta oisi!
Vaan kuinka Herran armoihin
Näin kuollut päästä voisi?
Mun silmissän’ on synnin jää,
Vaan kaukaisesti hämärtää
Nyt tila surkealta.

Jeesus

7 Sun silmiis hyvää voidetta
Saat lahjaks ostaa multa,
Ja varten mieles kuollutta
Saat sanastani tulta.
Siis avaa henkes silmä vaan
Sun vaellustas katsomaan
Ja tutki sitä tarkoin!

Ihminen.

8 Nyt kauhistuen vapisen
Vuoks suuren tyhmyyteni,
Kuin myrskytuuless’ lehtinen
Mun liikkuu sydämeni,
Kun armon ajan kallihin
Näin häijysti mä tuhlasin
Ja rikoin Herran mielen.

9 Nyt velkakirja aukeaa
Hirmuinen eteheni
Ja tuhansiksi todistaa
Mun suuret rikokseni.
Mun ruumistani raistelee,
Kun tunnolleni ilmenee
Mun syntieni palkka.

10 Te vuorten kummut korkeat
Kaatukaa ylitseni
Ja peittämähän nopeat
Olkaa mun syntejäni!
En kärsi nähdä kirkkaita
Mun Jumalani kasvoja,
Kun niiden eteen joudun.
 
11 Te silmieni lähtehet
Vuotakaa kyyneleitä,
Jotk’ ovat kuumat, veriset!
Voi, ei nyt mikään peitä
Mun nuoruuteni syntejä,
Isääni vastaan tehtyjä
Raskaita rikoksia!
 
12 Tuntooni ovat pistäneet
Vanhurskaat nuolet kovat.
Oi synti, kuinka pettäneet
Sun viettelykses ovat!
Sun himos viina, jota join
Ja makiaksi luulla voin,
On myrkyks muuttununna.

Thomas McElwain:
2a
1 Voi, mihin raukka juoksisin?
Oiskohan pako voitto?
Maan ääriin vaikka kulkisin,
Jost’ aikaa päivän koitto
Ja aamurusko punottaa
Ja maan ja taivaan kaunistaa,
Sieltäkin Herra löytää.

2 Ah, Herra kärsivällinen,
Sen etees täytyy tulla,
Vaikk’ olen suuri syntinen,
Tunnolla tuomitulla!
Ei kukaan silloin kestäisi,
Jos jälkeen oikeutesi
Sä löysit kuiva kortta.

3 Sä laupeuden aina teet
Sieluille heränneille,
He usein ovat kokeneet,
Ett’ armos annat heille,
Ja että heitä rakastat,
Sen Jeesuksessa todistat
Ja hänen piinassansa.
 
4 Mun herätit myös unestan’.
Nyt särkee syndäntäni
Hirmuinen tuska kuoleman.
Siis katso puoleheni!
Immanueli, pelasta
Mun kurja sielun’ julmasta
Saatanan orjuudesta!

5 Mun uskon’ lamppu sammuupi,
Jos et suo siihen tulta,
Ja sielu yöhön vaipuupi,
Jos en saa Jeesus sulta
Sun sanaas valkeudeksi
Ja Henkeasi tueksi,
Kun niitä ikävöitsen.

6 Ah, avaa silmät sokean,
Pois synnin sumu poista!
Jos mistä etsin tuskissan’,
En turva löydä toista.
Sä anna kuulo kuurolle
Ja terveyttä sairaalle
Ja ole heikon tuki!

7 Kun janoon, ole lähteenä,
Nälissän’ ruokkijana !
Kun synnin korpeen eksyn mä,
Niin ole paimenena !
Sä ole runko oksalle
Ja turva, sauva rammalle,
Lain uhkauksist’ päästä!

8 Mun sydämellen’ kylmälle
Sä ole aurinkona,
Valona pimitetylle,
Vangille auttajana!
Kuollutta mieltä virvoita
Ja voimatonta vahvista
Ja kaikin tavoin holhoo!

luterilainen:
 :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:

Thomas McElwain:

--- Lainaus käyttäjältä: luterilainen - 11.05.21 - klo:07:47 --- :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:

--- Lainaus päättyy ---

Kiitos sinulle, Siionin Virsien kuulija.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta